Kenkkujalka

Toissapäivänä Leevi oli tavallista rauhallisempi. Omaitsensä noin muuten kuitenkin, leikki ja riehui, muttei hyppinytkään vasten ovella mun tullessa illalla kotiin. Asia jäi vaivaamaan, mutta yö nukuttiin kuitenkin rauhassa. 

Eilen aamulla Leevi oli oikeasti kummallinen. Meillä koiria on aina kehuttu venyttelystä, joten jo kehuessa molemmat alkavat venymään ja vanumaan joka suuntaan. Molemmat koirista äärettömän aktiiviisia venyttelijöitä. Aamulla Leevi kuitenkin lopetti kaikki venyttelynsä vain eturaajojen venytyksiin. Lopusta puuttui takajalkojen venytys ja selän kissamainen kyyristys. Pala kurkussa jatkettiin matkaa alakertaan. Leevi ei portaita mennessään käyttänyt lainkaan vasenta takajalkaansa. Matka jatkui ulos jonne kannoin sen seuraavat portaat. Kävi ulkona normisti aamupissillä ja palasi portaat ylöspäin normaalisti, lievä huojennus.

Koira ei ontunut, eikä vieläkään ole ontunut - muuta kuin portaissa. Eikä sitäkään kuin todella hitaasti mennessään. Tajusinkin, että tyyppi on tehnyt niin pidemmän aikaa, ehkä jopa pennusta asti.

Ulkona käymisen jälkeen Leevi oli hellyyden kipeä. Ei sillä tavallisella ''hypin sun naamaan ja kiljun''-hellyydenkipeä, vaan punki syliin ja oikeen tarjoamalla tarjosi tätä vasenta jalkaa mua päin. Sohvalla ollessa lysähti hieronta-asentoon ja katsoi mua kamalan merkitsevästi. Ei aristellut lainkaan kosketusta, vaan sulki silmiä onnellisena kun jalkaa tooooodeeeelllaaa varovaisesti näpräsin.

Kokeilein venyttää terveen jalan ensin, kaikki ääriasennot onnistuu ja tyyppi nautti. Vasemman jalan kohdalla tilanne toinen. Eteenpäin tassu venyi, mutta heti jalan ohittaessa takalinjan nappasi Leevi tassun visusti masuun kiinni. Ei kitissyt, mutta selvästi epämiellyttävää. Kovakouraiseksi en tietenkään ryhtynyt, tehtiin siihen asti mihin sain venyttää kevyesti ja sitten lopetettiin koko homma.

Päivä jatkui hassulla vaappuvalla kävelyllä ja unisella pennulla. Lenkillä ei käyty, Ruffe tosin pääsi töihin uimaan ja liikkumaan. Mutta Leevi sai nukkua kotona omalla sohvallaan. Illalla edelleen vähän uninen pentu vastassa, ruoka kuitenkin maistui mukavasti aktivointipallosta ja energiaa riitti iltaa kohden - lenkittömyys näkyy heti.

Tänään aamulla heräsin, ja heti muistin takaraivossa kummittelevan fiiliksen. Leevi kuitenkin yllätti ja hyppäsi sänkyyn moikkamaan pusuineen päivineen. Jalka ei vaikuttanut erilaiselta. Portaat meni normaalisti, ulkona kävi normaalisti ja oli kaikinpuolin oma itsensä.

Aamu jatkui remmilenkillä, johon tyyppi sai BOT-loimen päällensä, just in case. Kepsuteltiin ravissa koko matka, 5,5km taisi mittariin tunnin lenkillä tulla. Pehmeydestä maastossa ei ole tietoakaan kun on jäätä kaikkialla, mutta liukastumisilta vältyttiin. Suuuuuuri huojennus sydämmessä.

Herääkin kysymys. Ristiriitaisia mielipiteitä herättää ongelman häviäminen ja lepo ja sen vaikutus ja apua. Onko kyseessä patellaluksaatio joka voi olla myös liki oireeton? Onko kyseessä liukastuminen, jumi, unikramppi vai mikä?

Leevi täyttää 1.3, tasan kuukauden (30pv) päästä vuoden, jolloin viimeistään pääsee tutkittavaksi, kun viralliset kuvat ovat tiedossa. Mikäli tyyppi pysyy oireettomana maltan tuonne odottaa. Epätietoisuus iskee, ja Ruffen jälkeen olen äärettömän neuroottinen lihaksiston ja luuston suhteen. Toivon Leeville vain terveyttä, millään muulla ei nyt ole väliä. Toivotaan siis lihasjumia, tai edes revähdystä ja seurataan tilannetta.

Tässä ehkä avoin avautumiseni pitkään aikaan, meillä on paha mieli, vaikka Leevi ei enää tänään ole jalkaansa muistanut edes korvan lotkautuksella. Kokeilen vielä' liikeradat läpi ja liikutaan remmissä varmaan tovi, aika näyttää mikä meidän kenkkujalkaa vaivaa. Pieni pieni Leevi, olethan kunnossa :(

Viikko muutoksia

Koko viimeviikko meni niin vauhdilla, että huhhuh. Tiivistän kaiken tähän samaan postaukseen, siitä syystä, että viikko oli suunniteltu kokonaisuus. Leevi on teinimörkeillessään alkanut yllättäen eroharmistumaan ei kuitenkaan ahdistumaan. Komennushaukku on kuulunut kotoota lähtiessä, ja muahan tästä saa syyttää. Kuvasin kaikki päivät videolle ja ongelma hävisi muutamassa päivässä. Duunipaikka mahdollistaa koiran ottamisen töihin, joten harvemmin niitä olen kotiin jättänyt - tähän tuli kuitenkin nyt muutos. Onneksi esimerkkinä toimii viilipytty Ruffe, joka nuorukaisen oikaisi takaisin raiteille. 

Maanantaina, oli täysi lepopäivä. Ei tehty ei niin yhtään mitään, ei käyty edes pitkällä lenkillä. Olin itse töissä normisti 15-21, ja työmatkoihinhan mulla menee 5min, joten kuusi tuntia on noiden maksimi yksinolo aika. Video paljastaa, että Leevi huusi ensimmäiset 15min, jonka jälkeen nukkui 3h, huusi taas 15min ja nukkui lopun aikaa. Ruffe ei edes herännyt Leevin yksinäisyyden huutoihin. Ja illalla katseltiin yhdessä tyytyväisesti sarjoja. 

