Ohjaajaa ne metsästää

Otinpa itseäni oikein kunnolla niskasta kiinni, ja tein todella pitkästä aikaa kriteeriporrastaulukon. Näitä tehnyt vissiin viimeksi koulussa. Selkeytti kovasti ideaa ja mustavalkoisuutta seuruun ikuisuusprojektin kanssa. Ja että menisi kunnolla hifistelyksi, kävin itsekseni kävelemässä käännöksiä ja suoria. Ilman koiraakin teen koiran puoleisella kädellä pakkoliikettä liikkeellelähdöissä (näkyy ruun videossa kohdassa 50-55s), joten ihan vaan ohjaaja vaatii treeniä. Yksikseni dallailin siis käännöksiä (90, 180, 270) ja kun sujui itseltä yksinään oikeassa rytmissä ja ilman tohelointia, niin koira mukaan. 

Ruulla oli hyvä meno päällä! Hävettävän vähän ollaan paikallaan käännöksiä tehty oikealle, ja se näkyy videolla. Muutoin erittäin kivaa tekemistä, ja suoria hyviä perusasentoja. Ruulla ei taidakaan katsekontaktin kanssa olla minkäänlaista ongelmaa, se todella harvoin ottaa häiriötä yhtään mistään. Hyvä rallykupla siis aluillaan, ja ainakin omaan silmään mukavaa seuraamista. Tässä en ala nillittämään koiralle millivinouksista, edityksistä ym. Korjaa aina paikkansa kuuliaisesti jos huomaa vähän kiihtyneensä, ja tärkein on Ruffen(kin) kanssa tuo palo tehdä tätä hommaa. Niin kauan kuin meillä on motivaatiota, meillä on kaikki hyvin. 

Tosiaan lauantaina sain kuulla palautetta, että Leevi ei selvästi tiedä, mitä seuraaminen tarkoittaa. Yllä olevan videon perusteella uskallan olla erimieltä. Leevi teki sitä parasta omaa tekemistään! Ensimmäisissä aloluokan kisoissa meillä oli juurikin tämä fiilis. Tätä mä haluan lisää, puhdasta tekemisen intoa ja käännöksissä piipittävää pientä miestä. Todella kivan tuntuista työntekoa, ja katsekontakti taisi kahdesti seuruun aikana tippua (laskekaa tarkemmat paremmin). Olen siis itse anehtinut liikaa. Rally-tokossahan ei katsekontakti ole kriteeri, mutta minulle se on. Pelisääntöjä siis etsitään vielä vähän lisää ja erittäin hyvällä polulla ollaan nyt.

10 makupalan peli tuottaa heti meillä hedelmää, ja tyypit onkin sitä pari kolme kertaa treenaillut, kotona, ulkona ja hallilla. Leevin kanssa 30-40 sec on riittävä. Ruffe tehnyt vaihtelevasti 10/180s ja 8/180s. Kuin myös motivoivia 10/60s. Vielä pitäisi molemmille koirille saada samaa paloa oikealle puolelle. Ruffella siis oikea puoli aika ok, mutta herkästi jätättää jos ei olekan ihan varma paikastaan. Leevin oikealla puolella seuraaminen on sellaita viihdettä että huhhu! Hetki vielä töitä edessä. Mutta miltäs tekeminen videolla teidän silmään näyttää? 

Seuraten ihan leikiten

Lääh ja puuh. Koirien kanssa leikkiessä tulee aina niin perhanan kuuma, jos leikkii ihan tosissaan. Mulla jäi paljon mietteitä omien treenien videoita katsellessa ja muutamaan asiaan puutun heti, ennenkuin ehdin juurtua ihan täysin johonkin pikku asiaan. 

