Joka maanantai, ollaan systemaattisesti oltu tutustumassa systerin kisuvaavaan, Ninniin. Viime viikonlopusta suurinosa kuluikin siis näillä kulmilla. Vaan yksi asia rikkoo rutiinin, nimittäin kehitys. Ruffe on oppinut käyttäytymään pennun kanssa. Kissojen kanssa ei siis koskaan ongelmaa ole ollut, mutta yli-innokkuus on Ninnistä pelottavaa.
Viikonloppuna tultiin siis yöksi tänne, ja vihdoin päästettiin Ruffe irti iänikuisesta remmistään. Ne tuli niin hyvin toimeen, että oltiin kaikki kauheen ilosia ja jotekin helpottuneitakin. Ilo taisi levitä noihin pörrösempiinkin otuksiin, ja alkoivatki pian riehua keskenään. Leikin rajuus on vähän kyseenalaista, mutta Ninni pitää puolensa. Kiipeilyteline taitaakin olla näiden hipan turvatolppa. Sähädyksestä uskoo Ruffe nuorempaansa, ja antaa Ninnille etumatkaa piilopaikkaansa.
Aina on mua mietittyttänyt, tämä kissa vs. koira myytti. Itse selvitän asian itselleni niin, että molemmat ovat saalistajia. Siksi on vaikea päättää kaapin paikkaa. Koko erokaan ei ole kummoinen. Ensi kohtaamista onkin joskus kuvailtu niin, että otetaan mittaa siitä, että kumpi syö kumman. Joissain tapauksissa tullaan siihen lopputulokseen, että koira todella haluaa pistää kissan osiin. Mutta väitän, että suurinosa koirista, on vain liian kiinnostuneita kissoista. Mitä te meinaatte?
Aina on mua mietittyttänyt, tämä kissa vs. koira myytti. Itse selvitän asian itselleni niin, että molemmat ovat saalistajia. Siksi on vaikea päättää kaapin paikkaa. Koko erokaan ei ole kummoinen. Ensi kohtaamista onkin joskus kuvailtu niin, että otetaan mittaa siitä, että kumpi syö kumman. Joissain tapauksissa tullaan siihen lopputulokseen, että koira todella haluaa pistää kissan osiin. Mutta väitän, että suurinosa koirista, on vain liian kiinnostuneita kissoista. Mitä te meinaatte?
Tänäkin maanantai iltana ollaan siis muutama tunti istuskeltu lattialla rauhallisesti, ja osa ajasta hillitysti leikkien. Komentamista on molempiin suuntiin, mutta vain tarvittavissa määrin. Ihanaa, että noi kaksi tulee toimeen. Vaikka eivät samassa taloudessa asukaan, ovat ihan vaan kissa ja koira. Joulun aikoihin olisikin tarkoitus tulla kissavahdiksi tänne, joten toivotaan, että tilanne jatkaa kehittymistä. Sanotaan vaikka näin, että tämän paremmin ei voisi mennä. Ihana päivä, ihania ihmisiä, ihania tapahtumia, ihanaa.
Lukijat, miten teidän koiranne reagoivat kissoihin?
Oliver ei ole koskaan vielä päässyt kunnolla tutustumaan kissoihin, koska kaikki kissan mitä ollaan tavattu ovat olleen joko vihaisia Oliverille tai pelännyt Oliveria..
VastaaPoistaMusta itsestä tuntuu, ettei Oli taida itse edes ymmärtää mitä eroa ja kissoilla ja koirilla, kummatkin on kivoja :D
Juuri näin, shelteille on se ja sama :D puuhkia on kaikki. Ruffella onneksi jo kasvattajalta asti kokemusta kissoista, meillä aikaisemmin kotona kaksi, ja nyt sitten siskolla toinen ja tosiaan toi pentu lisänä.
PoistaIhana katella tollastan yhteiseloa.
