30.1.2012

Kunnon kohotusta

Sinne meni viikonloppu, nopsasti menikin. Ei ollut edes aikaa kirjoitella, kauheasti menemisiä ja tulemisia. Ruffellakin varsin touhukas viikonloppu. Perjantaina saavuin kotiin koulun jälkeen, eikä mikään tuntunut paremmalta idealta, kuin lähteä Ruffen kanssa ulos treenailemaan vähän toko juttuja ja miksei samalla vähän agilityäkin. Pakkasta oli sellanen reilu viisi astetta ja se kyllä tuntui! Niin mun naamassa, kuin Ruffe raukan tassuissakin. Rally juttuja treenailtiin kans, viime tunnilla käytyjä eteen viemisiä ja tällassia, hyvin se osaa. Kunhan nameja riittää, nyt vielä opetellaan niistä irti ja voila.


Eli viikonloppuna tuli harjoiteltua pussia ja putkea. Vaikka pihalla nyt sattuikin olemaan lunta, mahduttiin auratulle alueelle ihan nätisti vähän treenailemaan. Kun kerran varusteet on niin pakkohan niitä on käyttää! Into piukeanahan toi sitten tietysti veteli putkea molempiin suuntiin ilman käskyäkin, keskittymistä piti siis hetki hakea. Muutaman pitkä minuutin kuluttua Ruffe ryhdistäytyi ja kipitti oikeasta suunnasta putkeen, vasta silloin kun käsky kävi. Treenailtiin muutamia eri kulmia, aika hyvin se hakee, varsinkin putkeen. Pussi taas ei sen mielestä oo niin kauheen kiva juttu. Rohkeesti se kuitenkin sitä vetää. Mutta jos kuulee mun jalkojen takomisen loppuvan, pysähtyy samantien keskelle pussia, eikä liiku ellen sitä sieltä suurinpiiretein hae ulos. Tästä siis täytyy päästä yli. Jos siis juoksen sen vierellä, kun se siellä pussissa liukastelee, niin hyvin tulee perille asti. 


Viikonloppuun kuului myös reilusti lenkkeilyä. Kundi tuli intistä sopivasti lomille viikonlopuksi, niin iskin sille kameran käteen, että herra on hyvä ja pistää kuvaten. Paljon hyviä kuviahan siitä sitten tulikin. Ulkona tosin oli päälle kymmenen astetta pakkasta, joten näpit jäässä palailtiin sisälle tuon tuosta. Ruffelta ei kyllä ainakaan energia loppunut. Lenkeistä tuli yhteensä ehkä sellaiset sievoiset 10 km, mutta ei tuntunut haittaavan. Enemmänhän se tuollaiselle hulivilille on kuin 10km, juoksee kuitenkin vapaana edestakasin niin monet kerrat, että tulee äkkiä 20km täyteen. Lassella jäi viikonloppuna lenkkeily hiukan toissijaiseksi kylmyyden takia. Ei se parka kestä olla ulkona vanhoine nivelineen, vaikka olikin hurtan talvimantteli päällä. Puolen kilometrin jälkeen alkoi molemmat takajalat vipattaa, joten käännyttiin kotiin päin. Koko illan oli vähän kankeutta havaittavissa, joten kylmillä keleillä oleillaan siis vain pihalla, että voi loikata sisään, kun siltä tuntuu. Pihasta puheen ollen! Kaivoin lumen alta esiin agikepit (auraustikut) ja asettelin ne uudestaan paikoilleen. Kaivoin lumesta ympärille nätit vallit, ikäänkuin verkoiksi, että päästäisiin vähän irrottelemaan. Ollaan nyt joka päivä otettu lyhyitä kuuden kepit harjoituksia, ja alkaa sujua tosi nätisti. Luulen että toi on Ruffelle se sopiva tapa opettaa kepit. 'Peruuttamalla' on kuitenkin alkeet jo opeteltu, joten tuo ei tuottanut ongelmaa. Saas nähdä miten homma etenee, kun alan ottaa lumia pois. On nääs tapana vähän koittaa näpsiä mun nilkkoja, jos vain mahdollisuus tulee. Mutta lihasmuistin kautta menestykseen siis! Yrittänyttä ei laiteta. Pitkään ei kuitenkaan voi treenailla juurikaan tuon kylmyyden takia, plus sitten vielä sekin että tälle sankarille jää lumipaakkuja tassuihin. Alkaa yllättäen loikkia kolmella, ellei kahdella jalalla yrittäen nyppiä muista jaloista lumia pois. Huvittava näky sinänsä, muttei varmasti mukavaa ole. Koulusta sen verran, että tällä viikolla meen vähän kattelee opiskelupaikkoja, joten Ruffelle tulee hiukan yksinäisiä päiviä. Viikonlopuksikin olen menossa isälleni Viroon, joten saa pärjäillä täällä porukoiden kanssa. Onneksi kuitenkin torstaina on treenit, niin saa edes jotain aivojumppaa aikaiseksi. Sekin tosin riippuu siitä, että olenko tervehtynyt siihen mennessä. 

Buonanotte !

26.1.2012

RALLY vol.2

Olipas kerrassaan loistavat treenit. Meitä oli tänään paikalla vain kolme, joten hallissa oli mukavasti tilaa harjoitella, ikävä osuus on se, että puuttuvat olivat flunssassa. Kuvaajaa en tällä kertaa saanut mukaani, joten saatte tyytyä tällaiseen tylsään postaukseen. Alku tunnista treaanailtiin 360 asteen käännöksiä, molempiin suuntuun. Oikeeseen suuntaan suijui helpommin, sillä mun piti olla aloillaan, kun Ruffe kiersi mun ympäri. Se suijuikin valkun mielestä todella hyvin. Tätä oltiin toki jo aikasemmin harjoiteltu, joten en olettanutkaan siinä olevan mitään sen suurempaa ongelmaa. Sitten vuorossa oli vasen käännös, se ei ollutkaan niin helppo juttu. Ruffen tulisi pyöriä paikallaan sisäsivulla, kun minä taas ravaisin sen ympärillä yhden kierroksen verran. Jos kierros oli liian suuri Ruffe alkoi innostua ja jos taas liian pieni, Ruffe tuppasi situmaan maahan. Tähän siis tarvitsemme enemmän harjoitusta. Ongelmana on myös se, että Ruffe on vähän kankea vasempaan kierrokseen. 