Leluja meillä on käytetty lähinnä loppupalkkana. Treenit menneet yleensä omatoimisesti yksi 15min pätkä tai jaettuna tämä aika suunnilleen kahteen osaan, jolloin koirat tauottavat toisiaan. Joka tapauksessa liki aina aluksi naksutellaan jotain perusjuttuja, tehdään rataa palkkaillen, tehdään rataa vähemmällä palkalla ja viimeinen toisto ilman välipalkkaa huuuuuikealla lelurevityksellä heti maalin jälkeen. Ei saisi näin juurtua. Eli noin 99% ajasta koirilla käytössä ruokapalkka, jota saa usein joten noin 70% ajasta ei tehdä mitään lähellekään kilpailusuritusta muistuttavaa.
Aloitettiin treenit niin, että hehkutin koiralle supersiistiä lelua ja nappasin lelun piiloon. Tästä alkaakin video, jossa eka klippi on lähdössä oloa. Tämän jälkeen kaikki meidän tekemämme on videolla, väleistä on leikattu pois kaikki leikkiminen. Video oli kuusi minuuttia pitkä, joten suhteellisen kova leikkimisen suhde itse tekemiseen. Miljoona asiaa tuli treenin aikana todettua ja videota katsoessa huomattua.

Asia numero yksi, on ehdottomasti se, että miten kivaa seuruuta se tekikään. Ai että. Niin iloista touhuamista ja pysyi aivotkin melkein mukana. Pitkillä sivuilla saattoi edistää, muutoin kamalan kiva tyyppi. Asia numero kaksi, oikean puolen seuruu on ihan lapsenkengissä tällaista treeniä ajatellen. Liian kovilla kierroksilla ei pysty pysymään oikealla puolella ilman häslinkiä, siksi videolla huomattavasti vähemmän oikeaa puolta, jota otettiin ehkä 20m yhteensä. Oikean perusasennot oli ihan sula mahdottomuus näissä sfääreissä. Kolmantena vaan ei vähäisimpänä, pientä hiomista oikealla kääntymisissä. Ensimmäisen kyltin (360' oikealle) kohdalla tosin häkki, jota Leevi väistelin treenin loppumisen pelossa ilmeisesti. Ollaan tehty hurjasti enemmän vasemmalle käännöksiä takapäänkäyttöä ajatellen, joten näihin varmuutta.

Tämän jälkeen vuorossa Ruffe. Olen jostain kaukaisista agilityajoista jäänyt siihen lopputulemaan, ettei lelupalkka meillä oikein toimi. Ja ei varmaan toimikaan, agilityssa. Kuitenkin nyt toimi erittäin passelisti kyseisessä treenissä. Ei keittänyt yli, ei välkkynyt hampaat, ei kukaan roikkunut lahkeessa ja hymyilikin kamalan onnellisesti. Ehdottomasti kasvanut lelun arvo ja jaksaa tehdä pitkään töitä lelunkin kanssa. Ruuan kanssahan tuo tekisi varmasti maailman loppuun asti, mutta lelun kanssa on yleensä into loppunut lyhyeen. Itsekukin tässä taas varmasti oppinut asioita ja varmasti tämän myötä revitellään useammin rallykentällä. Ruffen kokonaisvideo oli 8 ja puoli minuuttia, joten leikkimistä taas ollut reippahasti yli kaksi kolmasosaa. Sillä on kyllä ihan mieletön asenne kaikkeen aina - vaikka kiroileekin välillä tehdessään.

Hitsiläinen, se joka sanoi että seuruun treenaaminen on tylsää - ei tee sitä oikein. Koko viimevuoden  ajan mulle aina vaan tullut selkeämmäksi, mitä haluan koirilta ja mitä ne minulta. Kaiken harrastuksen on aina ja kokoajan tarkoitus olla kivaa. Yhdessä vietettyä laatuaikaa ja suhdetta parantavaa toimintaa. Ai että meillä on aina vaan siistimpää ja siistimpää kentällä, onni on kun saa omistaa koiria, joiden kanssa on ilo harrastaa.

Asennonvaihdot x 4

Olen naksutellut muutaman tovin asennonvaihtoja varmemmiksi ja vielä on matkaa jäljellä. Nämä toimii kotona tavallaan kaukokäskyinä dobotyynyjen päällä iltajumppana vähintään kerran viikossa. Tartvitsee vielä vahvistaa kaikkea, mutta onneksi naksuttelu on meistä kaikista siistiä. Ideaalista tietysti olisi, että vaidot sujusivat ilman käsimerkkejä - näin olisi vähemmän mahdollisuuksia sössiä omalla huitomisella toisen suoritusta.

