14.12.2013

Poikia talo pullollaan

Eilen mulle tupsahti töihin tuttuja vetämästäni pentuagista, nimittäin shelttipoika Tico. Pojun vanhemmat lähtivät viikonlopun viettoon hippasen kauemmas, joten Tico pääsi meille kolmeksi päiväksi. Ruffella oli asenne ongelma ensitapaamisen kohdilla, lähinnä nauratti toisen urputus. Se on ihan kamalan mustasukkainen muista koirista mun lähelläni - on aina ollut. Tico kuitenkin viis veisasi ja jakoi pusuja kaikille. Ruffe sulatteli asiaa ensimmäiset pari tuntia, kunnes vihdoin hyväksyi kaverin omaan yleelliseen seuraansa.


Ilta vietettiin totuttelun parissa. Kotoa tosiaan löytyy tämä hurjistahurjin tappokone - Lasse. Ärrieri herra on tullut toimeen tasan kolmen koiran kanssa koko elämänsä aikana. Dansu-sheltti on ollut yksi näistä onnekkaista. Dana on pienempi, ja alistuvainen joten Lassella ei ollut syytä pompotteluun. Ticon kanssa oletin samaa, mutta sain yllätyksen. Lasse punki ihan iholle tavatessaan Ticoa, ja poika nappasikin ärrieriä korvasta kiinni ja älähti suureleisesti. Se toimi. Lasse järkyttyi ja jäi hiljaa seisomaan paikalleen, kunnes pojat alkoivatkin leikkiä. Kai se näinkin käy, vaikka Lasse taitaa ollakin pohjan alimmaisena - voi toista. Ymmälläni olen edelleen siitä, että tälläkin hetkellä pojat makaavat kaikki makkarin lattialla sulassa sovussa. Ja Lasse on tavallista iloisempi, ihanaa, että sille löytyy näitä shelttikavereita.


Ruokinnan kanssa on saanut olla skarppina. Ruffe söi jotain tunnistamatonta keskiviikko yönä, eikä oksennutus yrityksistä huolimatta aarteestaan lupunut. 2,5 päivää se olikin täysin kakkavapaa koira, mikä huolestutti suuresti. Puuron, öljyn ja uinnin avustuksella kuitenkin saatiin mahdollinen tukos auki ja koira entiselleen, kummallisesti se ei missään vaiheessa käyttäytynyt - mutta tottakai huoli oli suuri. Saakelin koiramyrkyttäjätkin vallitsee helsingissä. Ticolla puolestaan oli maha vetänyt löysälle ennen tänne tuloa, ja mammallansa tietenkin siitä huoli. Yhdessä puhuttiin barffaamisesta, ja täällä onkin aloiteltu vaihdosta piiiikku hiljaa. Millä vauhdilla menikään Ticon ruoka, kun kuppiin tipahti sika/kana/nauta pallero, namnam. Aamuruuat siis syöty ja matka kohti pidempää aamulenkkiä alkaa pian, heti kun lopetan kahvista ja auringosta nauttimisen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)