Hiottiin vielä oikealle astumista, seuraaminen siinä sujuu jo tosi nätisti. Ainoa mikä mättää on se, jos on liian suuri häiriötekijä, tässä tapauksessa se oli vastapäinen koira hyvin jännittyneessä asennossa. Ruffe hätääntyi ujona poikana hiukan ja alkoi tapansa mukaan ulista. Keskittyminen kuitenkin palautui kun tehtiin harjoitusta seinää kohti muutamia kertoja. Sitten olikin vuorossa pientä radan tynkää, yksinkertainen rata. Lähtö, käännös vasempaan, istu, täyskäännös vasempaan, yks kaks kol istuminen,  Maali. Joten näitä perus kylttejä kerrattiin sillä. Ihan hyvin meni, vähän meinaa karata nuuhkimaan maata, ilmeisesti tässä mestassa on ihanin kokolattiamatto ikinä. Ja oi autuutta, kun lattialta löytin heinänkorsi! Siitäpä riitti riemua pitkäksi aikaa. Tunnin lähestyessä loppuaan treenailtiin vielä pari uutta asiaa. Eli, edessä istuminen ja sivulle kierto. Edessä istuminen oli tosi helppoa, koska Ruffe tarjoaa sitä automaattisesti. Hitsailtiin se vielä sellaiseen kuntoon, että Ruffen kuono hipaisisi jalkojani ennen istumista, tällöin se laskee takamuksensa sopivan lähelle. Joten jatketaan samaan malliin. Sivulle kierto olikin sitten ihan uusia asia. Treenattiin sitä ilman kosketuskeppiä, sillä se ei jotenkin iske Ruffeen. Seuraa niin nätisti käsi apuja, kun on kuitenkin opetettu iskemään nenunsa kämmeneen, jos sitä sille tarjotaan. Muutaman harjoituksen jälkee, se suijui jo ihan okei ilman sen suurempi eleitä. 


Tätä treenaillaan nyt sitten viikonloppuna. Ruffella tosin saattaa ollaa vähän mieli muualla, kun talo on täynnä porukkaa taas. 18-vuotis synttärit luvassa. Epäilemättä menee taas hyvin, Ruffe kun on niin sosiaalinen. Koitan vähän saada tuota A-este projektia eteenpäin. Tulee taas sen verran kiireinen viikonloppu, että ei kyllä välttämättä tule onnistumaan. Aina voi kuitenkin yrittää. Kello näyttää jo sellaisia lukemia, että voitaisiin hyvin mielin mennä nukkumaan. Ruffe ottikin jo varaslähdön.

Buonanotte!

23.1.2012

Omat synttärit

Tänään oli tosiaan mun synttärit, lahjoja ei sen kummemmin tullut, sillä olin pistänyt toiveisiin ihan vaan rahoitusta harrastuksiin, tilille sitten tulikin rahoja ihan mukavasti, jokatapauksessa oon maannu kotona kokopäivän kipeenä. Ruffelle ei oikeen sopinut tällainen järjestely, jos kerran olen kotona tulisi mun puuhata sen kanssa päivät pitkät, ilmeisemmin myös täysin tauotta. Aamulla kuitenkin nukuttiin pitkään, jonka jälkeen aloiteltiin päivää vähän aivojumpalla, treenailtiin vähän rally-toko juttuja, etenkin vasemmalla sivulla istumista, suorassa linjassa. Kyllä se vielä siitä, vikana on ehkä se, että mulla on tapana kumartua vähän Ruffen puoleen kun suoritetaan tehtäviä. Kun katon sitä se yrittää tietenkin tarjota katsekontaktia, jonka takia se vääntyy vähän mun puoleen. Takaapäin se näyttää ainakin tosi kierolta. Siihen lisää harjoitusta siis.


Päivemmällä oli puhti poissa, ja katselin nauhalta erillaisia koiraohjelmia. Ruffen huomioiminen jäi toissijaiseksi, tämä kostautui pian. Ruffe levitteli uusille sohville ylpeänä pehmoleluaan, suorituksensa jälkeen, se vielä pyöri ja kieri vanu kasassaan tyytyväisenä. Tietysti vanu tarttui Ruffen karvoihin, se vasta oli huvittava näky. Ennenkuin ehdin silmiä räpäyttää, se juoksenteli ympäri kämppää hippulat vinkuen ja vanupallot lentäen. Pienen komentamisen jälkeen se palasi sohvalle katuvaisenäköisenä. Onneks ei oo vaikeeta korjata tollasta. Tämän jälkeen ajattelin järjestää Ruffelle vähän älyllistä toimintaa. Alettiin harjoitella etutassujen ristiin laittamista makuuasennossa. Aloiteltiin oikealla tassulla. Targetilla aloiteltiin, aina kun oikea tassu meni vasemman yli, sai siitä naksautuksen ja herkun. Vähitellen häivytin targetin paperin palaseksi, sekoitti aluksi Ruffea, mutta alkoi vähän ajan kuluttua sujua paremmin. Muutaman kerran kokeilin vaan osoittamalla maata sanoen '' ristiin '' muutaman kerran onnistui, mutta eteneminen tapahtui ehkä hiukan liian nopsasti. Vasenta tassua ei alettu vielä yrittää, ehkä huomenna, jos oikean puolen ristitys sujuisi jo ongelmitta.

Ciao !

19.1.2012

Rally vol.1

Huhhu, eilen tultiin niin myöhään himaan, etten jaksanut enää availla konetta alkuunkaan. Onneksi tänään oli myöhäinen aamu, eikä tarvinnu repiä itteään mihinkään suuntaan sen kummemmin.


Jokatapauksessa, eilen oli ensimmäiset Rally-toko treenit. Löydettiin hallille suhteellisen moitteettomasti, saattaa toki johtua siitä että kartta oli tiukasti kädessä koko matkan. Meni joku 30 minuuttia ajella sinne, joten aika hyvä sijainti mun mielestä. Ruffekaan ei näyttänyt valittava, ihmeissään hiukan oli, kun oltiin niin nopsasti perillä. Hallille päästyämme, oltiin yllätys yllätys, taas ensimmäisinä. Meidän jälkeen paikalle saapui toinen Sheltti, tosi nätti tyttö oli. Ja tämän jälkeen, cavalier kingcharlesinspanieli, bordercollie ja scotlanninterrieri, tai näin olettaisin. Aloiteltiin tutustumalla hiukan sääntöihin ja kyltteihin, mm. Lähtö/Maali kyltit. Pidemmittä puheitta, alettiin hommiin. Kouluttajamme Hanna toi meille kosketuskepin, mikä oli Ruffelle täysin uusi käsite. Aluksi se ei ollut ollenkaan kiinnostunut kepistä, mutta hetkessä se hoksasi, että jos nenu koskee keppiin, saa siitä maistuvan herkun.