Tiistaina, reippailtiin aamusta työpaikalla doboilemaan. Allekirjoittanut on vieläkin vähän jumissa, mutta koirat kiittää. Hirmusen mukava tunti vierähti touhutessa, hikeä pintaan! Pojat oli ihan hepulissa doboilun jälkeen, ja Ruffen askel muuttui samantien, lämpöset lihakset ja hyvä fiilis. Tätä seurasi taas mun töihin lähtö jälleen 15-21 koirat yksikseen. Leevi huusi ensimmäiset 5min, ja tämän jälkeen nukkuikin aika tyytyväisesti loppu ajan.

Keskiviikkona, lähdettiin aamusta systerille muutaman kilometrin päähän ja heitettiin metsälenkkiä tunnin verran. Kotosalla naksuteltiin sivulletuloja reilu vartti ja tästä taas minä töihin 15-21. Video paljastaa osaavan nuorenmiehen, joka menee suoraan nukkumaan. 

Torstaina, suunnattiin Jasun kanssa Uutelan luontopolulle. Oli muuten eka kerta, oikeen kiva pikkulenksu! Tuuli tuiversi naaman jäihin, mutta ei kaaduttu liukkailla poluilla, joten voittona tämän laskisin. Tästä koirat jälleen kotiin 15-20, täysin hiljaista oli. Tämän jälkeen Juuso toi mulle tyypit töihin, josta pääsivät molemmat rally-toko treeneihin. Tosi hienot treenit Ruffen osalta, Leevillä muuten niin hienoa tekemistä, mutta loppu pätkä oli liian pitkä - ohjaajalle siis tästä noottia. Muutoin huisin hauskaa menoa, ja Leevin keskittyminen muiden koirien seurassa on ilo silmälle!

Perjantaina, tyypit pääsi vihdoin töihin mukaan. Koulutin sopivasti 4 tuntia, jonka ajan tyypit odotteli nätisti häkissä ja esiintyivät loistavina demokoirina. Häkkihiljaisuus ei ole pienemmällä ollut mikään itsestään selvyys, huusi aijemmin jo siitä, että seisoin selin koiraa kohti. Nyt sain pitää kaikki koulutukset hiljaisilla koirilla, ja olla ylpeä että jotain olen taas saanut aikaan! Tätä päivää seurasi vielä loppu illan töissä vapaana hengailut tiskin takana, sekä puolen tunnin uinti yömyöhään - mun synttäreiden kunniaksi oltiin koko perheellä pulikoimassa ja pojille oli tiedossa vielä shamppoopesut!

Lauantaina, suunnattiin aamusta Ojankoon kattelemaan tokokisoja. Pätevää porukkaa, sekä kisaajat että munkin tyypit. Tehtiin kontaktiharjoitteita Leevin kanssa, kuin myös perusasentoa häiriössä. Ruffe treenasi koiratanssia ihmisten keskellä ongelmitta, tosi ylpeänä sai noitten kanssa olla! Tätä seurasi reilu tunnin lenksu Niinan ja Hertta-sheltin kera, josta kotiin tyytyväisenä nukkumaan. Loppu päivä menikin sohvalla koirien osalta. 

Sunnuntaina, aamu alkoi jälleen tokokisojen ihailulla. Käytiin tekemässä älyhienot seuruu pätkät ja luoksarit kisahäiriössä. Että toi Ruffe on vaan pomminvarma ja Leevikin hyvää vauhtia siihen matkalla. Luotto nuorimmaiseen kasvoi roimasti viikonlopun aikana. Sunnuntai jatkui vielä oman yrityksen tiloissa treenaillen, pari noutoa ja merkin treenausta. Kahvittelua ja lärpättelyä Nean kanssa, kuin myös uintia 45min kolmen sheltin voimin.

Viikko tässä siis pulkassa. Tämä viikko menee melkolailla samalla kaavalla koirien kotiin jäämisten suhteen. Älyhienosti päästi pentukin yli tästä teiniääliöydestään, kun tajusi etten komentamalla tule takaisin. So proud. Uusi energinen viikko tässä alkamassa, ulkoilma kutsuu vaikka onkin harmaata, me suunnataan jälleen uusiin lenkkimaisemiin!

Hyrrät

Viikkoon on mahtunut kahdet koiratanssahtelut. Omatoimiset, sekä sunnuntain ohjatut. Omatoimisiin siis ensin. Tehtiin molempien kanssa pyörähdyksiä itsensä ympäri. Vastapäivään pöyrähdys (käskyllä pyö) on huomattavasti vahvempi, kuin myötäpäivään (käskyllä ri), ja kyllä sanaleikit on hauskoja. Leevi tarvitsee edelleen vähän enemmän käsiapuja ja muutaman toiston, että muistaa mistä kyse. Aikamoinen hyrräeläin tuo on, joten saa olla tarkkana mitä palkkaa, ettei mene koko homma läskiksi. Ruffella vielä minimaalinen ranteen nitkautus vihjeenä, tosi näppärän näköisesti hyrräilee siis. 

Näitä oppeja jatkettiin kohteiden kiertämiseen, ja niiden jatkuvaan ympärillä pyörimiseen. Ruffen kanssa onnistui tooooodella kivasti, vaikka suunta välillä hakusessa. Leevi sen sijaan esitteli tanssi taitojaan Pole Dancinging muodossa. Tyyppi oikeasti nousi kahdelle jalalle ja ketkutteli tankoa ympäri hyvän tovin, ennenkuin sain nauruni kuriin. Saatiinhan me sieltä onnistumisiakin, hyvät naurut ja uusia temppuideoita.

Samaan treeniin mahtui vielä tasapaino tyynyn päällä pelleilyvä, täällä huomattavissa samoja asioita - koirat on vasenkätisiä. Täytyy siis lisätä huomattavasti treeniä vaikeisiin suuntiin, että saadaan kroppaan tasapainoa. Tästä huolimatta tyynyllä pyörittiin hyvin ja tarmokkaasti. Taidettiin treenailla myös tyyny avulla seisomista, pienissä määrin. Treenilistalle siis jälleen uutta sanottavaa.

