DOBO-ohjaajaksi 2014

Vuoden ensimmäiseen haasteeseen on tartuttu. Viime viikonkonloppuna nimittäin käytiin opiskelemassa itseämme Dobon koulutusohjaajiksi! Ja kun sanon me, luen mukaan ahkeran luentolaisen joka nukkuin hienosti häkissään ja temppuilu pallolla. Koulutukseen otettiin 11 onnekasta, joihin me lukeuduttiin. Hauskinta hommassa oli se, että samaan kastiin mahtui 3 muuta sheltin omistajaa. Heidi, Henna ja Hannele. Kauniita koiria kaikilla, vaikka vain yhtä pääsi livenä töllöttelemään.

Meidän kahden hengen takanurkan pöytään osuikin siis uusi tuttavuus, Hannele, jolla oli ihana merlenarttu Kiia mukanaan. Shetlantilaiset nuuskuttelivat enemmän ja vähemmän innoissaan toisiaan (Ruffe enemmän, ääliö). Juuri sopiva pöytäkaveri saatiin, sillä mielipiteet oli aika yksioikoisia molemmilla. Kannatetaan medishelttejä, terveyttä, lihashuoltoa ja raakaruokintaa. Onneksi törmättiin ja törmätään vielä uudestaankin!

Lauatain ohjelma oli täynnä perusoppeja ja mutta-kohtien tunnistamista. Opettajana tietenkin yksi ja aino oikea, lajin kehittelijä Camilla Peura, jonka kursseilla ollaan tykätty kovasti käydä. Luennot olivat niin iloisia ja mukaansa tempaavia, että erittäin hajalainenkin sakki läheni välittömästi. Ikähaarukka oli 18 vuodesta aina viiteenkymmeneen. Mukavaa porukkaa kaikki, koirineen päivineen. Loppupäivästä yhteishenki hinkattiin yhteen doboilun parissa, ihan konkreettisesti. Kaikki lihasryhmät pistettiin uuteen uskoon ja alokkaat kuntotestin alle. Hauskaa oli, ja vatsalihakset on vähintään naurusta kipeänä. Sunnuntai aamuna teki äärettömän pahaa nousta ylös sängystä, varsinkin kun kamalasti tämä ongelma nauratti. Camillaa tietenkin hymyilytti aamulla, kun penkeille ryömivät lihaksiaan ruikuttavat koiraihmiset, oijoi. 

Sunnuntai sisälsi eläinlääkärin Sanna Malkamäen luennon koiran kivusta ja sen esiintymisestä, sekä sen huomioon ottamisessa urheilun kanssa. Samalle päivälle mahtui Samuli Peuran ihmisten kouluttamisluento ja fysiikkaosuus. Tietenkin jäi aikaa Camillan kanssa jutustelulle ja opiskelulle, kuin myös dobolle. Tunti vietettiin aamulla koirien kanssa tsekkaillen venytyksiä, liikeratojen avauksia ja lämmittelyjä. Ja toinen mokoma myöhemmin päivällä lörtsyjen ja pallojen parissa. Ruffe oli ihan pähkinöinä kun pääsi hommiin!

Olen niin tyytyväinen, että vaikka sali oli täynnä dobopalloja, ainakin 20 kappaleen verran, samanlainen määrä lörtsyjä ja ihmisiä - se keskittyi kuin unelma. Ei tarvinnut mennä nuuskimaan muita, niinkuin ei muulloinkaan. Tämä jaksaa aina ilahduttaa, kun porukoilla on terrieri, joka ei osaa ollaa missään kunnolla. Shelttiseurakaan ei houkutellut, kun oli työt kesken! Hienomies oli esimerkki koira, niinkuin kesäisessäkin dobokurssissaan.

Rotukirjo kurssilla oli mukavaa vaihtelua. Flatti, sheltit, chihu, aussiterrierit, skyenterrierit, partis, silkki, bortsu yms. Lajia voi oikeasti harrastaa kuka vaan, koiran tai omistajan, kunnosta, koosta, muodosta tai iästä riippumatta! Oli niin naurun täyteinen viikonloppu, että odotan innolla omia dobotuntejani - saa nähdä, että kenen leipiin päädyn näitä vetämään. Seuralle, muualle, uimalalle, hmm.

Vielä puuttuu dobo-koulutusohjaaja kokeen suoritus ennenkuin saan alkaa kursseja vetämään. Aika tyytyväinen sai olla omaan kuntoon testissä ja doboillessa. Ainoa mutta tässä koko hommassa on tämä mun selkä. Alaselän hajoama kiusoittelee suoranselän liikkeissä, mutta pikku hiljaa helpottaa. Onneksi minun puutteitani korvaa maailman pätevin dobo-ohjaaja, Ruffe. Kiitos vielä kaikille ihanille kurssilaisille, toivottavasti teitä näkee jatkossakin! Tietenkin iso kiitos Koirakoulu Kompassille ja Camillalle, me tykätään teistä kovasti ja tullaan doboilemaan, kenties taas kesällä!

ps. Hurtta-Arvonta on vielä käynnissä, ja päättyy tammikuun loppuessa (31.1.14) !