Meillä on ollut mieletöntä Juuson pitämissä treeneissä, ja ollaan opittu paljon. Videoitakin on liki aina tullut otettua, mutta minun aikatauluni ei anna anteeksi illallisia videonrakennus hetkiä. Tässä kuitenkin kädetöntä ohjausta kesäkuulta!
Musta tuntuu, että joka treeneihin mennessä olen aina vain enemmän innoissani. Tämän jälkeen näen radan ja alankin olemaan epätoivoinen. Ensimmäinen vuoro menee aina päin metsiä, joka ottaa päähän. Tämän jälkeen otan itseäni niskasta Juuson avustuksella, ja vetelen nollia vaikka väärinpäin. Osaa se vaan tsempata - ryhmäkin on mahtava! Näin heinäkuussa meillä on ollut treenitaukoa, niin ollaan saatu jumit auki.
Mikä on teidän toistuvin virheenne?
Vika löytyy aina peilistä, meillä ainakin huidotaan liikaa.
Eikä!! :D Vitsit mäkin haluun tollasiin treeneihin! Itelläkin suurin ongelma on liian helpot radat.. Tiukat käännökset ja ansaesteet ei pahemmin tuota ongelmia, mutta oota vaan kun tulee helppo suora niin täällä unohdetaan ihan täysin ohjaukset. Painellaan vaan menemään minkä jaloista kerkeää, kun eihän tässä kohtaa vaan voi tehdä virhettä, eihän? :D
VastaaPoistaKouluttajakin just viime treeneissä nauro, että miten mä pystny mokaan kolmosluokan radoilla aina niissä helpoissa kohdissa.. Pitäis vissiin muistaa ohjata koko rata, eikä vaan niitä vaikeita kohtia... Tollane kädetön ohjaus voiski olla meille hyvä tapa treenata välillä, kun joutuis oikeesti keskittyyn siihen ohjaukseen! (:
Eikö ole huvittavan näköistä! Piti ihan hidastaa, että varmasti ehtivät kaikki nähdä minun vammaisuuteni kokonaisuudessaan :D
PoistaSuorat ovat itseasiassa vaikein juttu agilityssä, tämän voin todeta kouluttajan näkökulmasta. Kääntyminen on koirillekin helpompaa, sillä saa katsoa ohjaajaa. Suoran suorittaminen vaatii itsenäisyyttä, eikä ole oikeasti helppo juttu. Ei myöskään kaikille meille ihmisille, jotka eivät juokse suoraa, köh. :D
Kyllä! Tosissaan sitä pitäisi välillään ottaa näitä suorituksia, mutta liian vaikean näköisesti en kehtaa ohjata. Alkaa itseään huvittaa, jonka jälkeen kuulee helposti, '' älä yritä liikaa '' :D sitten kun tämä yritys loppuu, niin mennään suorilla seiniä päin. Tuttu juttu siis.
On kyllä! :D
PoistaJa mua oikeesti niin ärsyttää toi oma ohjaamattomuuteni suorilla ja helpoissa radoissa, kun toi koira kyllä irtoaa vaikka hallin toiseen päähän. (kääpiöpinseri on siitä hauska agirotu että se ei todellakaan kyttäile radalla niinkun monet paimenkoirat. Toi oikein rakastaa jos saa päästellä menemään vähän itsenäisemmin ja kaukana musta :D) Pitäis vissiin ottaa taas käyttöön meidän pienenä kunnolla opetettu eteeeeen-käsky kun sillon mun ei edes tarvii ohjata kun toi kyllä tietää mitä tehdä. En vaan oo pitkään aikaan sitä käyttäny kun oon halunnu nimenomaan treenata sitä omaa ohjausta ja olla radalla mahdollisimman hiljaa. Normaalisti annan koiralle lähtöluvan ja sen jälkeen oon hiljaa loppuradan. (:
Hiljaa oleminen on hyvä, mikä on vielä parempaa on noi sihien lisätyt ultimaattisesti vahvistetut käskyt. Meilläkin ollaan hiljaa, kunnes ohjaan huonosti tai haluan selkeyttää putki/puomi erottelua.
PoistaRuffe myös ilmoittaa kun ohjaan huonosti, joko haukahtamalla, tai tulemalla punttiin kiinni - so i know.
Se on kyllä hauska agirotu, itsenäisyys on tavallaan plussaa. Ainoa siinä on se, jossei osaa pinsuja käsitellä, niin koulutus on kaaaamaaalaaan vaikeaa, vaikka onkin nopeita oppijoita. Teillä onneksi on yhteysymmärrys kohdallaan! :)
Jepjep.
PoistaMeilläkin betty on niin saakelin herkkä mun virheille että sen kanssa on oppinut ihan hirmusesti. Ei tarvii rintamasuunta olla kun 10 astetta väärään suuntaan niin koira menee suoraan ohi ja esim kiertää putken toiselta puolelta, ei mene läpi. Mutta hyvä vaan niin oppii itekin ohjaamaan kunnolla.
Joo pinserit on kyllä vähän oma lukunsa. Täällä esim teini-ikä oli KAMALA... :D ja muutenkin toi on niin saakelin kovapäinen koira ja kun sitä miellyttämisenhaluakaan ei löydy tippaakaan niin motivointi on aina oma hommansa. Meillä onneks juokseminen on paras palkka ikinä, ja sitä kun saa radalla tehdä niin agilityyn motivointi on ollut onneks helppoa.