3.3.2012

Ainolla kylässä

 Ompas vauhdikas viikonloppu. Eilen heti koulun jälkeen käytiin Ainon kanssa hakemassa Reetu, ja käveltiin meille (2km) hakemaan Ruffe, ja sitten takaisin Ainolle (2km). Olipahan Reetulle sopiva lenkki. Aika hidastahtinen vaan, kun satoi ja tuuli sellasella voimalla, ettei tehny mieli liikkua ollenkaan. Loskaakin oli ihan kiitettävästi.


Perille päästyämme, alkoi show. Ruffe oli ihan sekaisin Reetusta (mikä ei sinänsä ole mitään uutta), ja tällä kertaa painiminen oli aika yksi puolista. Ruffe loikki ja hyppi ja pyöri ja hyöri. Reetu toljotti äkäisenä Ruffen riehumista. Poikien hiukan rauhoituttua, alko ylellinen puunaushetki. Reetulle laitettiin uusi kevät luukki. Kyllä sitä karvaa lähti, ei jessus. Kaikki paikat oli ihan täynnä niitä mustia haituvia joita leijaili ilmassakin. Vähän liian lyhyeksi meni tällä kertaa, muttei tuntunut Reetun menoa haittaavan. Tämän jälkeen leikkelin Ruffen tassukarvat. Olivat taas päässeet puskaantumaan, kun viime mätsäreistä on aikaa kulunut, niin en ole viitsinyt muutenvaan leikellä. Ihan nätit tuli, niin paljon siistimmännäköiset. Kun leikkely oli ohi, poikia odotti saunaan meno. Pestiin molemmat koirat ja siitähän vasta katastrofi tulikin. Ruffe ei malttanut jättää Reetua rauhaan (edes pesun ajaksi). Änki ja punki itseänsä koko ajan Reetun kylkeen, niin että kastui ihan kokonaan. Olihan sekin sitten pestävä, vaikka olin suunnitellut peseväni sen vasta tänään iltasella. Eipä tuo kai haittaakaan.


Hullaantuneina pesemisistä ja trimmailuista, pojat kirmasivat kämppää ympäri ämpäri. Loppua riehumiselle ei todellakaan näkynyt. Reetukin innostui painimaan, niin että oli kaikki matot rullalla ihan väärissä paikoissa. Ilta vierähti poikien touhuja ihmetellessä/kauhistellessa. Viimein rauhoitettiin pojat, ja siirryttiin Ruffen kanssa yläkertaan. Reetulla ei tuntunut olevan mitään ongelmaa jäädä yksin alakertaan, mutta Ruffella oli elämääkin suurempi ongelma jäädä meidän kanssa yläkertaan. Sitä vinkumisen määrää! Vartin kuluttua se onneksi rauhoittui ja kuultiin Ainon kanssa jopa toistemme puhettakin. Loppu ilta kului herkutellessa ja juorutessa, Ruffe osallistui menoon niinkuin on tapana. Hellyydenkipeyskin iski, kun vihdoin unohti Reetun ja rentoutui meidän kanssa sängylle.



Aamulla suunnittelin vilkaisevani kännykästä kelloa, ehdinköhän edes kättä nostaa, kun Ruffe oli jo intopiukeana nuolemassa naamani ja leikkimässä peitolla. Kello oli vasta puoli kahdeksan, aamu ihmisenä tämä ei haitannut minua. Aino sen sijaan näytti syvästi järkyttyneeltä, kun avasin verhot. Äkkiä se kuitenkin nousi, kun pojat alkoivat alakerrassa pitää sellaista mekkalaa, ettei nukkuminen edes olisi ollut mahdollista. Reetu nimittäin leikkii kovin äänekkästi, niinkuin on terriereillä tapana. Aamupalan syötyämme, lähdettiin lenkille kotio kohti. Sopiva aamulenkki Ruffelle! Nyt voitaisiin lähteä treenailemaan, vihdoin valmistuneella A-esteellä kontakteja edes jonkinlaiseen kuosiin!

Ciao!

1 kommentti:

  1. no suunnittelithan sä sen muutenkin peseväs siinä samassa... ihanat varpaat näkyy tuol peiton alla

    VastaaPoista

Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)