NIPSU

Blogiin en olekaan kirjoitellut uusista hoitokoirista, joten instagramia seuranneet ovat näistä ehkä enemmän perillä. Uusia tapauksia esittelen siis näin jälkikäteen blogissa, kuvien kera. Nyt on ehtinyt kavereihin tutustuakin, joten juttua löytyy.

Tässä siis Nipsu. Alle vuotias punainen kääpiöpinseri uros. Nipsu kaipaa mammansa pitkie työpäivien piristykseksi seuraa, joten meidän lauma hoitaa homman. Nipsu on äärettömän energinen, kääpiöpinserimäisellä tavalla, mutta ilmeisen poikkeuksetta tottelevainen. Jokainen luoksetulo käsky sai kaverin sinkoamaan melkein syliin asti, ja tietysti oli nakkia luvassa. Nipsu olikin siis kaikki liki kaikki lenkkinsä vapaana, muiden koirien seassa.

Ensimmäisenä yökyläily päivänä paahdettiin menemään oikein kunnolla. Suunnattiin suoraan Nipsulta isommille hiekkakoirille, jossa Roosan belgit ja villapappa pääsivät kuluttamaan energiaa oikeen kunnolla, Ruffe ja Leevi juoksemaan vapaana ja Nipsu nauttimaan olostaan. Kaveri oli ehdottomasti porukan nopein, ja selvästi sen tiedosti. Ihan käsittämätön pikku raketti. Enkä muuten vähään aikaan ole nähnyt niin hymyilevää koiraa, kuin Nipsu kaiken tämän tiimellyksen keskellä.

Tietenkin myös uimakoulua aloiteltiin. Vaikka vähän jännitti, niin kaverin häntä vispasi aivan hulluna ja rannassa vedettiin nakit naamaan ja hepuloitiin. Toisena päivänä Nipsu tuli jo mun perässä uimaan oikein näppärästi, ja teki pieniä kierroksia muun lauman mukana. Vielä illallakin pääsi kahlailemaan ja viilentymään, siitä tulee ihan mahtava uimari.

Uimapaikan vieressä oli ihanan tilava koirapuisto, josta Nipsu löysi 2 uutta sukulaisielua - molemmat kääpiöpinsereitä. Komeaksi pojaksi kehuttiin kovasti, eivätkä tietenkään väärässä olleet.

Kaikenkaikkiaan Nipsu on äärettöämän helppo hoitokoira. Kulki laumassa mukana yhtenä tiimipelaajana, eikä säikähtänyt isompien leikkejä, ei lähteny jäniksien perään. To sum it up, me tykätään Nipsusta. Onneksi tämä tyyppi tulee olemaan meillä noin 2 päivää viikossa, ja reenitään kaikennäköistä. Pojulta löytyy vain muutama pikku vika, lapsikammo ja skeittienpelko - tähän siis koitetaan pureutua ja muutoin vaan pidetän hauskaa ja opitaan uutta!

Mitäs tykkäätte Nipsusta?

Aamuhempeilyä

Siis oikeasti, plus 33°C ei edes naurata. Ruffen turkki ajettiin lyhyeksi jo maaliskuussa, ja olen sen vain kerta kesään ajanut joten perinne jatkuu. Ruffella on jo siis melkein sheltin näköinen tukka ja hitosti pohjavillaa. Onneksi meri on lähellä ja kavereillakin uivia koiria!

Aamu starttaa nykyisin uudella rannallamme, johon ajelen max 10 min. Aamuisin se on kaikenlisäki varjossa, mutta vesi suhteellisen lämmintä. Pojat ovat jo ihan intopiukeana kun huomaavat mun kääntyvän Uutelantielle. Eipä tarvite Ruffenkaan enää intoilla yksin, kun nyt voi huutaa pennun kanssa yhtä kurkkua miten kivaa on olla rannassa - ihanaa. 

Onneksi munkaan ei tarvitse intoilla yksin, sillä ehkä maailman paras miesystävä raahautuu aamuisinkin mukaan rantaan ja tarjoaa vielä aamukahvitkin. Tämän lisäksi pääsen katsomaan poikien touhuja paremmin kameran takaa ja joskus juomaan aamukahvinkin loppuun asti. Toivottavasti ette siis ala kyllästyä märkiin koira kuviin, sillä näitä tulee riittämään niin kauan kuin kelit sallii, niin ja sen jälkeen uimaloissa käynti.

Kannattaa se kamera ilmeisesti Juusollekin antaa, jos tällaisia kuvia saa! Mulla on ehkä jopa pieni hinku teettää allaolevasta kuvasta taulu, miten osuikaan hieno hetki. Eikä toi kaveri vissiin ole ihan kädetön kameran kanssa, samanlaista tavaraa oli rulla täynnä, enkä edes osaa valita suosikkeja. Monitoimikoiramies - onneksi mulla on tällainen.

Mutta nyt me onnelliset pistetään nokka kohti tätä paljon kohuttua uutelaa.