Kosketuskeppien jälkeen, harjoiteltiin käännöksiä (90 astetta), vasemmalle ja oikealle, hihnan kiristymättä, ohjaajan käden nousematta ja ilman sen suurempia käskyjä. Koiran tulisi olla n.20 cm päässä kouluttajastaan. Ruffella nämä sujui tosi hyvin, paitsi että vasemmalle kääntyminen tuntui kankeammalta. Saattoi johtua mun ohjauksestakin. Tämän jälkeen oli vuorossa, täyskäännökset (270 astetta). Ne tuntuivat huomattavasti helpommilta, ja Ruffekin tuntui hoksaavan ne nopeammin. Johtuiko sitten siitä että se alkoi keskittyä, vaiko siitä että näitä oli treenattu aijemminkin. 

Vielä tunnin lopuksi treenailtiin, mm. Askelta oikealle. Erityisesti kiinnitin huomiota tähän, kylttiin, jossa omista ottaa askelaan ja pysähtyy, ottaa kaksi ja pysähtyy, ja ottaa vielä kolme ja pysähtyy. Aina omistajan pysähtyessä, koira istuu alas. Koira siis kulkee vasemmalla puolella, ja mulla on tapana palkata oikealta. Kuinkahan suorassa linjassa luulette että Ruffe istuikaan? Ei kovin suorassa. Kiersi aina itsensä jotain kautta vinoksi. Tätä täytyy siis työstää, kosketuskepistä ei olisi haittaa, ehkäpä pitäisi hommailla. Tosin se ottaa hyvin kontaktia, ja seuraa kättä. Joten pärjätään varmaan niilläkin. Mutta nyt, on aika lähteä opiskelemaan.


Ciao!

18.1.2012

Pakkas puuhia

Jo toista kertaa tällä viikolla ilmoitin Ainolle, että nyt ois R+R miitin aika. Ilman sen suurempia vastusteluja hipsittiin koulun jälkeen meille. Ruffella oli tietysti laittomasti energiaa oltuaan sisällä koko päivän, joten sitä piti lähteä purkamaan, ennenkuin Reetu saisi tarpeekseen. Lähdettiin siis lenkille ja kuvailemaan läheiselle niitylle. Pojat juoksivat siis vapaina joka suuntaan ja välillä vääräänkin suuntaan. Molemmat kierivät tyytyväisinä hangessa, hinkaten itseään puhtaaseen puuterilumeen. Olipa siirappisen kuulloista. Jokatapaukseessa, vajaan tunnin kuluttua lähdettiin takaisin päin, kun Reetun tassunpohjat alkoivat olla todella jäässä. Ihmettelen miten tolle omalle pojulle ei tule tassuihin kylmä, vaikka on niin pikkuruiset ja paljaaksi nipitytkin vielä.


Sisällä alkoikin vallaton meininki, sillä tämä meidän vanhempi Herra, ei todellakaan ole Reetun suurimpia faneja. Joten Lasse hetkeksi omaan huoneeseensa, jotta Aino voisi huuhdella Reetusta liiat lumet pois. Mitään sen suurempaa kohtausta ei kuitenkaa tästä aiheutunut. Siirryttiin omiin oloihimme nauttimaan jauhelihakeittoa ja lettuja, josta koiratkin saivat myöhemmin omat osansa.

Illemmalla siirryttiin autotalliin treenailemaan putkia ja pussia, Ruffe oli tämä jo hyvin tuttua ja treenaaminen sujui moitteetta liukkaasta lattiasta riippumatta. Reetulle putki oli jo hiukan tuttu viimekerrasta, mutta pussi sen sijaan täysin uusi asia. Yllätykseni se kuitenkin meni ensimmäisellä kerralla suoraan läpi. Ilman sen kummempia pussin nostoja tai houkutteluja, niinkuin se olisi ollut itsestään selvä asia, että Reetu on syntynyt agility koiraksi. Eipä kai siinä. Säädettiin vielä laatikoiden päälle muutamia targetti harjoituksia, ikäänkuin A-esteestä. Hyvin se Ruffe on ne hogannut. Saa nähdä miten kehitytään, kunhan päästään taas agilitytreeneille mukaan! Tämän jälkeen olikin Ainon aika lähteä kotiin, saatettiin lenkin merkeissä heitä kilometrin matkan verran, kunnes todettiin, että on sen verta kylmä, että käännyttiin Ruffen kanssa takaisin kotiin. Nyt se tyytyväisenä mutustelee luutaan sängyn jalkopäässä. Varmaan nukkuu hyvin tänä yönä. Parempi olisi, sillä huomenna on ensimmäiset Rally-toko treenit, haluisin että oltaisiin extra skarppina.

Ciao !

17.1.2012

Terrierit

Viikko alkoi sopivan vauhdikkaasti, ohjelman täyteisen viikonlopun jälkeen.
Eipä ainakaan tule tylsää, en voi muuta sanoa. Maanantaina oli Lassella jälleen eläinlääkäri. Se käy nyt tämän kuukauden loppuun asti (ellei pidempään) ottamassa niskaan piikin joka maanantai. Näkyy jo tuloksia tuossa ontumisessa, parantunut huomattavasti ja koirakin on pirteempi, kun ei vanhuuden nivelrikot jalassa paina. Ihana fiilis, kun se tänään lenkille lähtiessä ensimmäistä kertaa vuoteen tai kahteen hyppi tasajalkaa innosta, kun otin remmin käteen. Jatketaan siis samaan malliin.

