10.5.2013

Meidän BC

Paljonkohan on aikaa vierähtänyt meidän virallisista terveystutkimuksista - liikaa. Aikanaan kun Viikissä käytiin kuvauttamassa Alexanderilla, niin tokaisi hän, että ehdottomasti A tai B. Olin pakahtua ilosta. Kennelliitolta tuli kuitenkin ämpärillinen loskaa niskaan, tuloksena B/C. Monen lääkärin kanssa keskutelujen ja kennelliitollekin juteltujen tuntien jälkeen, todettiin, että on niiiin liki, ettei tulos ole A/B. Bee lonkka on erittäin lähellä olla täydellinen, mutta se jokin puuttuu. Cee lonkka on kovin lähellä olla Bee lonkka, mutta jotain pientä oli pielessä. 


Nämä tulokset eivät minun sydäntäni raavi, sillä sain kaikilta rohkaistukset kisaamaan ja harrastamaan normaalisti. Nämä eivät kuulemma kulumalla pahene. Neljään lääkäriin luottaen, me harrastetaan ja kisataan normaalisti. Vainoharhaisuuksissani haluan kuitenkin käydä kuvauttamassa luuston uudestaan jossain vaiheessa. Hyvähän se on tarkistaa.


Tulokset oli aika odotettavissa, Ruffen äidiltä löytyy C/C ja isiltä B/B. Ensimmäiseksi koiraksi kun tämän vesselin sain, en osannut katsella sukutauluja enää siinä vaiheessa, kun tyrkättiin ihana karvapallo syliin. Enkä kadu, ette Ruffen otin. Se on silti terve, eikä lonkissa olevat 'viat' ole kuluvaa tai etenevää sortti. Iloinen harrastaja siis jatkaa harrastamistaan. Loppuosa koirasta olikin priimaa, polvet ja kyynäret 0/0. (Ainoa) Epävirallinen silmätutkimus oli myös puhdas. 


Seuraava penneli tulee A/A yhdistelmästä, sitten kun sen aika tulee. Kuullostaapa näin kirjoitettuna siltä, että littaisin Ruffea. Ei, en sentään. Se on sama iloinen, ihana ja terve. Onneksi ei ollut huonompia lonkkia, C/C lonkilla en harrastaisi näin aktiivisesti - saati kisaisi, ja sitä huonommilla en ollenkaan. Ehkä slowlityä.

Millaiset luustot teidän hauvoilta löytyy?
Onko kyseessä aktiiviharrasta vai sunnuntai rallatteija?

5 kommenttia:

  1. Oho :oo Odotettua huonommat tulokset on aina ikäviä. Onneksi kuitenkin pystytte jatkamaan harrastamista. Itsellä kauhea paniikki kun kesäkuussa menee koira luustokuviin. Kuvataan kerralla lonkat, kyynärät, selkä, olat ja polvet että aikalailla koko paketti. Varsinkin kun kyseessä on rotu jolta ei normaalisti luustoa kuvata niin ei osaa yhtään odottaa mitä sieltä tulee.

    Betty täytti vuoden pari viikkoa sitten mutta meillä on vieläkin hypyt ihan vauvakorkeuksilla ja kontaktit ja kepit tulee treeneihin kunnolla vasta kuvien jälkeen. En millään nimittäin halua että sieltä sitten paljastuu jotain tosi pahaa ja oon vaan harrastamisella pilannut asioita. Toivotaan kuitenkin parasta ja onneks on kevyt koira, niin harvemmin oireilee vaikka olis huonommatkaan lonkat yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Hyvähän ne on kuvauttaa. Agilityssä olisi ehdottoman hyvä kuvauttaa selkä! Se homma on meilläkin vielä edessä.

      Ei minua nämä tulokset harmita tai hetkauta. Kokeneilta lääkäreiltä ja lajin asiantuntijoilta saanut peukutukset, että eteenpöin vaan. En ole ollut yhtään varovaisempi tai odottanut pahinta. Sn luusto on vahvistunut lajin parissa - johtuen tärähdyksistä.

