Askel taaksepäin

Hetikun tulee blogiin kehumaan niin lähtee hommat alamäkeä. Lassen masu on taas ihan sekaisin, ja sanotaanko vaikka, että meiltä lähti muutama matto pesulaan. Ruffe sen sijaan on ihan hormoonihirviö. Tänään treeneissä sain sitä hakea muitten tokoharjoituksista ja muutaman puudelin luota. Laskeskelin että ainakin kymmenisen kertaa karkasi menemään, välillä ilman sen suurempaa päämäärää. Ihan vain lähti ja juoksenteli ja pissi joka nurkkaan.

Itse treenit kuitenkin olivat rattoisat. Tultiin puolituntia muita ennen ja treenattiin keppejä ja kontakteja valkun opastuksella. Keppejä otettiin kuuden sarjoissa. Ensin kuusi keppiä palkka siihen väliin ja heti seuraavalle kuuden kepin sarjalle ja namikiposta palkka. No takuttiin aluksi tosi pahasti, mutta sitten alkoikin homma luistaa. Viimeinen kerta oli ihan mahtava! Otettiin kepit meille vaikeasta suunnasta, ja olin itse Ruffelle vaikealla puolella ja meni ihan nappiin, ai että tuli hyvä fiilis. Tämän jälkeen kokeiltiin vielä puomin kontakteja (jotka eivät sujuneet kummoisesti) ja keinun kontakteja jotka sen sijaan sujuivat erinomaisesti.

Kentälle alkoi kokoontua muitakin tuttuja naamoja ja melkein koko ryhmä oli tälläkertaa paikalla. Tehtiin paljon erillaisia valssi harjoituksia, jotka Ruffe kyllä osaisi, mutta koska on ihan hormoonipyörteissä, lähti aina menemään silloin kun huvitti. Ai että otti päähän, taisi kyllä muutkin sen huomata. Lopetin hetkeksi tekemiset tykkänään, kun ei siitä hermostuneena mitään tulisi. Palattiin treenaamaan sitten sivulle irtoamisi, mutta juu ei. Monien yritysten ja kahden karkaamisen jälkeen, saatiin yksi (liki) onnistunut suoritus ja siihen loppui meidän treenailut.

Eilen Ruffella oli joku ihme napsahdus päässä. Siis minun pikku hauvveli, joka ei koskaan ole mitään nylkyttänyt, jahtasi mun jalkaa kuin hai laivaa. Pojulle kelpasivat myös tyynyt ja peitot. Yöllä meni hermot koko koiraan, ja muistan monesti tönäisseeni sen lattialle. Noh, onneksi sain kastrointia siirrettyä, joten ollaan huomenna menossa eläinlääkärille. Kahdelta olisi aika, joten paasto alkoi muutama tunti sitten ja jatkuu aina pitkälle päivään asti. Vähän jännittää ja pelottaa, vaikka kyseessä on rutiini leikkaus.

Huomenna siis surkeita kuvia unisesta leikkaustoipilaasta, nyt painutaan nukkumaan. Huomenna jaksaa sitten olla skarppina ja vahtia ton touhuiluja. Onhan hänel iso päivä edessä, vaikkei siitä itse ymmärräkään sen enempää.

Buonanotte!