Sunnuntain treeneihin pääsi toiselle kerralle mukaan Ruffe. Tyyppi oli huuli pyöreänä tajusi mihin ollaan tultu. Halli oli Ruffelle uusi, mutta tällaiset ei vielä koskaan ole ollut meille ongelmana, eikä ollut nytkään. Vähän lotkautteli korvia tälle äänekkäämmälle labbisherralle, muutoin oli hirmuisen onnessaan uudesta treenipaikasta. Herra pysyi koko treenin liitoksissaan, vaikka huhhuijakaa tehtiin paljon töitä! Aiheena oli erilaisia pyörähdyksiä, itsensä ympäri ohjaajan edessä, sivuilla (oikea ja vasen), seuratessa sekä kaukokäskynä. Viimeisin ei meillä vielä onnannut, loput teki kuin unelma. Tämän jälkeen vahvisteltiin seisomista ja harjoiteltiin ohjaajan ympärikiertoa. Tämä toimi todella kivasti ja saatiin hirmuisesti kehuja kouluttajalta meidän eleganssiudesta.

Tehtiin taas erilaisia täyskäännöksiä. Molemmat vasemmalle, niin että seuruupuoli vaihtuu. Molemmat oikealle, niin että seuruupuoli vaihtuu. Nämä on helpoin selittää rally-toko kylttien kautta (nro 65 & 66). Näitä sovellettiin ja olikin hirmuisen hauskoja. Tehtiin myös viime kerrasta tuttuja (niin siis Leeville) valkovuokkoa ja tulppaania, (nro 82 & 83). Nämä oli Ruffesta hurjia. Tyypillä oli niin kivaa, että pörisi mennessään.

Ensi kerraksi olisi vissiin luvassa peruutteluja. Leevin vuoro olisi mennä, ja se onkin ehdottomasti talon taitavampi peruuttaja. Aivan eritavalla peruuttamaan opetetut koirat, joten saa nähdä mitä opitaan! Näin maanantaisin pidän aina puuttuneelle osapuolelle omat treenit samoilla aiheilla - pojat osaakin liki poikkeuksetta kaikki samat asiat (melkein) samalla tavalla. 

Lihascombo

Ruffe on käynyt äärettömän säännöllisesti hieronnoissa. Virpi on kyllä meidän luotto hieroja ja kaikki tykätään hänestä kovasti. Ruffe aina viimeistään neljän viikon välein hoitavilla käsillä, mutta nyt tehtiin jopa useammin hoitoja '' jump startti'' kun vihdoin sai hieroa nivelrikkodiagnoosin jäljiltä. Aloitettiin ensin kahden viikon väleillä, siirryttiin kolmeen ja siitä tähän toimivaan neljään. Onnistuin kuitenkin ajattelemattani tekemään Ruffelle aivan killerin lihascombon, jonka seurauksena käytiin edellis viikon hieronnasta huolimatta tälläkin viikolla Virpillä. 

Hierontaa edelsi seuraavat tapahtumat. Edellis aamuna heittelin palloa, jota en tee siis ikinä. Hankeen oli kuitenkin Ruffesta niin kivaa rallatella, että sorruin tähän hommaan sen enempää miettimättä. Tästä siis rankka hankitreeni spurtteineen. Tätä seurasi myöhemmin aikasemmin puhutut toko-treenit, jossa aiheena mikä muukaan kuin hyppy ja noudot. Noniiiin, hyvä minä. Tästä spurtit, hyppyjä sekä nopeissa noudoissa aika tiukat käännöksetkin. Ja koska aivot ei vieläkään tätä yhdistäneet niin seuraavana päivänä frisbeen kanssa kopittelua. Kaikista treeneistä vain positiivista sanottavaa, ei liukastumisia tai edes pikku haavereita. Mutta reisiinhän se Ruffella otti, niinkuin toki ''kuuluukin'', Ruffen lihakset eivät vain tällaisita kovin nopsaan palauttele itseään. Hieronnassa siis pari tuntia frisbeen jälkeen, ja Virpi ihmetteli että millä helevatulla olen saanut sinne näin paljon enemmän kireyttä, kuin viimeksi. Nojoo, tässä vaiheessa syttyi lamppu. Onneksi Ruffe on kovin helppo hoidettava ja vastaa hoitoihin hyvin, tunnin jälkeen tyyppi nukkui rennosti ja herätessään venyttely jatkui maireana. Konkreettisia jumeja ei siis ole ollut piiiiiiiiiitkään aikaan, ja nytkin selvittiin kireydellä.

Onni on hyvässä lihaskunnossa oleva tyyppi, jonka rasvaprosenttikin alkaa lähennellä oikeaa kohtaa. Eilen kipsuteltiin taas puhoksen M&Miin, jossa vaaka näytti meidän riemuksemme 9,05kg! Edellis viikosta tiputeltu siis 200g. Huhhuijakkaa. Huippu eläin, jolla vihdoin oikea ruokavalio - me ollaan huikeen onnellisia ja slimmejä! Nyt tuleekin hierontaan taukoa, kun Virpi lepuuttelee fiksauksestaan muutamaan viikon. Toivotaan hänelle siis pikaista paranemista, ehtii melkeen jo ikävä tulla. 

Aivan yllättäviä ajatuksia

Eilen tyypit aamusta viskelemään palloa hankeen (meidän lempi juttu talvella) ja tästä jatkettiin matkaa töihin. Puolen tunnin uinti sujui varsin mukavasti, meillähän tästä on tehty ihan taiteen laji! Molemmat pyytävät nyt katsekontaktilla lupaa mennä veteen, sinne ei siis pamauteta jos portti altaalle on auki. Katse, lupa mennä ja lelu perään - aika pätevää menoa. Noutovieskelyn lisäksi uitiin käskyillä eteen lähetyksiä ja palautuksia. Kuvio kelluntaa siis tälläkin kertaa, hyvin molemmilla hallussa minusta poispäin uinti. Täytyy ehkä tätä videoida, että kykenee normaali ihminen ymmärtämään mitä ihmettä me vedessä temppuillaan!

Tätä seurasi monen tunnin päikkärit mun tehdessä töitä ja vihdoin tottistreeniä. Ai herttinen miten pätevää porukkaa. Jostain kumman syystä ajattelin ottaa noutoja ja apua! Nehän osaa. Molemmille tasamaanoutoa kuvassa esiintyvillä kapuloilla ja hyvin meni. Ekalla yrittämällä Ruffe ampaisi niin kovaa kapulalle, että palkka tuli tarttumisesta ja vauhdista, ei tarvinnut palauttaa. Toisella heitolla koko liike, ja palkka kun istui eteen. Kolmannella iiiiiiihan koko rumba palkka vasta kun saatu takaisin sivulle - ja sehän teki. Hitto miten hieno eläin, vaikka ennen oksensi kapulan nähdessään, niin nyt on meillä kiva nouto vaikka toki vielä töitä edessä. Leevi puolestaan teki oikeenkin päteviä, ja hiton nopeita noutoja. Samoissa kohdissa palkat kuin Ruffella. Neljännellä tyyppi otti kapulan siivestä kiinni, tästä huomautus (meillä äpäpäpä-äännähdykset toiminnassa) ja korjaus. Tosi hienosti käsitti, mikä oli vialla.