      Röntkenkuvia heti sitten ! Niin hyviä kuin huonojakin, ei se koirasta huonompaa tee (:

      Poista
  2. Meidän Nanalta myös löytyy B/C-lonkat. Pettymyshän se C:n lonkka oli aikoinaan, kun tiedon siitä sain. Vielä enemmän mua kuitenkin harmitti luustokuvien yhteydessä lantiosta löytynyt ylimääräinen (ns. kahdeksas) nikama, kun selkä kuvattiin lonkkien ja kyynärien kimpassa. Ylimääräiseen nikamaan lantiossa liittyy melko usein myös vino lantion asento. Nanalla lantio kuitenkin on suora ja näistä luustomuutoksista huolimatta eläinlääkärit ovat ennemmin rohkaisseet jatkamaan agilitya ja pitämään liikunnan monimuotoisena. Vahva lihaksisto kuitenkin tukee koiraa. Ylimääräinen lantionikama näkyy meillä käytännössä vain siten, että lantion alueelle tulee herkemmin lihasjännitystä ja jumia, koska lantio on normaalia liikkuvampi ylimääräisen nikaman vuoksi. Eläinlääkärien suosituksista huolimatta, meillä treenataan hyvin maltillisesti, vaikka koira kyllä tekisi agilitya räkä poskella. Ongelma onkin siinä, ettei se näytä, vaikka olisi jumissa. Me treenataan kerran viikossa, silloin tällöin viikossa max. kaksi kertaa. Pidetään myös melko usein parin viikon taukoja. Treenaan itse mieluummin liian varovaisesti kuin suren myöhemmin hajalla olevaa koiraa.

    Niin ja valitettavasti se A/A-yhdistelmä lonkkien suhteen ei ole autuaaksi tekevä, sillä Nanakin tällaisesta yhdistelmästä on. Silloin ensimmäistä koiraa ottaessani katsoin vain vanhempien terveystulokset, enkä tutkinut sukutaulua pidemmälle. Nyt myöhemmin olen tutkinut Nanankin sukutaulua enemmän, ja sieltähän löytyy aiemmista sukupolvista näitä C-lonkkaisia koiria. Lonkkavikakaan ei periydy niin suoraviivaisesti, että kahdesta A-lonkkaisesta syntyisi vain A-lonkkaisia koiria, joten sukutaulua kannattaa tutkia useamman sukutaulun päähän.

    VastaaPoista
  3. Kun eläinlääkäri povaa tuloksia loistaviksi ja saat lopulta viralliselta taholta lapun, jossa kerrotaan tuloksien olevan "vain hyvät" niin tuo pettymisen tunne on tuttu täälläkin... Meille ell sanoi lonkkiin A/A, jälkimmäinen A ei ihan priima, mutta ei niin huono että pitäisi pudota. Saatiin A/B. Eihän sekään huono ole! Kyynäristä saatiin eläinlääkäriltä 0/0, täysin puhtaat. Kennelliitto muisti meitä 1/0 lausunnalla ja alkavalla nivelrikolla (enpä ole koskaan kuullut että A/B lonkkaisella koiralla se A-puoli on ykköskyynärällä ja B-puoli nollakyynärällä).

    Tämän lisäksi saatiin pari viikkoa takaperin selkärangalle lausutuksi välilevyrappeuma. Vitsailtiinkin että tämä rotukoira on sairaampi kuin moni katurakki... Silmistä kun löytyy liikaripsiä (molemmista), kivekset eivät koskaan laskeutuneet ja muutenkin koira ei ole yhtään nimensä veroinen ainakaan terveyden puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kumpa lääkärit olisivat vain turpa rullalla ja sanoisivat, että kennelliitosta tulee sitten tulokset. Eivät saisi kommentoida, koska kovin moni pettyy hirveästi. Mulle tuli vähän nyrkkinä silmään tuon C-lonkka, mutta olen 'päässyt yli' asiasta kohtuullisessa ajassa. Vainoharhaisuus jahtaa agilityn kanssa, mutta siitäkin päästiin yli eläinlääkärin tutkimuksilla. Lonkissa ei muutoksia, ja näin sen pitäisi pysyäkin.

      Kuullostaa kyllä erittäin kummalliselta tämä teidän tapaus. Kennellitto varmaan pistänyt nurinperin ja väärinpäin kaikki paperit. Harmilliselta kuullostaa ):

      Täytyy veilä sanoa, että sekarotuiset useimmiten ovat niitä terveimpiä. Ellei nyt sitten yhdistä tanskandoggia ja englanninbulldoggia. Tiedät varmaan mitä tarkoitan (:

      Poista

Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)