Jos elämä ois helppoo

Leevin oireilu alkoi tammikuun lopussa (26.1.2015). Se ei aktiivisesti ontunut alussa, eikä oikeastaan missään vaiheessa. Ainoa oikea näkyvä oire oli vasemman takajalan käyttämättä jättäminen portaiden alaspäin menoissa. Ensimmäisen kuukauden liike oli puhdasta ja hyvännäköistä, kummallisen kipukäytöksen (läheisyyden kaipuu, lisääntynyt juominen ym.) käytiin kuitenkin siellä fyssarilla (80€). Yleislääkärille en vaivautunut viemään, sieltä kun saa aina niitä kipulääkkeitä, ainiin ja sitä kuuluisaa lepoa. Tosi helppo yhdistelmä, kivuttomaksi turrutettu koira ja lepo? Ei onnistu, kivuttomana kaveri painelisi menemään miten sattuu, ja rikkoisi lisää. Fyssarikäynti ja sieltä löydöksiä. 

FYSSARI #1 3.2.2015

• Reagoi käsittelyssä vahvasti koko takapäähän (murahteli, luikerteli)
• Vasen takajalka ei sietänyt käsittelyä lainkaan (ei suoristunut)
• Liike oli puhdasta, käynnissä, ravissa ja laukassa
• Koska kinnervika on yleinen, pelättiin heti pahinta

Tätä seurasi kahden viikon remmilenkkeily. Ei kirjoiteltu kipulääkkeitä, koska koira ei todella mitenkään muuten oireillut. Kotiläksynä venyttelyjä (joita ei pystynyt suorittamaan omien liikeratojensa mukaisesti) ja rauhallista eloa. Tässä välissä harjoiteltiin pääkopan vuoksi hirveä määrä uusia temppuja, ja koirani osaa nyt kerätä lattialta kolikot kippoon. Että niin tylsäksi meni elämä. Koska kehittelin päässäni kauhukuvia googlen avulla erinäisistä sairauksista, olin varma että Leevillä oli luusyöpä, kinnerluksaatio ja ainakin kuusi muuta ongelmaa. Täten varasin osteopaatti ajan(70€), jotta saisin laajemman mielipide piirin. Ruffe pääsi samalla käsittelyyn, ja olikin hyvässä kuosissa.

OSTEOPAATTI #1 11.2.2015

• Liike oli hiukan vinottaista, paino jakautunut selvästi kropassa
• Lonkka, sekä polvet reagoivat käsittelyyn vahvasti
• Kinner ei reagoinut enää lainkaan
• Paikallaan seistessäkin paino oli aina jakautunut vain toiselle puolelle
• Epäillys ristisiteiden repeämästä, (vaikka koira ei lainkaan ontunut?)

Tämän jälkeen pureskelin kynsiä vielä enemmän. Ristarien meno olisi ollut ihan kamalaa. Onneksi oma järki (lue: paniikkisoitto fyssarille) kuitenkin muutamassa päivässä voitti ja lähinnä koiran lonkkine tulevaisuutta. Sisäaktivoinnit jatkuivat, ja huolen määrä kertyi päivien mittaan. Portaiden alasmeno näytti oikeasti hankalalta, ja vasen takajalka ei suoristunut enää edes 40% siitä mahdollisesta sadasta. Venytyksissä otti heti vastaa, ulisi ja repi jalan pois masun alle koukkuun. Yllättäen ei sitten venytelty kummemmin, kun en epäammatilaisena lähde koiraa painamaan väkisin venytyksiin. Vihdoin koitti kaukaiselta tuntunut toinen fyssarikäynti (54€).

FYSSARI #2 17.2.2015

• Liikeradat huonontuneet, ihmisen avustamat venytykset liki mahdottomia
• Polvi saatiin suljettua eipäillyistä pois, kintereen kera
• Lonkka reagoi jokaisen suunnan venytyksiin todella voimakkaasti
• Ortopedi kävi kokeilemassa, ja vahvisti vian olevan lonkissa

Tänä päivänä varattiin ortopedi aika (419€). Vastahan siitä on alle vuosi, kun toisen koirani kanssa siellä kävin. Vaan ei auta, leuka pystyyn ja kohti huomista. Ortopedi aika varattiin kaaaauuuuaas. Leevi täytti vuoden 1.3, jolloin saa virallsiakin kuvia, joten kuvausaika sai päivämääräkseen 5.3. Tässä mukana muutamakin eläinlääkäri, fyssari ja orto. Aikaa vierähti kello kahdeksasta aamulla, aina kello kolmeen päivällä. 

ORTOPEDI #1 5.3.2015

• Otettiin viralliset kuvat lonkista, kyynäristä ja ristinikamista
• Virallinen tutkimuspolvista, kuin myös epäviralliset röntgenit
• Hereillä tehty liikeratojen vääntelyssä ei saatu tehtyä venytyksiä
• Nukutuksen alaisena tehdyissä venytyksissä heräsi ajatus lonkkadysplasiasta

Kahvin hörpintä aulan puolella ei auttanut paniikkiin, ja olikin välissä pakko lähteä ulkoilemaan ja ajattelemaan muita, ettei tullut hulluksi. Kun vihdoin päästiin kuvia katsomaan oli meillä vastassa odottamattomia asioita. Tiesin asioiden olevan huonosti, kun kutsuttiin kokoustilaan tutkimaan kuvia - pois muiden ihmisten silmien alta. Sain onneksi Leevin puoli tokkuraisena syliini kuvien katselun ajaksi, niin olipahan jotain mitä rutistaa. Hirveän urhea pieni mies toimitti potilaan virkaa todella hyvin. 