Tätä seurasi vielä hyppynoudot ja hyppy ylipäätään. Eipä varmaan olla ikinä tokon hyppyä tehty. IKINÄ. Ruffelle agista tuttu juttu ja tekikin perus hypyn hienosti. Hyppy nouto toimi vielä paremmin ja kertaakaan ei tullut hypyn ohi, vaikka heittelen todella vinoonkin. Leevi ei olekaan esteitä nähnyt, joten aloiteltiin namien heittelyllä ja yleisellä hauskalla. Koiratanssi puski läpi, ja Leevi esitteli jalanosto taitoja, sekä pyörimistä esteellä. Saatiin kuitenkin kohteella (kosketusalusta toisella puolella) tehtyä hienoja loikkia, edestakaisin. Nouto toimi kivasti ja palikka pysyi suussa vaikka este olikin vähän ällömpi.                     

LEEVILLE

• Kapulan kiinniotto kohdan vahvistamista
• Eteenistumisiin tiiviyttä
• Hypyn kanssa kohdekoulutusta ja sen häivytystä
• Seiso käskyyn paaaaaljon treeniä

RUFFELLE

• Tiiviyttä eteentuloihin
• Hypyn kanssa kohdekoulutusta, jää nyt liian lähelle estettä
• Seiso käskyyn yhtä paljon treeniä kuin Leevilläkin
• Kovemman kapulan kanssa treeniä (muovi, metalli ym)

Onko mulla sittenkin tokokoiria? Haluanko oikeasti harrastaa perinteistä tokoa? Elämme jännittäviä aikoja. Saa nähdä mitä me oikeasti innostutaan tekemään, mutta uudet tokosäännöt ainakin on tullut luettoa muutamaan otteeseen. Vaikuttaa hyvältä ja meillä on kivaa - tästä taas hyvä jatkaa!

Bikinipojat

Tänään pojat päättivät aloittaa keväisen karvan tiputtamisen. Leevillä lähtee symboolisesti muutama pökysvillanpoikainen ja pari hassua tupsua sieltä täältä. Ruffella sen sijaan oikein olan takaa. Tyypistä voi nyppiä irti höttöistävillaa, ja puolet rinnuskarvoista lähtikin tänä aamuna ihan käsin irti. Onni on työpaikka jossa voi koiria uittaa ja huljuttaa vedellä, helpompi töissä siivoilla kylppäriä kuin kotosalla. Tämähän on musta jopa hyvä asia, karvanlähtö Ruffella viestii siitä että turkki vielä toimii! Toisen ajelun jälkeen olin vähän huolissani ettei turkki enää kasva takaisin normaalina. Onneksi näin kävi, ja tänä keväänä olsii tarkoitus yrittää selvitä pitkän turkin kanssa. Toivokaamme siis vaan, ettei tyyppi kasvata helteitä kohti mitään upeaa puuhkaa. Leevillä tämä vaara myös olemassa, mutta turkki vaikuttaa huomattavasti toivimammalta kuin Ruffen. Leevi on vissiin ihan itsekseen harjoitellut näitä hoitotoimenpiteitä, niin lungisti nukkui sylissä kun harjailtiin, vaikka peppuvillojen kohdalla piti vähän kääntyillä katsomaa, että mitä ihmettä mä häärin siellä harjan kanssa, yök. Se turkkiasioista, palataan sunnuntaihin!


Tanssit sujuivat oikein kivasti! Mukana siis ensimmäisellä kerralla Leevi. Tila oli tyypille tuttu pentukurssilta, joten itsevarmana tepasteltiin sisälle. Treenikavereina äänekkään puoleinen labbis uros, sekä kaksi mastiffia. Näistä me ei piitattu, ja Leevi olikin vapaana koko kurssin ajan (paitsi odotustreenissä, jossa koko hihna oli ideana). Alla lista tehdyistä jutuista, meni kyllä niin pätevästi että ihan yleepä sai olla koko tunnin. Keskittyi koko ajan kympillä, vaikka loppua kohden vauhti vähän hiipui (lue: maha täyttyi).

• Seuraamista vasemmalla, oikealla sekä jalkojen välissä (osasi viimeisen itsestään)
• Pyörähdyksiä ohjaajan edessä ja sivuilla, molempiin suuntiin (vielä on käsiapuja)
• Peruutuksia ohjaajasta poispäin, nämä meille tuttuja
• Rally-tokosta uusia kyttejä  nro. 82 + 83 (jotka lajiin soveltuu)
• Ohjaajan häiriöön siedättämistä, piti siis istua, seistä ja maata ohjaaja pelleillessä koiran ympärillä (apua)
  
  

Oli todella kiva tunti ja ilo tosissaan huomata miten Leevi tekee töitä. Perusasentoa se tarjoaa aina ja joka väliin, joten välillä tulee pieniä häsellyksiä sen kanssa. Pitää siis vahvistaa tosissaan oikealla seuruuta (myös rallyä ajatellen) ja edessä olemista. Edessä oleminen tosin molemmille mun tyypeistä hakusessa, joten tähän vain treeniä. Samassa rytäkässä pitäisi vahvistaa ihan törkeenä 'seiso'-vihjettä, maahanmeno kun meillä on niin vahva että litistytään tämän tästä lattiaan pyytämättä. Ehkä siis sopivin sana tähän on erottelutreeni, käskyt kohdilleen ja äärettömän selkeät kriteerit kaikkiin. Huhhu, oli huisi tunti ja tällä viikolla sitten Ruffen kanssa tanssahtelmaan! 

Tapahtumia alkuvuodesta

Loppu talveen ja kevääseen mahtuu paljon uutta ja ihmeellistä. Monenmonta tapahtumaa onkin ruksattu kalenteriin!Tämän viikon sunnuntaina alkaa meidän koiratanssikurssi. Kurssille ilmosin yhden koiran, mutta ilokseni saan tyyppejä vaihdella kurssin ajan. 11.2-8.2 ollaan siis Massetterin kurssilla. Leevi suorittaa viidestä kerrasta 3 ja Ruffe kaksi.

