Se ois sitten tosiaan uusi vuosi ja uudet kujeet, Eilen oli siis espanjalainen illlallinen, paahtovanukkaineen päivineen. Systeri, sen kundi ja oma kundi tuli kans viettää tännepäin uuttavuottaan muutamien tuttujen kanssa, paljon uusi kasvoja siis ruffelle. Entistä enemmän hellyyttäkin, kuka nyt tollasta vois vastustaa?
Kello löi kaksitoista ja alko aikamoinen pauke. Vanhempi koira otti oman roolinsa ja haukahteli satunnaisesti suhteellisen innostuneena. Ruffe valloitti sängyn itselleen ja pysyi siinä kunnes tultiiin takasin sisään. Mentiin vielä sen jälkeen kahden ulos katteleen raketteja, eikä pelännyt yhtään. Loistavaa.
Uuden vuoden kunniaksi pistin taas Petenkoiratarvikkeelle tilauksen, tällä kertaa siis hammaskivenpoistaja, autoon sellanen karvalta suojaava alusta takapenkille, Hurtan toko-liivi ja Ruffelle vihdoin se Hurtan sadetakki. Punasta ei nyt kyllä saa, kun oli koot loppu. Mutta eiköhän se tolla mustallakin pärjää!
Tosiaan se on sitten vuosi vierähtänyt Ruffen hankinnasta, pitkälle ollaan päästy näinkin lyhyessä ajassa. Ja kauheesti se on kasvanut. Turkkiakin on tullut rutkasti lisää. En mä tiedä millä perusteella sen siitä pentueestakin valitsi, eihän tollasesta taaperosta voi sanoa vielä mitään. Viisi viikkoisina ne olikin jo ihan fiksun näkösiä, leikkisiä pikku veijareita. Päädyttiin onneksi kuitenkin Ruffeen, tummempaan ja rohkeampaan pentuun. Hyvä valinta, en voi muuta sanoa.
Kello löi kaksitoista ja alko aikamoinen pauke. Vanhempi koira otti oman roolinsa ja haukahteli satunnaisesti suhteellisen innostuneena. Ruffe valloitti sängyn itselleen ja pysyi siinä kunnes tultiiin takasin sisään. Mentiin vielä sen jälkeen kahden ulos katteleen raketteja, eikä pelännyt yhtään. Loistavaa.
Uuden vuoden kunniaksi pistin taas Petenkoiratarvikkeelle tilauksen, tällä kertaa siis hammaskivenpoistaja, autoon sellanen karvalta suojaava alusta takapenkille, Hurtan toko-liivi ja Ruffelle vihdoin se Hurtan sadetakki. Punasta ei nyt kyllä saa, kun oli koot loppu. Mutta eiköhän se tolla mustallakin pärjää!
Tosiaan se on sitten vuosi vierähtänyt Ruffen hankinnasta, pitkälle ollaan päästy näinkin lyhyessä ajassa. Ja kauheesti se on kasvanut. Turkkiakin on tullut rutkasti lisää. En mä tiedä millä perusteella sen siitä pentueestakin valitsi, eihän tollasesta taaperosta voi sanoa vielä mitään. Viisi viikkoisina ne olikin jo ihan fiksun näkösiä, leikkisiä pikku veijareita. Päädyttiin onneksi kuitenkin Ruffeen, tummempaan ja rohkeampaan pentuun. Hyvä valinta, en voi muuta sanoa.
Oikein hyvää uutta vuotta kaikille, nauttikaa !
ihan tälleen btw, en pääse vielkää lukijaks, sama homma ku viimeks
VastaaPoista