 

Eilen tosiaan Lassen lääkärin jälkeen, lähdettiin Ruffen kanssa moikkaamaan lyhyelti Ainoa ja Reetua. Jaksoin jopa raahata yhden agi-putkista mukaani. Kylmyyden vuoksi tyydyttyyn asettelmaan putki piktin olohuonetta ja sitten keittiön kautta eteiseenkin. Putkellahan on tosiaan pituutta 6m ja suu aukkokin on sen 60cm, että kokoa löytyy. Hyvin se kuitenkin ängettiin sisätiloihin. Ruffe on sisäistänyt jo tämän ''läpi'' käskyn putkea varten ja mielellään sinne meneekin, ehkä hiukan turhankin. Reetulle tämä oli uusi esine, mutta ei pahemmin vierastellut, muutman kierron jälkeen saatiin se jo lävitse, niin että molemmissa päissä oli joku, joko lähettämässä tai vastaannottamassa namien kera. Siitä siirryttiin pikku hiljaa opettamaan Reetua menemään putkeen itsekseen, Ainon juostessa vierellä. Se sujui alta aikayksikön. Irtoamista pitää vielä harjoitella, vaikkei Aino tähtääkään mihinkään kisoihin, on silti mukava harrastella yhdessä.


Putkitreenin jälkeen, pojat lepäilivät hetken ja nauttivat olostaan keittiön lattialla. Sen jälkeen otettiin muutamia kertoja erillaisia temppua, ja hiottiin yhteishenkeä poikiin. Enää ei äristy namien lähellä vaikka söivät samasta kädestä. Mulkoilua kuitenkin ilmenee vielä, ellei ärähdystä kuulu, ollaan hyvin tyytyväisiä. Tyytyväisyydestä mieleen, ollaan ilmoittauduttu Rally-tokon alkeiskurssille. Kurssikertoja olisi sitten kymmenen edessäpäin, alkaen tämän viikon torstaista, joka viikkoinen juttu siis. Uskon, että pohjustaa hyvin agilityyn tarvittavaa kontaktia, ja tietysti noi käännökset ja muut auttaa tosi paljon. Yleisesti ottaen tarttuu kylkeen myös perus tottelevaisuutta, ja toivottavasti myös niinkin nättiä kävelyä, että kehässä saisin olla ylpeä. Mutta, haukotellaan Ruffen kanssa kilpaa jo sitä tahtia, että taidetaan mennä petiin.

Buonanotte!

15.1.2012

Ekat mätsärit

Kymmenen jälkeen lähdettiin ajamaan Espoon Koirakeskukselle, Jennin kanssa. Infomeilissä oli ilmoitettu että viimeistään 11.30 pitäisi olla paikalla. Tietysti pölmähdettiin paikalle jo hiukan yhdestoista jälkeen ja saatiin odotella pieni tovi, tästä kuitenkin oli apua myöhemmin sillä päästiin kehään ensimmäisten joukossa. Kello oli jo reilusti yli 12, kun ensimmäiset pienen luokan koirat tepastelivat kehälle. Tuomarina toimi Annika Ekström, joka halusi arvostella koirat pareittain, ettei pieni kehä täyttyisi liian ahtaaksi. Ajallisesti se oli suurikin ongelma, mutta toisaalta koiraa oli helpompi esittää, kun ei ollut montaa kymmentä rakkia niskassa kiinni. Oman vuoron odottamiseen tuntui kuluvan ikuisuus, vaikka siihen kuluikin vain noin kymmenisenn minuuttia. Ruffe oli tajuttoman hermostunut jostain syystä, eivätkä enää edes nakit kelvanneet houkuttimiksi. Aloin olla jo suhteellisen epätoivoinen treenitilassa, kun Ruffe heittäytyi mahalleen ja pisti lukot päälle. Ihan kummaa käytöstä, aina erillaisissa halleissa ollut ihan nätisti, vaikka on ollut milloin mitäkin uusia koiria. Onneksi Jenni kävi noutamassa itselleen leivän, josta vein sitten kinkut päältä. Johan alkoi pelittää.

Vihdoin oli meidän vuoro astua kehään. Ruffe sai parikseen nätin shelttitytön Helmen, väriltään tämä oli bluemerle. Tuomari pyysi seisottamaan koirat vierekkäin, jonka jälkeen kävelytettiin kaksi kierrosta samanaikaisesti. Tämän jälkeen päästiin pöydälle, jossa tuomari ylisti Ruffen hampaita ja luoksepäästävyyttä. Pöydältä päästyämme, tuomari juoksutti meidät edes takaisin muutamaan kertaan, jonka jälkeen seistiin sitten tämän edessä. Lopuksi vielä seistiin yhdessä samallalailla kuin alussakin. Tasavertaisuuden vuoksi, tuomari pyysi vielä juoksuttamaan yhden ringin. Sekunttien vilistessä odoteltiin vastauksia, viimein tuomari ojensi meille sinisen nauhan.


Sattui niinkin somasti, että kundin isoveli tyttöystävineen, oli tuonut oman bostoninsa näytille. Itse he eivät sitä esittäneet, oletan että kyseinen esittäjä oli heidän koiransa Pomon kasvattaja. Vähän riehumiseksihan se meni, Pomon itsehillintä on hiukan hakusessa. Muutama nätti kuva kuitenkin tuli. Kaikkien pienten koirien esiinnyttyä, otettiin kaikki sinisennauhan saaneet uudestaan kehään. Meidät pistettiin seisomaan numerojärjestykseen ja tuomari valikoi viisi parasta koirakkoa. Näihin emme kuuluneet, mutta tuomari kävi kehumassa vielä kertaalleen Ruffea, astuen tämän hännän päälle epähuomiossa. Ihan hauska sinänsä. Ollaan kuitenkin tosi tyytyväisiä, ekoiksi näyttelyiksi meni todella hyvin. Alkuun olin jo vähän epätoivoinen, mutta päivän päätteeksi kaikki suijui kuin suijuikin hyvin. Täytyy tuota seisomista vielä harjoitella, kävely sen sijaan sujui ihan hyvin. Kiitos vielä Jennille seurasta ja kuvaamisesta!


Ciao !

14.1.2012

Projektin aloitus

Heti aamusta, tai siis sitten kun sain koottua itteni ja noustua sängystä. Alkoi Ruffen puunaaminen. Leikattiin aamulla tassukarvat siisteiksi ja samalla noi korvien takaa sojottavat hapsuset, sekä kynsien leikkuu ja hiominen. Yllättävän hyvin se jakso ootella rauhassa, kun kyykistelin sen ympärillä nykien milloin mitäkin tassua ilmaan. Aamuisten puunailujen jälkeen, saapuikin posti, Petenkoiratarvikkeesta jälleen, siis aikasemmassa postauksessa mainitsemani pussitunneli, vielä puoleen hintaan (29,30€). Olin ihan onnesta soikeena, ja heti hiukan treenailtiin, sisätiloissa tosin tällä kertaa. Ensimmäiset kaksi kertaa piti mennä pussin toiseen päähän ja nostaa kangasta hiukan että suostui tulemaan läpi. On ilmeisesti päässyt unohtumaan miten pussitunnelit toimii. Muutaman pettymyksen jälkeen tuli esiin kadotettu taito, ja Ruffe juoksenteli iloisena pussitunnelista läpi uudelleen ja uudelleen. Kuvia en saanut huonon valaistuksen takia, mutta eiköhän niitäkin tule, kun aletaan taas tällaista rauhallisen puolesta talviagilityä harjoittelemaan takapihalla. 