Tätä seuraa suoraan 15.2-15.3 Koirakoulu Kompassilla oleva kurssi, jossa viidestä kerrasta Ruffe vastaavasti suorittaa 3 ja Leevi kaksi. Kymmenen kertaa siis tanssahtelua edessä, molemmille koirille 5 tuntia. Kurssin ulkopuolella ehdin aina opettaa puuttuvalle tyypille edellistunnin opit, joten tämä toimii enemmän kuin mainiosti. Tämän ohella omatoimitreenit ja koiratanssikisoihin turisteilemaan!Tavoitteita lajin suhteen en vielä osaa sanoa, kivaa me pidetään! Todella meille sopiva laji, kunhan ohjaaja oppii nauramaan itselleenkin. Hullunkurisiin asuihin pukeutuminen kammoksuttaa jo valmiiksi, mutta onneksi lajista voi tehdä niin oman näköisen. Tutustutaan siis sääntöihin ja muutenkin lajiin syvemmin!

Kalenteriin uskalsin katsella sen verran, että löysin Ruffelle Rally-tokon alo-luokan kisoja 3 kipaletta. Optimistisesti toivon, että kaikilla kerroilla saadaan tulos, ohjaajan pääkopasta huolimatta. 7.3 ekat viralliset rallyt Lahdessa, 22.3 toiset viralliset Vantaalla ja 11.4 kolmannet viralliset Espoossa. Leevi ei varmasti näihin kisoihin pääse ottamaan osaa, sillä meillä on vielä paljon treenattavaa palkattomuudessa. Rallyssa siis treenejä vain omatoimisesti, molempien kanssa. Pienet ongelmat liikkeiden kohdilla kuntoon, ja voilá! Leevin kanssa pääsisi varmasti loppuvuodesta skabailemaankin, saa nähdä kuinka nopsasti tuo otus taas ymmärtää asioita. Kiire meillä ei ole mihinkään, Leevin tahtiin mennään. Ruffe puolestaan saisi aloitella AVO-kylttejä, kunhan alokas saadaan johonkin vaiheeseen kisapuolella. Olisi mukava päästä johonkin oppiin näitä kokeilemaan, etenkin AVO-kylttejä ja Leeville sittemmin häiriö ja palkkamattomuutreeniä. Katsotaan jos löytyisi sopiva kurssi!

Asiat etenee

Eilen illalla käytiin Mustissa ja Mirrissä taas punnitsemassa otus. Onni on Itiksen M&M jossa käydää pari kertaa viikossa punnailemassa ja ostoksilla. Leevin painoksi mittailtiin taas 8,5kg ja olenkin 'luovuttanut' lihottamisen suhteen. Olkoon ruikula, kasvattakoon massaa sitten kun siltä tuntuu. Ikää kaverilla kuitenkin asta 10kk.

Ruffe yllätti positiivisesti! Mitattiin meidän alimmat lukemat laihdutuskuurin aikana! Ruffe on viimeksi ollut näin kevyt puolitoista vuotiaana ( reilusti ennen kastrointia ). Puntari näytti siis 9,3kg! Jahui me oltiin niin innoissaan! Vielä pysytään siis tarkkana kuin porkkana näissä ruokinnoissa, ja todetaan että nykyisillä määrillä ja liikunnalla paino tippuu - loistavaa! Loppupainoa on vielä hanka arvioida, heitin lonkalta että vielä 8,5kg painavana näyttäisi koiralta ja olisi niin hoikka kuin on hyvä olla. Saa nähdä miltä tyyppi näyttää jatkossa. Tiputellaan painoa niin kauan, hitaasti ja varmasti, ettei kyljissä ole mistä ottaa kiinni. Koiralla keveys ja kunto etusijalla, ja uusista suurista lihaksista huolimatta painon ei tarvitse olla korkea. Kuvassa havainnollistavaa itsehillintää jota etenkin emännän pitäisi treenata. 

Tänään edettiin muissakin kuin painonhallinnassa. Käytiin heittämässä aamulenkin jälkeen vetopuuhia. Koirille saapui uusi kahden koiran vetoliina, sekä seisinki. Vielä puuttuu Leeviltä uudet valjaat, mutta vanhoilla pärjätään vielä viimeiset päivät - josseivat hajoa osiin.

Vedettiin osissa reipas 1,5 km. Molemmat koirat vedossa, kelkka perässä ja minä porkurina. Musta painoa se vähän vajaa 60kg ja kelkasta 10kg. Eli sellanen 70 kiloa perässä, ja vauhtia ei tarvinnut edes koko aikaa potkia. Huhhuh.

Tehtiinkin aluksi houkutteella, vedeltiin siis siskoni Hannan perässä. Hanna kipsutteli kauemmas piiloon, jonne mentiin hajujäljen perässä tuhotonta vauhtia. Tästä jatkettiin kohteesta pois päin juoksemiseen. Hiukan hitaampi vauhti, etenkin Ruffella, mutta yllättävän hyvin lähti rullamaan. Maksimi nopeus reissulla oli 20,4 km/h, vertailun vuoksi fillarilla vedettiin kesällä 30 km/h. Paino siis kuitenkin tuntuu. Vitsi nämä on kyllä olleet eteviä. Vielä pitäisi tosissaan treenailla lähtöjä, ja sitä hiton paikallaan odottelua. Me ollaan yleensä solmussa ennenkuin ollaan mihinkään päästykään, joten tsemiä tähän.

Loppu päivä sujui Leevin osalta töissä, häkkitreenin, kokouksen, 15min uinnin sekä kropanhallintatreenin kera. Epätoivo teki tilaa onnistumisen tunteelle, kun Leevi liki onnistui tänään kurre-istunnassaan, liki. Huomenna onkin Ruffen vuoro päästä töihin touhuamaan, ja Leevin vuoro treenaillan yksin oloa ja vetää lonkkaan. 

Puuha pojat

Eilinen vierähti ihan hujauksessa, kun puuhaa riitti. Aamupäivällä huristeltiin viiden koiran kera metsälenkille Sipoon korpeen. Kaksi belgiä, villakoira pappa sekä omat sporttisheltit menee niin kivasti samaa tahtia. Lumisessa maastossa sai omatkin reidet treeniä, puhumattakaan noista mun pikku koipisista karvatorpeedoista. Tuntiin siis 4km patikkaa, ja tästä treenilöihin.