Meiltä löytyy tällähetkellä kaksi kissaa (aiemmin ollut monia eri sijoituskissoja), eikä oo ollut mitään suurempia ongelmia. Kummatkin kissoista ovat sisällä aina (mitä nyt toinen käy välillä valjaissa ulkona) eli ovat periaatteessa koko ajan toistensa seurassa.
VastaaPoistaKerttu toki on se, joka innostuu välillä liikaa kissoista ja mun pitää välillä pikkuisen himmata vauhtia, vaikka Kerttu ei kissoille koskaan mitään pahaa teekään. Älytön hyppiminen ja pomppiminen kissan ympärillä vaan ei kissasta ole kovin mukavaa. Onneksi kummatkin kissoista ovat senluontoisia, että kestävät tuollaisen sen aikaa, ennenkuin itse ehtii väliin. :) tai sitten kissat pomppaa korkeammalle turvaan.
Oi kuinka kiva (: Ihana kuulla aina tällasta. Niin paljon kuulee pahaa, koirien ja kissojen välisistä ongelmista. Tällaisiin tarinoihin pitäisi keskittyä!
PoistaMeiltä löytyy kisuli ja sanoisin että koirat tulee paremmin kissan kanssa toimeen kuin toistensa... =) Kaapo tosin tykkää jahdata kissaa kun se singahtelee niin hauskasti ympäri taloa, mutta kyse on molemminpuolisesta leikistä
VastaaPoistaAi löytyy? Kaikkea uutta mäkin opin teistä :D Ei taida näin koiraihmisten kesken tulla kissajuttuja puhutuksi.
PoistaMeijän koiralla ei itsesuojeluvaistoa, mutta hyvin tulee toimeen vaikkakin kisut yleensä luikkii karkuun. On elvis sen verran pelottava :D
VastaaPoistaKyllähän sitä vähän isompikin pelkäisi lattiamoppia, on se Elvis vaan ihana <3
PoistaMeillä tulee ihan hyvin juttuun kisu ja koiruli niinkuin blogikin on antanut ymmärtää. Vähän sama meno meillä kuin Tuuli tuossa kirjoitteli. Meillä myös kissa vaanii koiraa ja juoksee sen perässä. :) ja kissa hyväksyi pennun heti ekana päivänä.
VastaaPoistaIhana kuulla (: Tästä taisikin olla tosiaan ihan teksti olemassa. Kuka nyt ei Hilaa hyväksyisi, ihana shetlantilainen !
PoistaAlkaa kyllä vaikuttaa melkoiselta huuhaalta koko myytti! Itseä jännitti hirveästi tulevatko nykyiset bestikset edes toimeen keskenään. Nyt olen melko varma, että kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan kunhan koira pidetään hanskassa ja annetaan kissalle aikaa sulatella :)
VastaaPoistaIhan oikeassa olet! (: Samoilla linjoilla mennään, kumpa useampikin ihminen osaisi suhtautua rauhallisesti tällaiseen. Ei ne oikeasti mitään perivihollisia ole.
PoistaMeidän koirat, jos näkisivät kissan, niin saisi kissa ottaa äkkiä jalat alleen! :D Ne ei ole oikein koskaan tutustuneet kissoihin
VastaaPoista:DDD voi ei. Kissat on joittenkin mielestä niin kauheen kiinnostavia! Jos joskus tarjoituu mahdollisuus, niin kannattaa tutustuttaa kisuleihin. Mielenkiintosta katottavaa, oppii paljon kärsivällisyyttä. (:
PoistaVoi että, mun pitäis varmaan tehdä kokonaan oma postaus kissoista ja koirista kun meille muutti väliaikaisesti yks sähisevä pirulainen. :D
VastaaPoistaTässä ois muuten teille haaste: http://lacherry.net/blogi/osa-4/
Ehdottomasti! (: Apua, näitä haasteita kyllä satelee. Taitaa nyt olla kuusi haastetta työnalla. Kiitos silti!
Poista