Lihasprojekti edistyy!

Joskus pienen shetlantilaisen elämä voi olla hankalaa. Olkoon sitten syy yli-innokkaan ohjaajan, tai oman rämäpään aiheuttamaa lihasjumia. Useat lihashuollon luennot ja kirjat lukeneena minulla on hyvä käsitys tuon kaverin lämmittelyn perustasta, toteutusta pitää edelleen parantaa. Ruffen selkä jumit alkoivat keväällä, ja liikkuneen nikaman takia pahenivat kesällä. Ruffe kävi joka toinen viikko hieronnassa, ja kesän aikana osteopaattikin tuli tutuksi. Nyt ollaan päästy kerta kuukaudessa hieromaan, ja viime viikolla olikin aikalailla juntturassa selkä. Tähän on simppeli selitys, kisoissa oli A'an kanssa oikein liioiteltu, ja sitä tekikin liian useaan kertaan. 

Keinun ja A'an reeniminen ollaan jätetty suosiolla pois. Ja tämä on jostain syystä nostanut koiran intohimoa näitä esteitä kohtaan. En valita, meillä oli kisoissa mahdottoman hieno ja nopea keinusuoritus. Kaikilla radoilla. A-esteen kanssa pitää vähän katsoa miten edetään. Harjanteen ylihyppivää shetlantilaista en halua kisakaveriksi. Tätä onkin jo hillitty - onneksi kotoa löytyy säädettävä A. Jumit tuntuvat nyt hellittäneen, ainakin kun vertaa keväiseen selkä ongelmaan. Matkamme kuitenkin jatkuu hierojan kanssa, kerta kuukaudessa tapaillaan. Osteopaatti onkin varattu tämän kuun lopulle, joka saa arvioda, miten hyvin nikama on pysynyt aloillaan. Toivottavasti on pysynyt, ja kyse on enää perinteisistä jumeista, joita on huomattavasti helmpompi hoitaa.

Lepopäiviä on sekä lihasten, että kuumumisenkin takia lisätty, ja vau mitä tuloksia onkaan saatu. Koira on kisoissa ihan mieletön ja nollia olisi jo iso läjä, ellei kaksijalkainen säheltäisi. Ei haukuta lähdössä, ei roiskita kontakteja, eikä käydä ohjaajaan käsiksi kertaakaan, edes treeneissä. Sekä uudenlainen palkkaus, että uudet menetelmät ovat toimineet siis mainiosti. Meidän kisoihin valmistautumiseen on tullut selvä rutiini, joka sopii meille molemmille. Kisoja edeltävä päivä on täysin vapaa, lepopäivä vailla vertaa. Tätä edeltävä päivä pitää sisällään tunnin uinnin, ja temppujen tekoa. Toimii meilla mainiosti, eikä koira ole koskaan ollut näin rento. Me ollaan löydetty oma tyylimme, vaikka se aikansa kestikin. 

Viime kisoista tarttui mukaan meidän lihasprojektiamme edistävä ystävä. Vihdoin ja viimein BOTTI. Olin ihan onnesta soikeana, kun löytyi oikean kokoinen ja vielä kisa-alennuksilla. Hintaa jäi vähän ylitse kuudenkympin ja säästöä tuli yli kympin verran. Nyt onkin loimea pidetty kuuriluontoisesti. Treenitilanteissa, kisoissa ym. Myös autossa. Selkäjumivaivaisilta sain ihanasti vinkkejä hoitoon botin avulla. Tunti päivässä, aktiviteetin jälkeen, ja voila. Tämä ennalta ehkäisee jumeja. Hitto että on kätevää, koira saa takin lenkin jälkeen niskaansa ja nukahtaa lämpöön enemmän kuin tyytyväisenä. Koko tunnin pötköttää ja tämän jälkeen venyttelee enemmän kuin tarve vaatii. Kovin tyytyväinen olen ollut, jo näin parin käyttökerran jälkeen. Ensi hieronnassa nähdään, miten on vaikuttanut!

Onneksi omista käsistä on hieromaan ja paikantamaan jumeja. Tästä saan kiittä meitä opettanutta Opaskoirakouluttajaa, meidän hierojiamme, ja osteopaattiamme. Kaikki ovat olleet hirmu auttavaisia ja opettaneet minulle kädestä pitäen käden asennot, joilla en voi koiraa rikkoa. Hyvissä mielin olinkin, kun hieroja viimeksi tokaisi, ettei seuraavalla hieronna ole kiirettä, osaathan sinä itsekin. Sydäntä lämmittävää ja mieltärauhoittavaa kuulla, että minun hieronnoista on apua toiselle. Nyt tuumasta toimeen, ja hieronta matolle.

Mitä teidän lihashuoltoon kuuluu?

Vuosittain, kuukausittain, viikoittain tai päivittäin.