Ennen kun kuvat läväytettiin näytölle sain käteeni hoitotodistuksen, laskun ja diagnoosin. Voitte arvata minkä luin ensin? Diagnoosi lista oli pitkä, mutta tämä jäi käteen. ''Leevillä on todettu lonkkadysplasia, sekä lonkkinivelen löysyys. Kuin myös lonkkanivelen synoviitti - eli nivelkalvon tulehdus.'' Tämä yksinään olisi riittänyt nuoren naisen shokeeraamiseen, mutta tämän lisäksi Leevillä on jotain niinkin harvinaista, ettei oireryhmälle ole vielä nimeäkään keksitty.''Lantio luu on kiinnittynyt ainoastaan selkään, mahdollisesti rustolla tai ei lainkaan taka osasta''. Yllä havainnollistava kuva. Luustokuvista mahdoton sanoa, onko siellä rustoa, lihasta tai ei mitään, pitämässä luusto paikallaan. Vasemmalla terveluusto, oikealla Leevin tilannetta hyvin vähän valoittava mysteerituherrus.

Tältä käynniltä käteen jäi huolen lisäksi kipulääkkeitä kuukaudeksi. Ensimmäiset päivät rauhallisesti kipulääkkeisiin totutellen ja fyssari aikaan asti remissä, sekä pieniä hetkiä vapaana - venytykset suositeltuja. Heti seuraavan viikon torstaille varattiin yhtämielisesti orton kanssa fyssari aika (56€), katsotaan mitä ollaan saatu aikaan. Tässä välissä saatiin jo kennelliitolta tietoja (alle viikossa?!). 

FYSSARI #3 12.3.2015

• Venytykset onnistui huomattavasti paremmin
• Laaserin antamisen jälkeen jalan kokonaan suoristuskin onnistui
• Edelleen varovainen takapäästään, mutta kaikki hoito saatiin tehtyä
• Puitiin läpi luustokuvia ja mahdollisuuksia

Kipulääkkeistä selvästi apua tulehdukseen heti, mitään sivuoireita ei ole ilmennyt. Juo toki edelleen runsaasti/pissii paljon, mutta muutoin normaali eläin. Fyssarilta saatiin taas hurjasti luottoa tulevaan ja apuja vaivanneisiin kysymyksiin. Tuo luustosta puuttuvan palasen kohdalla hänellä oli onneksi kokemuksia! ''Tämä on huonoimmassa tapauksessa aiheuttanut koiralle lihasjumeja rankaan''. Ei yhtään huono uutinen. Lihasjumit on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa, näistä jutuista mulla tuon jumiherkän Ruffen kanssa on kokemusta. Suuuuren suuri kivi vierähti sydämmeltä ja saatoin hetkin tiristellä fyssarin lattialla Leeviä musutellen. 

Nyt on pari päivää kulunut fyssari käynnistä, ja tyyppi on taas alkanut venyttelemään enemmän. Saan jo itsekin venyttää kaikkia koipia mallikkaasti ja liikkuminen taas parantunut. Ei kuitenkaan tuudittauduta tähän, jaa jumppaillaan jatkossa ahkerasti - niinkuin nytkin. Onnellisen suuri kasa uusia harjoitteita takataskussa ja vahvaluotto siihen, että Leevi pääsee elämään oireetonta elämää. Tämän onnellisempi ihminen ei voi olla, ei vaan voi.

Kennelliitto palautti lonkat C/C'nä kun olin odottanut pahempaa. Dysplasia sana on vaan niin käsittämättömän ruma, eikä sijoiltaan meno kuullosta yhtään mukavammalta. Näillä lonkilla kuitenkin pääsee elämässä eteenpäin, ja olen vaan niin onnellinen Leevin puolesta, ettei tuloksiin pärähtänyt D/D tai E/E lukemia. Myös isona plussana symmetrisyys. Molemmilla puolilla C/C on helpompi koiralle, kuin toisen puolen heikkous. Nyt vaan rauhassa jatketaan kipulääkkeet loppuun, tutustutaan vesijuoksumattoon ja kasvatellaan takajalkoihin tukevia lihaksia ihan olan takaa.

Kaikki tämä vaiva ja laskut ovat olleet sen arvoisia. Tiedän mikä koiralla on, tiedän että voin auttaa ja vaikutta, ja kaikenlisäksi ammattilaisten avustamana tiedän että miten. Tämä liki kahden kuukauden hirveä ajanjakso on nyt takanapäin, ja me voidaan keskittyä tulehduksesta paranemiseen, ja keväästä nauttimiseen! Onni on tervehtymään päin oleva pieni eläin, joka tulee elämään elämään TÄYSIN RINNOIN!