Tänään siis suunnattiin aamusella omanseuran mätsäreihin Ojankoon. Siepattiin Aino mukaan kuvaamaan, ilman koiraa tällä kertaa. Paikalla oltiin 11 jälkeen ja ilmoittautuminen oli kerrankin miellyttävää! Ei ollut kuin parin koirakon jono ja rekkarit katsottiinkin jo ovella. Joten ei tarvinnut sählätä niitten kanssa ilmossa.
Ilmon jälkeen hakeuduttiin kehämme laitamalle ja siinä möllöteltiin tovi. Pienten aikuisten luokassa oli joku 40 koiraa. Meillä oli numero 26, joten hetki saatiin odotella. Pian paikalle saapuikin Pia koiransa Sabin kanssa. Ruffe oli intopiukeana, kun ei ollut Sabia taas hetkeen nähnytkään. Aika kului nopeaa hyvässä seurassa ja pian päästiinkin jo kehään.
Ai että Ruffe osasi olla edukseen. Täysin eri luokkaa, kuin viimekerralla Ojangossa. Keskittyi muhun ja suostui ottamaan namejakin. Juoksutettiin siis kehä kerran ympäri. Pariksemme tällakertaa päätyi black & tan värinen kääpiöpinseri. Oli oikeen sievän näköinen ilopilleri. He pääsivät ensiksi pöydälle. Sitten olikin meidän vuoro, nostin Ruffen pöydälle, eikä poika näyttänyt yhtään epäilevältä (niinkuin on tapana). Tuomarina meillä oli Päivi Uurtola-Karhi. Turkista tuli paljon kehuja, samoin hampaista ja iloisuudesta. Laskin Ruffen alas pöydältä, ja mentiin suora edestakaisin. Häntä tuppaa nousemaan ylös, mutta minkäs teet. Seisotettiin koirat vielä vierekkäin ja odotettiin vastauksia. Tuomari ojensi meille punaisen nauhan! Kiitettiin kovasti ja riemulla pompittiin ulos kehästä.
Punaistenkehä oli tällakertaa ennen sinistenkehää, joka oli tosi outoa. Kaikki punaiset huudettiin kehään, ja siellä sitä sitten taas seisottiin kuin sillit purkissa, vaikka koiria oli vain joku 20 kappaletta. Tuomari kuitenkin pyysi, että jaettaisiin porukka kahtia. Ensimmäiset kymmenen menivät kehään joista tuomari valitsi 4 jatkoon. Tämän jälkeen me pääsimme kehään loppu remmin kanssa. Yllätyin kovasti kun tuomari osoitti meitä ja huusi 'jatkoon'. Hihittelin itsekseni ja siirryin finaali porukkaan. Loppujen lopuksi meitä seisoi 10 parasta koiraa kehässä. Tuomari osoitteli ja huuteli voittajia paikoilleen. Tällä kertaa ei napannut. Mutta tosi ylpeä olen tuosta hunsvotista! Liikket oli tosi nätit ja sulavat, ja keskittyminen melkein kohdillaan. Kiitos vielä seurasta tytöille! Kuvista saan kiittää tälläkertaa Ainoa. Ensi mätsärit pilkistävätkin jo nurkan takaa!
Ciao!
Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)