Paljon on tapahtunut

Postaaminen on jäänyt vähemmälle, kun opinnot alkoivat maanantaina. Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua! Aloittakaamme sunnuntaista, jolloin napattiin punainen nauha ja sijoituttiin toisiksi, Sipoon joka vuotisissa mätsäreissä. Systeri oli mukana kuvailemassa, ja ihailemassa vieressä menevää hevosmätsäriä. Kiitos vaan taas ihanasta päivästä!

Palkinnoksi saatiinkin ruokaa, joka ei sisällä kyllä sitten yhtään mitään. Ei nautaa, possua, vehnää, maitoa, kananmunaa...Eli te allergisen koiran omistajat, tulkaa hakemaan, tätä on ja paljon! Saatiin tietenkin pieni ruusukekin ja hyvä mieli. Ruffelle suurin palkka oli tietenkin kehien jälkeinen koirien tervehtimis kierros, ai että se oli muikeena, kun pääsi vähän touhuamaan.

Alkuviikko onkin ollut hulinaa täynnä, opiskelu alkoi ja heti maanantaina olikin treenit. Ensimmäiset leikkauksen jälkeen. Ero on todellakin huomattavissa jo nyt, Ruffe ei nimittäin karannut kertaakaan. Ei jäänyt haistelemaan tai lähtenyt livohkaan, tuli aina luokse ja suoritte esteet nätisti. Ainoa ongelma treeneissä oli tuo pieni pelko, joka sillä on siis porukkamme borderia kohtaan. Kurkki aina putkesta tullessaan, että missä se on, ja jatkoi matkaa. Toivottavasti se nyt pääsee yli tuosta pälyilystään. 

Maanantain vaikein rata oli seuraava, aivan tajuttoman yksin kertainen, MUTTA. Ohjaaja ei saanut käydä viemässä koiraa nelosputkelle (mustalle tai punaiselle). Vaan piti seisoa käyttämättömän siivekkeen toisella puolen. Noh, eihän siitä kukaan selvinnyt. Jokainen ryhmästä töpeksi sen vuorollaan ja helpotetusti vihdoin sai sen suoritettua, meilläkin lelun ja välipalkkauksen voimin. Huhhu, ehkä sitä irtoamista pitäisi treenata.

Tiistain hallivuoro sujui tavalliseen malliin ja kiidettiin ympäri hallia vajaat 40 minuuttia, kun oltiin vähän myöhässä. Harjoiteltiin vähän kontakteja ja keppejä. Keinua treenailtiin hetki (ei jaksa kauaa keskittyä, taitaa tärähdys tuntua jaloissa). Otettiin se mukaan rataan ja hienostihan se meni, pysähdyin toki palkkaamaan kontaktille. Pitäisi enemmän treenata kontakteja, apuna mulla oli jälleen Jenni, jonka kanssa videoinnin ulkopuolella treenattiin kontakteja niin, että mun sijainnilla ei ollut väliä, kun Jenni vahti namikippoa. Hallissakin huomasi Ruffen käytöksen muuttuneen, paikalla olevan rakennusmiehet olivatkin ihan ok, eikä niille haukuttu kertaakaan.

Viikonlopuksi suunnattiin festariruuhkassa mökille. Tehtiinkin matkaa reilut 3 tuntia, yleensä mökille kestää noin 1,5 tuntia, jos sitäkään. Paloautot ja ambulanssit huusivat koko matkan kilpaa ja koirilla oli siinä kestettämistä. Napattiin tosiaan Aino ja Reetu mukaan mökkeilemään. Viikonloppu sisälsi paljon agilityä, keppien treenaamista ja hauskan pitoa. Grillaaminen jäi vähemmälle, kun oli niin järkyttävän kuuma. Ihanat kelit osui meille. Pojat pääsivätkin useampaan kertaan uimaan, Ainonkin kanssa uskaltauduttiin (yllättävän lämpöiseen) veteen. 

Tässä vielä viikonlopun ratoja, näitä sahattiin aika moneen kertaan. Parasta viikonlopussa oli kuitekin tuo uinti, molemmat vesikammoiset koiruudet polskivat tyytyväisinä ja hyppivät uimaan, jo on aikoihin eletty. Seuraavaa postausta koitan kasata alkuviikosta, maanantaina treenit ja tiistaina se hallivuoro. Koitan kiireiltä saada niistä tehtyä jonkinmoisen yhteenvedon. Tässä kaikki tältä erää.

Ciao!