Päivemmällä olikin edessä pienoinen urakka ton projektin kanssa, olen nääs alkanut tehdä itse A-estettä. Kauhistuin kaupassa olevien hintaa ja tein tällaisen '' tee-se-itse''-vaihtoehdon. Ohjeina toimi hyvin kennelliiton määritelmä A-esteen mitoista. Pohjamateriaalina on nyt filmivaneria (ei ole kaikista halvin vaihtoehto). Tänään  pääsin siihen pisteeseen, että oon saanut kaikki liukumisenesto palikat sahailtua sopivan kokoisiksi ja aseteltua ne jo toiselle sivuista. Huomenna en välttämättä jaksa kyllä tehdä asialla sen enempää, kuin tehdä listaa siitä että mitä rautakaupasta pitäis käydä hakemassa, niin pääsisin vauhtiin. Odotan vaan sitä, että pääsen maalaamaan tota härpäkettä. Aika paljon maalattavaa kun siitä tulee niin valtava, no valtava ja valtava, sen kokoinen, kun se pitääkin olla.


Kello löi kuutta ja oli aika viedä Ruffe pesulle. Se on jotenkin aina niin säälittävää katsottavaa, kun kastelee pienen sheltti pojun. Hyvin se käyttäyty suihkussakin, ihmettelen suuresti sen kärsivällisyyttä näinkin nuorella iällä. Pesun jälkeen sen täytyi kestää vielä monet minuutit pyyhkeellä lääppimistä ja sen jälkeen föönaamista. Pojun hermo alkoi palaa loppuun vasta siinä vaiheessa, kun kaikki karvat oli harjattu vastakarvaan moneen kertaan. Siitähän tuli ihan puudeli, kauheen pöyheä ja muhkea joka suunnasta. Oon melkein varma, että se on aamulla ihan lässähtänyt. No sitten vaan harjailut ja föönailut uudelleen. Huomenna sitten saa nähdä miten tää veijari toimii kehässä, toivottavasti kaikki sujuu sutjakkaasti, ilman sen suurempia kommervenkkejä.


Ciao !

11.1.2012

Shoppaajat vauhdissa

Jopa oli päivä! Pääsin vasta tunti sitten kotiin tuolta Ruffen lääkärireissulta, joka kääntyikin pieneksi shoppailu elämykseksi. Lääkäriin ehdittiin ajallaan ruuhkasta huolimatta, aika turha reissu. Sillä kaikki oli hyvin, hiukan joku ripsi hankaa silmää mikä saa sen kutisemaan. Sano silti, että kannattaa putsata ihan vaan vedellä muutaman kerran päivässä. Rauhoittais sopivasti silmää yms. 


Sitten kun olin tiskillä maksamassa silmään pisti viereisestä korista selanen hammaskivi-esite, ja huomasin, että niillä on myynnissä mun etsimää hammaskivigeeliä, niin koirille kuin kissoillekin. Ostin sitten heti yhden tuubin, vanilijan makuista/hajuista. Ruffe ainakin tykkäs kun sen suuhun tota koitin sörkkiä. Vanhempikin piski nautti suuresti tosta makuelämyksestä. Käytän nyt sitten joka kolmas päivä, kattoo sitten että kuinka hyvin vaikuttaa. Luulis että ton Lassen suussa ainakin näkis heti eroa! Tyytyväisenä ostokseeni lähdettiin kotiin päin ajelemaan, jolloin muistui mieleen sunnuntain näyttelyt, joten kurvailtiin vielä petenkoiratarvikkeeseen että löytäisin uuden harjan jolla puunata koiraa lauantaina. Sisäänpäästyä mukaan kuitenkin tarttui yhtä sun toista...


Ensimmäisenä silmään pisti tämä pitkään ihailtu Happy House Collectionin peitto. No peitto ja peitto, oli niin muhkea, että kelpais mullekin patjaksi! Jokatapauksessa, L-kokonen eli 92cm X 59cm. Katoin eka M'mää mut se oli kauheen pienen olonen niin päädyin tohon. Hinta oli suhteellisen matala, kun on kuitenkin kyse kaksipuolisesta, konepestävästä HH-tuotteesta. (27.90€) Hetikun tuon lattialle sain, alkoi pojilla kiivas nuuskinta ja machoilu siitä, että kumpi pääsee ensiksi siihen nukkumaan. Vanhemman oikeuksilla Lasse retkotti uudella patjalla hyvän tovin, ennen kuin päästi junioirin kurastamaan sängyn.


Sitten päätin etsiä sen mitä tulinkin hakemaan. Madan'en piikkipää harja löytyi heti (14,95€). Loistava 22millinen harja, ei oo turhan pehmeä tai joustava. Kokeilin hetikun kotiin pääsin ja oon sangen tyytyväinen ostokseeni. Ruffella taas oli muutama vastalause siitä kuinka harja pureutuu sen pohjavilloihin, mutta pian se antoi asian olla.


Harjojen vieressä oli tietysti ihania pieniä koiratarvikkeita, joita jäin nypeltelemään. Kunnes huomasin poistomyynnissä olevan naksuttimen. Ihan loistava muunneltava äänentaso ja laatu. Ja koska oli viimeinen laatuaan sain puoleenhintaan, pienellä tinginnällä tietenkin. (4,00€) Kotona kokeiltiin, että miten se reagoi naksutinkoulutukseen. Hyvinhän se, alkusi vähän säpsähteli, mutta kymmenen minuutin sisään oivalsi, että naksahdus = herkkupala. Sen jälkeen alkoikin hommaluistaa. Vois ehkä käydä jonkun naksutintokokurssin? Ruffelle jotain mielekästä toimintaa ja älykästä virikettä sen ylimääräiselle energialle, vois toimia.


Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, käytiin vaihtamassa se toko-liivi jonka aikasemmin tilasin. Nyt löyty muutamaa kokoa pienempi ja just sopiva. Mahtuu kuitenkin vielä talvitakki alleki. Tosi hyväntuntunen päällä ja kaikkea. Tämähän ei mennyt kokonaan omasta pussista sillä tuli mulle synttärilahjaksi, vaikka synttärit on vasta tossa muutaman viikon päästä. Hartaasti kun toivoin, niin sain. Elikkä kuten näkyy, Hurtta Motivation Liivi, (98,90€) Ihan irrelevanttiahan tämä on, mutta sopii Ruffen sadetakin kanssa yhteen. Huhhu kaikkea mäkin ajattelen. Jokatapauksessa oli onnistunut, mutta väsyttävä reissu. Meen vihdoinkin ajoissa nukkumaan, ainakin yritän. Ruffe on onneksi samalla kannalla!


Buonanotte!

9.1.2012

Lassen lääkäri

Huhhu, oli aika rankkaa palata kouluun tänään. Neljän aikaa selviydyin kuitenkin kotiin Ainon kanssa, ilman Reetua tällä kertaa. Ei me kauheasti ehditty touhuta, vaikka Ruffe kovasti olisi halunnut. Piti nimittäin lähteä vuotuiselle eläinlääkäri käynnille Lassen ja kisujen kanssa. Kaikki oli kuin olikin kunnossa, Lassella vähän vanhuuttaan tullut nivelrikkoa oikeeseen polveen, mutta saatiin nyt neljän viikon kuuri siihen, jos vaikka auttaisi. Kerran viikossa piikki niskaan ja pitäis olla sillä selvä. Kun sitten illansuussa päästiin lääkäristä kotiin, lähdin Ruffen kanssa suhteellisen pitkälle ilta lenkille. Kauheesti taas pyöri lumessa, ja sain setviä sotkuja sen turkista taas enemmän kun muutaman minuutin verran. Loppu ilta otettiin rennosti, surffaillen netissä. Taisi olla kaikilta vähän puhti poissa.


Ifolorilta tuli nyt sitten mun edellinen tilaus. 'Muutamia' uusia kuvia tohon Ruffen albumiin, sekä vuoden 2012 kalenteri, Ruffen kuvilla varustettuna tietenkin. Oon yllättynyt et miten hyvä laatunen toi kalenteri on. Luulen et kestää hyvin  jopa tätä mun käyttötapaa. 


Aikasemmin kun puhuin siitä että tilailin niitä agilityputkia, niin mun onnekseni siellä kävi pieni väärinkäsitys. Lähettivät mulle pussitunnelin hinnalla (50€), jenkkiputken (100€). En sitten perään soitellut, sillä oon varsin tyytyväinen. Ehkä moraalisesti väärin, mutta säästyypähän rahaa. Kuitenkin olen vielä pussitunnelia vailla, joten tänään katselin että tilaisinko nyt sellasen kun rahaa olisi, ja kappas! Se oli -50% alennuksessa. Joten pistin heti tilaukseen. Petenkoiratarvikkeesta siis, ylläri? Se saa sitten luvan olla Tammikuun viimeinen omatoimiostos. Synttärilahjoja mennään toki ostelemaan, mutta ne on sitten ihan vaan mulle. Koiralle ei enää mitään tässä kuussa, piste. Niin kauheesti oon nytten joulun aikoihin ostellut sille kaikenäköistä.

ps. Tilasin kaks lippua Cesar Millanin seminaariin hartwallilla.
Mennään jennin kanssa kattoo sitten toukokuussa, ihanaa!

Ciao !

8.1.2012

Jäseniä ollaan

Joululoma taisi olla sitten siinä! Loistava loma kyllä olikin. Koulunpenkille on aika ankee palata, mutta enköhän selviä. Ruffella alkaa taas yksinäiset päivät, mutta ehtii ainakin nukkua hyvin. Viimeinen joululomaviikonloppu ja tuli lisää lunta, ihanan näköstä ulkosalla. Eikä puhalla tuuli kylmästi, niin viittii ollakin jonkin aikaa lenkillä. Tosin tänään kyllä oli vähän liikaa pakkasta mun makuun, vaikka Ruffe nauttikin suuresti viileydestä. Viikonloppu sujui aika sutjakasti, kauheesti oli tekemisiä ja menemisiä. En siis ollut la/su yötä kotona, joten systeri tuli kyläilemään ja kattelemaan Ruffea.


Perjantaina kävin Ainolla & Reetulla kyläilemässä Ruffen kanssa, taas. Koirilla oli jälleen vauhti päällä. Treenailtiin vähän temppuja ja sen sellaisia makkaran voimalla keittiön lattialla, kunnes Ainon porukat tuli kotiin ja lähdettiin meillepäin. Täällä sitten nukuttiin somasti kolmisin samalla patjalla, Ruffe tosin litistyi aina vähän väliä. Lauantaina heräilin kahdeksan aikaan ja lähdin lenkille (Ainon vielä nukkuessa). Käytiin Ruffen kanssa sellanen kevyt puolenkilsan lenkki, jonka jälkeen jäätiinkin pihalle ja otettiin Lasse mukaan telmimään. Pojilla oli niin vauhti päällä, ettei oikein saanut hyviä kuvia. Epätarkoiksi jäivät, hauskaa kuitenkin oli. Illaksi lähdin poikaystävän bändin keikalle, ja tänään tulin kotiin suhteellisen myöhään, joten lenkkeily hoitui systerin avulla, kiitos siitä. 


Keskiviikkona olisi sitten Ruffella se silmälääkäri. Jospa saataisiin uusi kuuri tohon oikeeseen simmuun, tai edes vastauksia siihen, että MIKSI se kutisee. Onneksi ei kuitenkaan voi olla tarttuva juttu, joten päästään mätsäreihin ensi sunnuntaina. Saa nähdä miten menee, pitää vielä kysellä vähän kuvaajia mukaan, että nään miten se liikkuu yms. Eiköhän oo muutamia halukkaita, toivottavasti ainakin!

ps. Päästiin HSKH jäseniksi, aivan loistavaa! Jos vaikka saatais treenipaikka kevät kaudelle.

Buonanotte !

