Lihaisuutta havaittavissa

Meidän leikattu uros on ollut oikeen tyypillinen läski. Erilaisia metodeja kokeiltu, ja tässä aletaan vähän löytämään tasapainoa. Ruoka-annosta on pystynyt nostamaan, ihan sen takia siis, että varmasti saa kaikkea tarpeeksi, joten tästä olen iloinen. Ruuan määrä on kupissa tuplaantunut, kaveri on energisempi ja iloisempi - mutta edelleen solakka poika. Kehonpuhdistus suoritettu, ja tästä lähteekin uusi kalenteri käyntiin. Viikonloppuna sainkin urakakseni silpoa miljoonat pötköt pienen pieniin osiin (ruokalusikallinen), että niitä olisi helppo pakkasesta annostella. 

Tässä siis raakile seuraavan kahden viikon aterioinnista. Harmaat alueet vastaavat aamuruokaa/luuta. Loput ihanat väripalikat vastaavat iltaruokia. Pääraaka-aine on isommalla tekstillä ja toinen osa pienemmällä. Tämän lisäksi kuppiin tietenkin eksyy kasviksia, hedelmää, marjaa ja maitotuotteita - happamia tietenkin. Saa nähdä, mitä kaveri tuumaa, kun nostetaan lihan määrää. Tai lähinnä, mitä kaverin kroppa tuumaa moisesta.

Uskompa kovinkin, että joudutaan paaaaaaaaaaljon etsimään oikeaa lihasuhdetta - jälleen. Uskon myös, että oikeiden ihanien raakaluiden aamuisia imeskelyhetkiä on kaivattu. Kaveri on siis syönyt Vaisto-sarjaa kahden kuukauden verran, ompahan tullut todettua, että juuri meille ne eivät sovi. Lihanmäärän tulee olla isompi, ja jos nyt jotain vaivaudun pilkkomaan, niin pilkon sitten kaikki. Tässä siis kaikki tältä erää, väsyneenä painutaan nukkumaan, mutta ensin napataan kanaa ja sisäelimiä sulamaan - nams!