Oman firman tiloissa on hyvä treenailla piilossa pakkasilta. Niimpä tehtiin kahdessa pätkässä hommia. Ensiksi molemmilla vuorossa kropanhallintaa, ja näillä osin ihan uusi treeni. Ruffella onkin jo hallussa ''kurre''-asento ja takajaloilla seisominen, Leevillä edelleen hukassa molemmat. Näitä siis treenailtiin kuntoon ja näiden vaihtoja. Susan Garrettilla olikin tähän mielettömän hauskoja treeni-idiksiä. Esimerkki videota voi kalastella siis hänen blogistaan. ''Pretty/Tall''-harjoitus meillä siis ihan lapsen kengissä, mutta hauskaa oli - turhautumisen ohella! Tätä seurasi tauko, ja häkissä odottelu treeni belgien tottistellessa. Muuten oltiinkin hiljaa, mutta noutojen aikana piti vähän piippailla. Tauon jälkeen vielä 360astetta kieppien treenit, koitan kovasti opettaa pelkälle äänikäskylle itsensä ympäri kiepsahtamiset. Leeville olikin eka treeni kerta, ja kyllä vaan huomaa miten toispuoleisia molemmat koirat on. Treeniä treeniä, onneksi me tykätään tälleen hömpötellä.

Loppu päivästä sitten vielä pojilla 30min uinnit belgien seassa, joten uni maistui iltasella. Monitoimipäivä!


Eilistä tietenkin seurasi paluu arkeen ja pojille lepoa. Harmittavan usein olen napannut ne duuniin, ja koitankin nyt tsempata koirien kotiin jättämisessä - niin hassulta kuin se kuullostaakin. Tekee niille hyvää maata aivottomasti kotona keskenään, jota tänään pääsevätkin 6 tuntia tekemään. Aamulla kuitenkin eksyttiin ihanassa ilmassa loistava lenkki Musta Vuoressa. Lenkkiseurana toimi Jasu lainakoiransa Lisan kanssa malikka/wipukka mixi pisti vauhtia etenkin Leeviin. Tämä neito majailee siis meillä vielä toisen yön verran. Tällaisia päiviä saisi olla enemmän, vapaapäivistä nauttii niin koirat kuin minäkin - etenkin kun aurinko paistaa ja lumi narskuu!

Vuoden ekat rallykisat

Vissiin tulossa miljoona näitä ''Vuoden eka jotain jee''-päivityksiä. Jokatapauksessa avattiin vuoden kisakalenterit. Aamusta suunnattiin Koirakoulu Koirakeitaalle Rally-toko mölleihin. Näihin ilmoittauduttiin fiiliksellä, ''mennään muistuttelemaan tapahtumakäytöstä''. Tavoitteena oli tehdä meidän tasoisia ratoja ja syödä paljon nakkia. Tämä tehtiinkin, osittain. Yllätyksiä tuli molempiin suuntiin. Leevi otti siis osaa nakkialomölleihin ja Ruffe puolestaan alomölleihin. En voisi olla ylpeämpi näistä tyypeistä. Shetlantilaiset ♥

Ruffella oli paaaaljon energiaa, joten seuruu oli meidän kriteereihin täydellistä. Tyyppi hymyili ja aivasteli koko matkan, tämä merkki hyvästä meiningistä mistä saatiinkin palautetta. Liikkeestä maahan oli mieletön, ja askeleet (paitsi peruuttaen) tosi upeat. Koko rata tehtiin ilman palkkaa, eikä merkkejä turhautumisesta näkynyt, vaikka aikoinaan on pitänyt alkaa jossain vaiheessa haukkumaan nakkia tulevaksi taskusta. Omat mokat siis harmittavat, ilman näitä olisi tulos ollut eri. Kuitenkin hyväksytty suoritus, ja koiran tekemiseen olen erittäin tyytyväinen! Näillä pisteillä ei kuitenkaan mihinkään sijoituttu, osa porukasta kun veteli hienoja 100/100 tuloksia, onnittelut heille.

Leevi oli huisi! Pikku tyyppi 10 kk on käynyt yksikkä rally-kisoissa viime vuoden elokuussa tuloksin 86/100, jolloin rata meni melkeimpä imuttamalla, tätä ennen ei ollut edes kylttejä nähnyt ja tämän jälkeen on yksissä omatoimitreeneissä ollut osallisena. Tänään kuitenkin kaveri ylitti ihan kaikki odotukseni. Seuruu oli keulivaa ja ajoittain pomppasikin, mutta mikä keskittyminen! Täähän siis osaa jotain, mun oma riivatturaivoriitanrääpäle. Ei ole yhtään huonoa sanaa sanottavana koko radasta, mentiin ihan yhdellä ajatuksella, oikealla viretasolla ja palkkan määrällä. Nakkia tuli noin 2-3 kyltin välein ja muutaman kerran seuruuseen. Mieletön ipana. Näillä pisteillä pokattiinkin siis nakkiluokan 2. sija!

RUFFEN PISTEYTYS 73/100 

1. Istu, maahan > kierrä koiran ympäri. Me mentiin suoraan maahan, enkä uusinut (TVÄ-10)

3. Pujottelu. Ruffe kaatoi viimeisen kartion vahingossa, jätin ehkä hintsusti sille tilaa ohittaa. (KYL-3)
8. 270 oikealle. En ihan varma mistä tuli, käännös kyllä venyi hieman. (KONTR.-1)

11. Askeleet peruuttaen. Meill' edessä istuminen aiheutti onkelmaa, uusin (UUSI-3). Onnistui uudemman kerran, jolloin en osannut laskea itse enää askelia. (TVÄ-10)

LEEVIN PISTEYTYS 97/100 2.sija

5. Koira eteen > vasemmalta sivulle. Leevistä kyltit on epäilyttäviä kun ne jää pyllyn taakse. Piti siis käydä tökkäämässä tätä yllättävää kylttiä, joka oli selkeesti pelottavampi kuin ne muut vastaavat härpäkkeet.



On nämä jätkät vaan huippuja. Kello kymmenestä neljään jaksettiin odotella autossa, matkustaa, treenata ja kisata. Vitsi että olen tyytyväinen. Vielä kun itse oppisi toimimaan paremmin radalla, niin homma olisi selvä. Leevi jatkaa mölli uraansa, sekä harjoittelee myös kestoa radoille. Ruffe suuntaa virallisiin, kunhan palautellaan edessä istuminen mieleen. Ja vaikka kisapaikka oli äärettömän ahdas (lue: miljoona koiratappelua), molemmat koirista suorituivat uskomattoman hyvin, sekä odottelusta ja kisailusta.  Paikalla oli ihanasti porukkaa ja mukavia ihmisiä, niin erilainen tunnelma kuin missään muussa koiraharrastetapahtumassa tai varsinkaan kisassa. Toivottavasti törmäillään uudelleen muiden kisaajien kanssa, teitte päivästä mahtavan! Alla vielä pätevä voittopose minimiehestä, joka alkaakin olemaan vähän vähemmän mini. Kiitos ja kuitti, nyt me palataan luiden ja nukkumisen pariin.