5.1.2012

Koirakeidas katsastettu

Oi että kun väsyttää, eikä kello vielä mitään. Hyi kauheeta pakko pysyy hereillä vielä, ainakin muutama tunti. Ei luulis että 4 kilsan hölkkälenkki ja yhdet tempputreenit väsyttäis, mutta huhhu. Enkä taida olla ainoo väsynyt, toi yks reppana nuokkuu sängyllä taistellen väsymystä vastaan. Eiköhän se kohta anna periksi, itse ainakin ajattelin. Elikkäs tänään tosiaan oli se koirakeitaan halli keikka. Ruffe oli ihan intopuikeena kun sinne päästiin. Ekaa kertaa käytiin siellä, ihan kivat tilat. Vähän pienet, mut luulen et se johtu vaan siitä kun ne agility esteet oli ängetty seinustoille varastointiin talveksi. Mukavuus ainakin oli kohdallaan, siel oli nahkasohvia silmien kantamattomiin, Ruffen kanssa rakastuttiin siis heti. Jokataupauksessa ensimmäisenä paikalla tietysti oli valvoja koiransa kanssa, sitten kolme muute treenaajaa, espanjanvesikoira, bretoni ja chihuahua (sen nimi oikeesti oli Fifi). Kaikki alko puuhailemaan omiaan, niimpä aloteltiin Ruffen kanssa perus toko jutuilla. Hiottiin nättiä vierellä kävelyä ja luoksetuloa suorassa linjassa. Yllättävän hyvin se toimi ja loi kontaktia vapaana muitten koirien seassa. Vasta tunnin lopussa alkoi herpaantua ja kävi moikkaamassa ei niin ystävällistä chihuahua typyä.



Toko lämmittelyjen jälkeen alettiin treenaamaan ''kerjäämistä'', pohja työt oli jo tehty joten oli helpponakki saada Ruffe taipumaan tähän temppuun. Tasapainon kanssa kärsittiin pieniä takaiskuja, mutta hyvin se kehittyi tunnin aikana. Edelleen välillä kyllä tassut hakeutuu kiinni mun kätöseen, sillon jää vaan namit saamatta, kyllä se sen hoksaa. Niin julmaa kuin se onkin, nauroin vatsalihakset kipeiksi treenien aikana, kun Ruffe toilaili jatkuvasti, enkä tainnut olla ainoa.


Sitten treenailtiin hetki ''siksakkia'', ihan vaan paikallaan pojotellen kahdeksikossa jalkojen välistä. ei se kyllä vielä oikeen suju. Etenki kuitenkin huomattavasti siitä mitä kotona ollaan sählätty. Edelleen kuitenkin pakko olla namit molemmissa käsissä ja oikoo välillä, mutta vaan oikeen jalan kohdalla. Tätä treenaillessa spottasin hallin kaapeista pari tötsää joilla harjoiteltiin kiertämistä, se kyllä sujuu. Hetikun agilitystä on kyse niin oli täysin eriasenne hommaan. Irtoaminen on edelleen vähän ongelma, koska mullahan ne namut kuitenkin on. Ei se nää syytä lähteä irtoamaan yhtään mihinkään suuntaan ilmeisemmin. Parin/kolmen metrin irtoaminen saatiin kuitenkin aikaan. Kiertojen jälkeen otettiin hetki rauhassa, treenaten targetteja, edestä ja takaa, kohti ja poispäin musta, hyvin se ne osaa jo. Innostuksissaan välillä harppoo yli tai tallaa sellasella vauhdilla ettei oo enää targetista tietoakaan.


Sitten alkoikin aika ankara treenaus noitten tassujen kanssa! Kokeiltiin erillaisilla pinnoilla ja muodoilla, kun kerran oli mahdollisuus. Takajalat tuottaa edelleen pientä ongelmaa, ei näytä mahtuvan. Vaikka ne saa kaikki yhteen kissankuppiin ihan somasti! Asenteesta kiinni, sanon minä. Kyllä ne kaikki tassut kuitenkin tohon boxiin meni kun hetki väännettiin ja käännettiin. Sitten vaan sama nousevalla pinnalla, onnistui vähän luontevammin. Paitsi taas nuo takajalat. Hetki kesti ennenkun uskals jäädä tohon asentoon, mut ei  kai siinä, oppi kuitenkin. Peruuttamaan tohon ei kyllä suostunut, enkä ihmettele. 


Vielä viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, treenailtiin näyttelyjuttuja. Luulin ettei sen seisonnasta tuu yhtään mitään, kotona venkuilee joka suuntaan. Mut ei, se oli upea. Seiso nätisti pää pystyssä ja paikallaa, luonnollisesti näyttelyasennossa. Loistavaa! Kävelyä tosin pitää vielä treenata, ja äkkiä sitten sillä on Match Show 15.1, jeejee ! Vielä lyhyt video meiningistä siellä, käännöksiä yms. Videon laadulle kävi taas köplästi kun lisäsin tänne, minne jäikään HD-laatu. Pitää pureutua tähän ongelmaan joku päivä, mut nyt nukkumaan !


Buonanotte !

4.1.2012

Ostoksilla

On sittenkin vielä lunta maassa, eilen illalla sateen ropinasta päättelin ettei oo mitään mahdollisuuksia toiseen lumiseen päivään. Plussaahan toi mittari näyttää, eli ei toi tossa kauaa pysy. Käytiin just aika metsäpitoinen aamulenkki Ruffen kanssa. Ei reagoinut edes edellä juoksevaan jänikseen, nössö kun on. Lenkin jälkeen alkoi siis eilisen postipaketin availu ja ihastelu. Tälläkertaa aikalailla vain käytännönläheisiä tuotteita tilailtiin.


Kuten näkyy, sain vihdoin ostettua sen sadetakin, punaisena ei ollu kokoja, joten tyydyttiin tähän mustaan malliin. Eli tosiaan, Hurtta Pro Sademantteli (43,50€). Tosi helppo laittaa päälle, hengittää hyvin ja pysyy paikallaankin. Erityisen tyytyväinen oon siihen että tossa klipsissä on lukitus systeemi, ettei sitä saa nykimällä auki. Ihan loistava ostos siis! Tilasin kans toisen hurttatuottee, itselleni tosin. Sellasen näpsäkän toko-liivin, oli ihan törkeen iso vaikka oli S-kokonen. Käyn vaihtaa liikkeessä sit pienempään. Siitä lisää myöhemmin.


