Niin siis tänä vuonna oikeasti ekat märsärit Ruffen (ja Morriksen) kanssa. Nämä olivat PiskiTiskin mätsärit, joihin oli ennakkoilmoittautuminen ja maksimiosanotto 10 koiraa per luokka. Oikeasta virkistävää osallistua tällaisiin aikataulutettuihin mätsäreihin. Joissa ei tarvinnut odottaa kahdeksaa kymmentä koiraa arvioitavaksi. IHANAA. Mukana menossa oli sisko, jonka käsialaa nämä kuvat ovat. Kiitos hänelle!
Keli oli loistava, aurinkoinen ja tarpeeksi viileä. Morriksella taisi alkupeleissä olla vähän kylmä, kun vipatti ihan kamalasti takakoipia. Saikin hetken istuskella sylissä, kun maa oli kostea ja viileä. Me tullaa oikein hyvin toimeen, ja auktoriteetti on kohdallaan. Nyt jo hiljettiin jos sanottiin ja odotettiin kun käskettiin. Aika pätevä kaveri se on. Stressihaukkuja tuli vain silloin, jos jotain odottamatonta tapahtui. Kuten äkkinäinen ulahdus läheiseltä basenjilta tai pentutapausten ärinäpurinaleikit. Muutoin saattoi jo olla hiljaa pidemmän tovin, ja nauttia maisemista. Kaikenäköistä sai pikkuinen sietää, niin muilta koirilta kuin meiltäkin. Lääpittiin toisen hampaat ja korvat läpi, sekä naurettiin kippurassa sen pupukorville - ihana otus.
Itse mätsärit sujuivat supermallikkaasti! Toi osasi esiintyi niin hienosti, etten olisi enempää voinut pyytää. Kehässä ei tarvinnut namittaa lainkaan ja seisotuskäsky oli hallinnassa. Hihnaa vastaan ei pullikoitu ja polvetkin saivat jäädä hampailta rauhaan - ihan hölkätessäkin. Kymmen koiran seasta siis 4, mukaan lukien meidät, pääsivät punaisten kehään. Näistä neljästä me oltiin se, jotka tipahti kehästä ulos. Harmitti, sillä toi ei ole koskaan esiintynyt noin hyvin. Tolla tukalla en tosin ihmettele. Se mitä taas todella ihmettelen, on se, miten täydessä tukassa oleva hyvin esiintyvä sheltti sai sinisen nauhan, eikä sijoitusta. Rasismia aistin mä, vaikka tuomarilla olikin itsellään sheltti.
Huonona häviäjänä katselin kateellisena hervottoman kokoisia pystejä, ja totesin, että olen silti äärettömän tyytyväinen Ruffen esiintymiseen, vaikkei se tänään riittänytkään. Palkitopalleille päätyi kaksi kulttista ja rhodesiankoira. Me tosissaan oltiin isojen koirien kehässä, koska ton kisakirjassa lukee 40cm, ja se todella oli raja. Eipä tuo haitannut, hyvää siedätystä tömistykseen ja isoihin ääniin. Olen äärettömän ylpeä tuota junnustani.
Kun ei bissiin päästy, niin aijottiin suunnata kotiin, kunnes hoksasin, että hyödynnän heti tuon pöytätilanteen Morriksen kanssa. Niimpä saatiin tuomarilta kopeloitia ja totuttelua tällaiseen tilanteeseen. Hetken taputtelun jälkeen sai Morris syötyä namejakin tuntemattoman kädestä ja hienosti hyväksyi hampaiden katselun ja korvatsekkauksen. Todella mukava, että saatiin Morriksen kanssa tällaista kokeilla ja kokea yhdessä. Mukava päivä poikien kanssa auringossa, ai että. Pitää varmaan useammin käydä mätsäreissä! Punaisten nelonen tällä kertaa siis ''sijoituksena'', samaan on hyvä pyrkiä isommissakin piireissä.
Milloin te viimeksi kävitte mätsäreissä?
Missä luokassa, millaisin tuloksin ym.
Tänään (la 24.8.) käväistiin mätsärissä Vaasassa. Isojen pentujen luokassa sijoituttiin SIN3 hyvällä kehäkäytöksellä :)
VastaaPoistaLoistavaa! :) Sijoittuminen on aina mukavaa, vielä kivempaa se on silloin, kun tietää koiran tehneen kaikkensa.
PoistaTotta. Oli kyllä mukava sijoittuakin kun koirakin esiintyi niin hyvin. Tuomari seisotti tosi kauan, mutta hienosti pentu (5½kk) jaksoi silti pönöttää paikoillaan ja keskittyä :)
PoistaIhan mahtavaa (: noista on aina kiva jatkaa. Joskus on hyvä, että on vaativiakin tuomareita - vaikka mätsärit on leikkimielinen ja hauska tapahtuma.
PoistaMeillä on käytetty kaikki mahdolliset mätsärit hyväksemme nyt kesän aikana. Neljässä mätsärissä on käyty (Rautio, Kokkola, Kokkola, Seinäjoki) ja nyt suunnataan Ylivieskaan 6.9. Blogissa onkin vähän tietoa siitä, miten meillä on mennyt.
VastaaPoistaKuulostaa kivalta tuollaiset aikataulutetut mätsärit. Viimeksi taidettiin odottaa punaisten kehään pääsemistä neljä tuntia, koska meidän vuoro oli ihan alussa ja punaset/siniset otettiin vasta kaikkien kehien päätyttyä. Eihän siinä jaksa koirakaan enää keskittyä poseeraamiseen kun helteessä odottaa useita tunteja.
Ohhoh, niimpä näkyy :) Kesä mätsärit on hauskoja, kun saa viettää aikaa ulkona nauttien, vaikka tänä kesänä onkin ollut kamalan kuuma!
PoistaOli todella miellyttävää, ja hauska kerrankin olla aikataulussa. Kukaan ei valittanut odottelusta, osa jopa ihmetteli kahien vauhtia, vaikka jokainen koira sai roimat arvostelut ja lääpinnät, sekä vinkit kehäkäytösongelmiin.
Me käytiin turistelemassa suomen schapendoes ry:n järkkäämässä mätsärissä koneen kentällä viime tiistaina. Nyt muutettiin järvenpäähän niin pääsee kätevästi kulkemaan läpi kaikki pääkaupunkiseudun ja tampereen suunnan mätsärit :) Pikku pilkullinen oli oikein pätevästi mukana menossa, ei sillä ettei toi muutenkin olis maailman helpoin pentu. :D
VastaaPoistaAij että :) Pentuturistit on kamalia, tekee mieli aina ottaa ne mukaan. Ihana, että niitä nykyään näkee paljon. Eikä vain maagisesti oleteta, että koira osaa sitten aikuisena käyttäytyä kuitenkin.
PoistaLoistvaa hei! Me änkeydytään teidän kanssa joku kerta, sillä kiinnostaa tämä pieni täpläkaveri :) Pitäisi muutenkin käydä enemmän mätsäreisä, olin ihan unohtanut miten mukava ja stressivapaa tapahtuma voikaan olla!