Milloinkas lukijoilla on ekat kisat tiedossa?
Laji vapaa, tietysti etenkin kiinnostaa rallyiliät, josko törmättäisiin jossain!

VUOSI 2014

Tammikuu

Tammikuussa tapahtui yhtä jos toista jännittävää asiaa. Agilitykoulutusohjaajan tutkintoni juuri suorittaneena, päätin syventäää lihashuollon puolelle ja kävin dobo-koulutusohjaajan peruskurssin. Täällä tutuistuin uusiin valloittaviin ihmisiin, mutta etenkin Hannelelle ja Camillalle isot kiitokset kurssista! Tammikuu piti sisällään viikottaiset aksatreenit Juuson opeissa omassa seurassa. Muutama Oreniuksen koulutuskin taisi tässä samassa olla! Alla listamuodossa kaikenlaista,

• Dobo-koulutusohjaajan peruskurssi
• Eläinkouluttajan opintojen aloittaminen ♥
• Paimennuksen ensi kerta Ruffen kanssa
• Miljoonat mukavat treenihetket kera Roosan ja belgien!
• Viikottaiset mielettömät agitreenit + valkut

Helmikuu

Helmikuussa elettiin ilon ja surun aikoja. Olin vihdoin saanut kerättyä rohkeutta ja rahaa uuteen iäiseen ystävään, mutta samalla menetin toisen. Surusta huolimatta helmikuu oli hyvä kuukausi, vaikka karvakaveria jäikin ikävä. Helmikuussa minulle siunaantui myös ajokortti autoineen, ja treenaaminen helpottui huomattavasti.

• Paimennus jatkui kahden kerran verran
• Lasse nukkui ikiuneen (11.11.00-28.02.14) ♥
• Eläinopinnot jatkuivat ja haaveet toisesta sheltistä saivat nostetta
• Agility otti uuden käänteen, ja treenejä oli Oreniuksella sekä Caloanderilla
• Ystävänpäivänä muistettiin kaikkia karvakaverien omistajiakin!

Maaliskuu

Maaliskuussa syntyi mun iki-ihana rällästysmies Leevi. Tästä tosin en vielä ollut edes tietoinen, sillä olin iskenyt silmäni ihan toisen yhdistelmään. Maaliskuussa elettiin kiireessä ja kisatunnelmissa agilityn parissa, joten paimennuskortti tuli myytyä eteenpäin enemmän osaavalle koirakolle.

• Ruffen turkin alas ajo aikasessa (9mm)
• Kauden ensimmäiset ja elämänsä viimeiset agilitykisat
• Agility tauko alkoi, kun valmentaja otti ja muutti Lappiin
• Muutto uuteen kotiin Vartiokylään ♥
• Viimeinen paimennuskerta ennen loppukortin myyntiä
• Tutustumisia upeisiin kasvattajiin ja heidän koiriinsa!

Huhtikuu

Huhtikuussa taistelin koulujen opintoja läpi, ja samalla mitalla sain tapella koirakuumeen ja kasvattajien kanssa. Miljoonan puhelun jälkeen kuitenkin löytyi se minulle oikea. Loviisassa minua odotti kolme soopelipentua, joista yksi oli ylitse muiden. Rääkyvä sisupussi sulatti heti sydämmeni, ja se olikin menoa sitten.

• Leevi muutti meidän kotiimme (16.4) ♥
• Ruffen ohjatut agit oli tauolla, omatoimisesti tehtiin huippu treenejä
• Harjoiteltiin elämään laumana ja pitämään kivaa yhdessä
• Otettiin ensi rokotteet ja opeteltiin syömään nakkia
• Ruffe & Leevi pääsivät vuorotellen kouluun mukaan luennoille
• Nähtiin älyttömästi vanhoja tuttuja! (Ella&Teppo, siitä on 8 kuukautta)

Toukokuu

Toukokuussa kiire hellitti, kun sain opintoni päätökseen. Kouluun jäi ikävä, kaikkia uusia ystäviä, mentoreita ja luennoitsijoitakin. Kun löytää sen oman juttunsa, niin sen vaan tuntee - eläinten kanssa työskentely. Työt jatkuivat normaaliin malliin uimalalla, mutta tietenkin menoa piristi 2 kiloinen karvapallo, joka pääsi mukaan menoon. Toukokuussa treenattiin pennun kanssa ihan basic juttuja, jotka saatiin heti hyvälle mallille!

• Pentu pääsi ekaa kertaa töihin!
• Sain päätökseen eläinkouluttajan opintoni ♥
• Ruffella jatkui harrastustauko päättyi, ja aloitettiin Alman agiryhmässä
• Leevi pääsi maistelemaan raakaruokintaa ensi kertaa
• Leevi myös tippui altaaseen ja sai ensimmäisen uimakokemuksensa
• Ruffe näki paljon ihania koirakavereita ja pääsi ulkovesiin uimaan

Kesäkuu

Kesäkuussa tapahtui miljoonasti kaikkea. Ilon ja surun kuukausi jälleen tiedossa. Agilitykentät jätimme taaksemme, kaipuu jäi hetkeksi sydämmeen, mutta tärkeysjärjestys palautui nopeasti. Ruffen vammojen epätietoisuuden selvittely repi sydäntä kappaleiksi, onneksi vastapainona oli pikkumiehen pentukoulu. 

Ruffe alkoi oireilemaan ontumalla, nivelrikkoa josta ei vielä ollut tietoa

Kustasin miljoonat fyssarit, ortopedit, luustokuvat, osteopaatit ja hieronnat

Leevi aloitti pentukoulun 4,5kk iässä Koirakoulu Kompassilla ♥

Uitiin paljon, Leevi haki lelua jo kahlaten

Treenattiin kropanhallintaa paljon, molempien kanssa

Leevi pääsi ekaa kertaa mukaan patikoimaan (uusine honkkeli jalkoineen)

Heinäkuu

Heinäkuussa otettiin edistyksen askelia melkein jokaisessa asiassa. Ruffen epäselviin oiresiin saatiin selkoa, Leevi oppi lopullisesti sisäsiistiksi ja harrastusasiat etenivät mietintä tasolle. Oma henkinen taisto lajien kanssa osoittautui äärettömän hankalaksi, kunnes vihdoin sain palautettua harrastuskipinän - miljoonaankin puuhaan!