Sitten tilailin vielä tällasia, eli (1) Hammaskiven poistaja (15,90€), vähän vaikee käyttää ku on niin pitkä ja Ruffen suu on niin pieni. Sitten (2) Autonpenkkien suoja (34,90€), eli takapenkille kiinnitettävä fleece viltti jonka pohja pitää vettäkin, ettei sitten ois aina ne penkit kurassa, saati sitten karvoissa. En olis muuten ostanu mutkun oli viidenkymmenprosentin alennuksessa. Ja sitten tuo (3) viimeinen hankinta, on jo ostettu aijemmin, unohdin lisätä postaukseen, mutta kuten näkyy, näyttelyhihna (9,90€), ilman klipsiä ettei tarvii pannan kanssa säätää sitten. Sellainen tilaus tälläkertaa, laitto meille vielä häränlihatikkuja kun tilailen niin usein ja runsaasti. 

Soittelin tänään eläinlääkäriin taas Ruffen silmien takia, ei se nyt niitä kauheesti raavi, mutta vinkkailee edelleen toista silmää. Aika sitkeesti pysyy tää tulehdus. Toivottavasti saadaan toimiva kuuri lääkäriltä sitten, vaikkei tuo silmä menoa haittaa, niin ei musta oo kiva että se saattaa siitä sitten kuitenkin kärsiä jollain tasolla. Oishan se nyt aika ilkeetä jos sitä vaikka kutittaakin kokoajan. No kysymyksiin vastauksia lääkäriltä siis.

Huomenna ollaan (ajokelivarauksella) menossa Koirakeitaan treenihallille Vantaalle, treenailemaan vähän tokoa ja näyttely seisontaa yms,yms. Toivottavasti löydetään sinne, oli kuulemma vähän mutkan takana koko paikka. Houkutti vaan heti kun hallimaksuna 10€ kun yleensä hintana vähintään se 30€ kaikissa halleissa mitä oon katellu, parhaimmillaan yli 60€. Mutta tää olikin joku poikkeustapaus. Jokatapauksessa käydään tsiigailee että millanen halli siellä on, saadaan samalla sopivasti treeniä siihen häiriönalla toimimiseen!

Ciao !

3.1.2012

Lumikuonot vauhdissa

Ai nyt se talvi sitten tuli, ihan loistavaa. Ruffe sekos aivan täysin hetikun päästiin pihalle, ja taas alkoi järjetön lumeen kaivautuminen. Hyvä että toinen meistä nauttii märästä lumesta! Joka tapauksessa, tänään puolen päivän aikoihin lähdettiin sinne Ainolle & Reetulle käymään, oisin jäänyt yöksikin mutta oli kotona niin paljon puuhaa, ettei oikein aika riittänyt sellaiseen tällä kertaa. Vähän pisti jännittämään, että miten Reetu sen kastroinnin jälkeen suhtautuisi Ruffeen. Mut ihan normisti se meni, välillä ärähtää, mutta selkeesti ihan syystä. Onneksi Ruffe ei lähde mukaan rähinään, muuten olisi helvetti valloillaan. Alistuvan kuuliaisesti antaa Reetun määräillä. Mikä on hyvä, säästytään ylimääräisiltä konflikteilta. Pieni ujous siis on kuin onkin hyvästä!

© Aino
Päivää aloteltiin sitten Ruffen temputuksien kuvailuilla, osa onnistu, osa ei. Ei oikeen ollut motivaatio tänään kohdillaa, tai sitten oli väärää valuuttaa mukana. Jotain hyviä otoksia tuli, niistä lisää myöhemmin.

Lumileikit oli tän päivän sana! Pojilla oli laittoman hauskaa ulkosalla, juosten ja pomppien hangessa kului helposti tunti jos toinenkin. Kamera tosin tajuttiin hakea vastakun parhaat otokset olivat jo meneet sivusuihin. Meininkiin kuitenkin saatiin lisää ryhtiä tuomalla pallo kehiin, tässä vaiheessa Reetu oli jo niin intopiukeena ettei malttanut pysyä enää paikallaan. Heiteltiin sitten pojille palloa tovi. Reetu tuntui omivan pallon itselleen, joten Ruffe turhaantuneena päätyi paimentamaan pahaa-aavistamatonta terrieri raukkaa. Ruffen palloa ei viedäkään niin helposti. Tämän Reetu sai tuntea hännässää. Näpsäkin käännöksin ja loikin Ruffe kävi näpsäisemässä Reetun häntään pienet hampaansa, haalien pallon itselleen. Eipä näyttänyt kuitenkaan Reetua paljon hetkauttavan. Leikki jatkui entiseen malliin tuossa tuokiossa.

© Aino

Oli kyllä kerrassaan loistava kyläily tälläkin kertaa ja varmasti mennään pian uudestaan! Eikä tämän päivän kohokohdan loppuneet vielä siihen, ehei. Kun päästiin kotiin, ovella odotti postipaketti. Ja voi kyllä, se oli petenkoiratarvikkeelta! Ruffekin osaa jo innostua paketeista niitä nähdessää. Sisällöstä lisää ensipostaukasessa.


Buonanotte !

2.1.2012

valokuvia

Ja taas meni ifolorille aikamoinen tilaus, oon koukussa myönnetään.
Eli tämä päivä meni hyvin pitkälti kuvia muokkaillessa ja laitellessa ifolorin kuvapohjiin. Tällä kertaa tilasin tosin vaan joku 30 normikuvaa ja viikkokalenterin, Ruffen kuvilla tietysti. Kuvat pääsee jatkeeksi Ruffen omaan albumiin. Yllättävän hyvin oon jaksanu pitää tota yllä.


Jouluna tosiaan sain systeriltä canvaasitaulin Ruffesta, joka pääsi heti seinälle koreilemaan. Sen jälkeen tietysti innostuttiin kundin kanssa, että pitäs noita kuvia saada seinille lisää. Ja eikun tuumasta toimeen, muutaman minuutin jälkeen, saatiin kasaan ihan toimiva kokoelma.

(ps. Colory - Oh my)

Ruffen kanssa nyt viimeisten päivien ajan ollaan hiottu uusia temppuja kasaan, suhteellisen menestyksekkäästi. Nopia poika oppimaan. Temppuilusta varmaan pistän kuvia tai videoita, kunhan saan jonkun kuvaamaan. Yksin menis muuten taas äheltämiseksi. Eiköhän jostain kuvaaja löydy, kun ollaan ilmeisesti menossa Ainolle ja Reetulle yhdeksi yöksi kyläilemään, jos Reetu on reippaalla tuulella. Mutta nyt on tullut taas se aika kun täytyy viedä pojat lenkille.

Ciao !