Aksa-Aussi

Nimittäin Pessi. Viime postaus käsitteli Pessin putkioivallusta, ja nyt päästään jo hypyillekin. Pessi toimi viime viikolla loistavasti pihalla. Intoa tekemiseen riitti ja targetti on tajuttu. Poika irtosi hienosti putkelle, hypyille ei vielä intoa. Hypyissä rimat 20cm ja silti kolisee. Herra ei vielä tajua nostaa jalkojaan tarpeeksi, mutta tätä reenataan jatkossa ahkerammin. Ekaa kertaa ikinä näin Pessissä todellisen työmodin kun lähdettiin kantamaan siivekkeitä kentälle. 

15 minuutin reenin jälkeen pääsi Pessi sänkkärille. Sieltä löytyi ihan kaikki mahdolliset ojat ja lammikot, joissa piti kieriä. Yhdestä ojasta sain sen nostaa ylös, kun jäi mutaan kiinni - hölmö eläin. Nautti kovasti saadessaan tulla yksin lenkille, ja kävi pusuttelemassa aika-ajoin, kunnes taas kirmasi pellon toiseen päähän. Itsevarmuutta on tullut näkyvästi lisää, sillä poika uskaltaa kokeilla uusia juttuja ja tehdä ihan mitä tahansa siltä pyydänkään. Se ei paineistu enää käskyistä, ja tietää omia rajojaan. Esimerkiksi nykyään pikkupessi mahtuu kannon päälle seisomaan, johon ei aikaisemmin voinut missään nimessä laittaa edes tassuja! Ja jos sinne joutui, oli ilme sen mukainen. Nyt kaveri nauttii kuvaustilanteista, kun luvassa on mehevä palkka. 

Palattiin vielä kotiin pesulle, joka oli poitsun mieleen. Ensimmäisen kerran jälkeen olen Pessiä pessyt vain ulkona - sattuneesta syystä. Karvaa ei onneksi lähde enää, joten olisi sen varmaan sisällä nyt voinutkin pestä. Päädyttiin kuutenkin hevosmiestaktiikkaan ja pesin pojan autotallin vieressä letkulla. Lämmin vesi näytti vähän kutkuttavan, ja jostain syystä aivastuttavan! Kivaa sillä ainakin oli, kun sai jahdata vesipisaroita. On se Pessikin vaan muuttunut kamalasti ensi tapaamisestani, ja olen siihen kovin tyytyväinen. Poika tarjoaa jo kaikenlaista käytöstä ottaessani naksuttimen esille. Se hakee katsekontaktia ja haluaa oikeasti tehdä töitä - vaikka sille kelpaisi mun kanssa löllöileminen muutenkin. Parasta onkin yhteisen nurtsihetket.