• Ruffella todettiin minimaalista nivelrikkoa
• Leevi oppi uimaan 5,5kk iässä 
• Vietin liki kuukauden vedessä, alla kuvatun lauman sekä Roosan kera
• Aloitettiin viestikoirien rakentaminen, sheltit osoittautui eripäteviksi ♥
• Ruffe lihoi liikuntakiellon ohessa itsensä 10,8 kiloiseksi
• Aloitin elämäni ensimmäisen työttömyys pätkän
• Käytiin Leevin kasvattajalla pentumiitissä

Elokuu

Elokuussa päästiin vauhtiin! Helleet hellitti edes hetkittäin, joten päästiin vedestä ylös. Aloitettiin suurin urakkani ikinä, otin haasteeksi opettaa molemmille koirille noudon, esineen pidon suussa ja esine-etsintä. Koko matka hymyilyttää näin jälkikäteen, vaikka välillä sai lyödä omaa päätä peiliin.

• Uintiin edelleen liiankin kanssa, sillä välillä lämpötilat oli +30!
• Jatkettiin treenailua viestin parissa, matka oli maximissaan 100m
• Naksuttelin liki joka päivä noutokapuloita ja muita esineitä suuhun
• Pojat kävivät Rally-toko mölleissä tuloksin R 88/100 & L 86/100 ♥
• Käytiin juoksemassa miljoonaan kertaan hiekkamontuilla hyvässä seurassa
• Leevin harrastuskaverin-pentukurssi alkoi, koirakoulu Massetterissa

Syyskuu

Syyskuussa alkoi kaikenmoinen sutina. Pentu alkoi olla siinä iässä, että oli vaivatonta ottaa molemmat mukaan mihin vain. Treenailtiin ahkerasti esineitä ja sytyteltiin frisbee harrastusta, esineet alkoivat pysymään suussa melko kivasti. Haaveet omasta yrityksestä tuntuivat vielä kaukaisilta, mutta kuinkas sitten kävikään.

• Ruffen esine-etsintäkurssi alkoi Koirakoulu Kompassilla
• Esine-etsintä otti siivet alleen, hurahdettiin hukkamaan asioita metsiin
• Frisbee tuotti päänvaivaa ja samalla oli hirveän palkitsevaa
• Ruffe alkoi saamaan kiekkoja kiinni ja Leevi teki rollereita
• Leevi kävi kasvattajalla ja hammasoperaatiossa, poistettiin peitsihammas
• Viestissä edistyttiin matkassa ja maastossa, pätkät olikin vaihtuneet kilometreiksi
• Ruffe aloitti painonpudotuksen!

Lokakuu

Lokakuussa kaikki oli erittäin mallikkaasti mallillaan. Ehkä tällöin pääsi todella tottiskärpänen puraisemaan, ja esineiden sekä viestin seassa treenailtiin paljon seuruuta, noutoja, rally-tokoa. Frisbeelle jäi aina aikaa ja uudet kiekot pistikin kipinää touhuun. Leevillä tosin hammasoperaatiosta saikkua, ja pelkkää pehmeiden nakkien kanssa touhuamista. Tässä kuussa kuitenkin sytyttiin älyttömästi vetolajeihin! Kamalasti me ehditäänkin touhuamaan, vaikka tällöin olin raksalla duunissa oman yrityksen tiloissa.

• Tottisteltiin ja saatiin perusasennot kohdilleen
• Aloitettiin vetolajit, ja rakastuttiin päätä pahkaa tähän hommaan ♥
• Opittiin vihdoin pitämään esineitä suussa!
• Rakennettiin omaa firmaa Paulan kanssa
• Ruffe sai tiputettua painonsa 9,8 kiloon
• Tehtiin 1,2km kunnollinen viestitreeni
• Äitini sai oman sheltin, Leevin puoliveljen näiden kanssa tuli touhuttua
• Tähän kuukauteen mahtui paljon kropanhallintaa ja patikointia

Marraskuu

Marraskuussa avattiin minun ja Paulan yrityksen ovet. Sportti Hurtta Oy, meidän ikioma koirien hyvinvoitikeskus. Kiireessä jäi koirien kanssa osa tuohuamisesta vähemmälle, temputeltiin koiratanssin merkeissä kotona ja tottisteltiin frendien kanssa iltaisin. Vetotreenit jäivät niin hyvään vaiheeseen, että päätin jättää ne lumien tuloon asti rauhaan.

• Koiratanssiin sai uutta puhtia surkeista keleistä
• Kiirettä piti yrityksen avaamisen ja ensi viikkojen kanssa
• Uitiin uudessa altaassa monet kerrat onnellisina ♥
• Ruffen paino tippui vihdoin haluttuun 9,4 kiloon (josta myös ehti jo lihoa)
• Urheiltiin entistä enemmän, viestin ja patikoinnin kera
• Molemmat koirista pääsi demokoiriksi omiin koulutuksiin
• Painittiin ruoka ongelman kanssa ja vihdoin päädyttiin 50/50 ruokintaan

Joulukuu

Joulukuussa on ollut sekä kiirettä, että lepolomailua. Frisbeetä tuli heiteltyä useana iltana omassa hallissa, uitiin ihan hurjana ja retkeiltiin kovin syksyisissä maisemissa, kunnes ihana lumivaippa tuli. Mietittiin paljon mennyttä vuotta ja käytettiin tähän postaukseen yhteensä 5 tuntia. Suunniteltiin tulevaa ja oltiin onnellisia, tulkoon uusi vuosi!

• Leevi täytti 10 kuukautta!
• Ruffe täytti tapaninpäivänä kokonaiset 4 vuotta ♥
• Ruffe lihoi muutaman satagrammaa jouluruuilla (9,7kg)
• Vedettiin ekaa kertaa kelkkaa, ja tilattiin uudet vetokamat
• Käytiin Etelä-Suomen Shelttien pikkujoululenkillä
• Heräteltiin unohtunut rally-toko
• Käytiin Voittajassa, tosin vain minä yksikseni (ostoksilla lähinnä)

TERVETULOA VUOSI 2015!
Tavoitteista juttua myöhemmin, ainoa oikea toive on lauman terveenä pysyminen ♥