RALLY vol.2

Olipas kerrassaan loistavat treenit. Meitä oli tänään paikalla vain kolme, joten hallissa oli mukavasti tilaa harjoitella, ikävä osuus on se, että puuttuvat olivat flunssassa. Kuvaajaa en tällä kertaa saanut mukaani, joten saatte tyytyä tällaiseen tylsään postaukseen. Alku tunnista treaanailtiin 360 asteen käännöksiä, molempiin suuntuun. Oikeeseen suuntaan suijui helpommin, sillä mun piti olla aloillaan, kun Ruffe kiersi mun ympäri. Se suijuikin valkun mielestä todella hyvin. Tätä oltiin toki jo aikasemmin harjoiteltu, joten en olettanutkaan siinä olevan mitään sen suurempaa ongelmaa. Sitten vuorossa oli vasen käännös, se ei ollutkaan niin helppo juttu. Ruffen tulisi pyöriä paikallaan sisäsivulla, kun minä taas ravaisin sen ympärillä yhden kierroksen verran. Jos kierros oli liian suuri Ruffe alkoi innostua ja jos taas liian pieni, Ruffe tuppasi situmaan maahan. Tähän siis tarvitsemme enemmän harjoitusta. Ongelmana on myös se, että Ruffe on vähän kankea vasempaan kierrokseen. 

Hiottiin vielä oikealle astumista, seuraaminen siinä sujuu jo tosi nätisti. Ainoa mikä mättää on se, jos on liian suuri häiriötekijä, tässä tapauksessa se oli vastapäinen koira hyvin jännittyneessä asennossa. Ruffe hätääntyi ujona poikana hiukan ja alkoi tapansa mukaan ulista. Keskittyminen kuitenkin palautui kun tehtiin harjoitusta seinää kohti muutamia kertoja. Sitten olikin vuorossa pientä radan tynkää, yksinkertainen rata. Lähtö, käännös vasempaan, istu, täyskäännös vasempaan, yks kaks kol istuminen,  Maali. Joten näitä perus kylttejä kerrattiin sillä. Ihan hyvin meni, vähän meinaa karata nuuhkimaan maata, ilmeisesti tässä mestassa on ihanin kokolattiamatto ikinä. Ja oi autuutta, kun lattialta löytin heinänkorsi! Siitäpä riitti riemua pitkäksi aikaa. Tunnin lähestyessä loppuaan treenailtiin vielä pari uutta asiaa. Eli, edessä istuminen ja sivulle kierto. Edessä istuminen oli tosi helppoa, koska Ruffe tarjoaa sitä automaattisesti. Hitsailtiin se vielä sellaiseen kuntoon, että Ruffen kuono hipaisisi jalkojani ennen istumista, tällöin se laskee takamuksensa sopivan lähelle. Joten jatketaan samaan malliin. Sivulle kierto olikin sitten ihan uusia asia. Treenattiin sitä ilman kosketuskeppiä, sillä se ei jotenkin iske Ruffeen. Seuraa niin nätisti käsi apuja, kun on kuitenkin opetettu iskemään nenunsa kämmeneen, jos sitä sille tarjotaan. Muutaman harjoituksen jälkee, se suijui jo ihan okei ilman sen suurempi eleitä. 

Tätä treenaillaan nyt sitten viikonloppuna. Ruffella tosin saattaa ollaa vähän mieli muualla, kun talo on täynnä porukkaa taas. 18-vuotis synttärit luvassa. Epäilemättä menee taas hyvin, Ruffe kun on niin sosiaalinen. Koitan vähän saada tuota A-este projektia eteenpäin. Tulee taas sen verran kiireinen viikonloppu, että ei kyllä välttämättä tule onnistumaan. Aina voi kuitenkin yrittää. Kello näyttää jo sellaisia lukemia, että voitaisiin hyvin mielin mennä nukkumaan. Ruffe ottikin jo varaslähdön.

Buonanotte!