Irtoo, ei irtoo

Otsikko varmaan kuvaa joka ikistä agilitytreeniä minkä ikinä olen tehnyt, mutta väliäkö tuolla. Palattiin juuri kotiin treeneistä, jotka olivatkin yllättävän rankat. Paikalla oli vain 3 koirakkoa, joista yksi lähti jo lyhyen pätkä jälkeen, joten oli melkein kokonainen tunti kahdelle koirakolle, huhhu.

Eka pätkä oli simppeli, ihanasti onnistui takaaleikkaukset kolmannelta hypyltä nelosputkeen (joka oli muuten musta ja pelottava). Teki taas aikamoisia kaarteita vitosen ja kutosen välille, alkaa irtoamaan turhankin hyvin. Otettiin täsä siis välistä vetoja, että osais kääntyä. Tämä jälkeen suju ihan hyvin, alko kääntymään vähän paremmin, eikä mennyt montaa sekunttia enää hukkaan. Tämä jälkeen otettiin kerran kepit, helmpommalta puolelta ihan täydellisesti. Jätin asian siihen, ja superpalkkaa saikin natustella odotus ajan.

Toinen pätkä olikin about samanlainen perusrakenteeltaan. Kolmas este oli todella kaukana, ja irtosi sinne ilman ongelmaa, meinasin tukehtua siihen paikkaan, kun huomasin, että sehän oikeasti menee. Seuraava irtoaminen olikin seiskahypylle joka oli myös hirveen kaukana ja ihan poissa kaikilta mahollisilta linjauksilta. Onnistui sekin, mutta stiblusin muutaman kerran ohjauksessa oikein urakalla. 

Loppu aika (jota oli ihan liikaa) otettiin kontakteja, jotka oli ihan mielettömiä, mutta. Alkoi jäämään vinoon, kun mulla ei ollut tilaa mennä suoraankaan. Säädettiin vähän, ja alkoi asento suoristumaan. Puomilla jää enemmän vinoon kuin A'lla. Mutta silti, ihan mielettömästi, voin jo melkein painaa täyttä vauhtia ohi, ja luottaa siihen että koira jää. Pian ollaan päämäärässä, vaikka kontaktit eivätkään koskaan ole valmiit! Pitää muistaa treenata noita välistä vetoja ihan urakalla, sillä mun ohjaus oli ihan pelkkää sitä itteensä. Ilmeisesti näin oikeakätisenä oon agility kentällä vasenkätinen, eikös tämä mene kaikkien logiikan lakien mukaisesti ? Pitää pohtia kans noita käännöksiä tiukemmiksi. Kaksi pähkinää purtavaksi, torstaina seuraavat treenit, ehkä sieltä irtoo ideoita.

Ciao!