Ruffella on vihdoin syttynyt lamppu siitä, että ''seiso'' tarkoittaa ''nouse ylös niiltä sijoiltasi, eläkä liiku''. Aikaisempi suoritus oli enemmän mallia, ''ota vapaavalintainen määrä askelia ja jämähdä paimenkyttäykseen sekunniksi, jos typerä ihminen on hidas eikä ehdi palkata, niin mene maahan.'' Rallyssähän on vain seisomiseen nouseminen  istumisesta, mutta seisomisesta vaidot alaspäin istumaan tai maahan. Eli maasta ei koskaan nousta seisomaan - vaikka se olisikin meillä vahvin vaito, pöh. Muuten vaihdot toimii ihan kivasti ja nyt on tsekattu että oikealla puolella melkein yhtä mukavasti toimii. Seisominen vaatii vielä käsiavun, tai sitten ohjaaja ei vain osaa päästää siitä irti.

Leevillä liiiiian nopeat vaihdot. Taitaa koko epeli olla vähän turhan nopea, joten vähän maltti harjoituksia luvassa. Olkkarinaksutteluun on sisällytetty vaihtoihin katsekontakteja ja häiriöitä käsin, jotta saataisiin tyyppiä enemmän kuulolle puheeseen. Mennyt nyt mallilla istu, katse, naks, palkka, asennon pito & katse, naks, palkka ja sitten vasta seuraava asento ja sama kaava toistuu. Myös kestänyt mun pieniä huomatuksia ''ooohoo'' jos vaihtaa asentoa ennenkuin ehdin edes ajatella seuraavaa asiaa. On nyt siis jo parilla treenillä vähän rauhoittunut. Jatketaan siis näin. Seisominen alkaa olla varmempi, vaatii käsiapuja. Muutamaan otteeseen kokeiltu ilman apuja ja noussut hyvin, joskin epävarmasti - joten vielä vahvistusta kaipaa tämä. Seisomisesta perusasentoon palaamista turha palkata, änkee sinne jokatapauksessa.

Ja kyllä, käytiin siis jouluaattona treenaamassa - ja uimassa. Mutta olipahan koirien mielestä paras joululahja. Todelliset hyvänmielen treenit oli ja kaikki toimi niinkuin ajattelinkin. Todella mukavan oloista alkaa jo tuo oikeanpuolen seuruu olemaan molemmilla, joskin Leevillä vielä liikayrittämistä. Pikku hiljaa hyvä tulee ja Leevillä on vielä piiiiiiitkä matka voi-kokeisiin. Ruffe olisi periaatteessa liki valmis vaihtamaan luokkaa - mutta ohjaaja ei. 

Merkille mene, paikallaan pysy

Eilen illalla tuli soittoa frendiltä ja tuntia myöhemmin oltiinkin jo kotihallilla treenimässä. Ulkona satoi räntää, maa oli jäinen ja loskainen, auton ovet oli jäätyneet kiinni ja sain harjailla lumia autosta - myös sisältä tovin. Tässä valituslitanijassa on yksi iso plussa - OMA HALLI. Oon kamalan kiitollinen, että elämä on loksahdellut paikoilleen niin, että pääsee mihin tahansa kellonaikaan treenaamaan lämpöiseen tilaan omassa rauhassa.

Treenailin molemmilla koirilla kaksi lyhyttä pätkää. Ajatuksena oli ottaa kaikki rally-tokon jättöliikkeet (voi64/mes87/mes88). Tämän lisäksi napattiin treenin alle merkille lähetys (mes89/mes90). Frendin alokoirat treenaili sitten meidän tauoilla alo/avo juttuja, jolloin omat tyypit harjoitteli helevekon onnistuneesti rauhallista häkissä odottelua. Nyt on siis todistettu, että tyypit odottaa nätistä kunhan saa ensin itse tehdä asioita, suunta siis oikea.

Ruffe oli hirmuisen menossa koko treenin ajan. Asiaan varmasti vaikuttaa liki kahden viikon treenitauko - tai oikeastaan koiratauko. Sen kanssa on jokatapauksessa aina yhtä kiva tehdä duunia, keskittyy aina ihan 110%, kestää palkkaamattomuutta todella hyvin ja yrittää aina täysillä.

Maahan jätöt kiertoineen sujui todella hyvin, ohjaaja voisi opetella käskyttämään kauniimmin, ettei tule siitä sanomista. Seisomiset sujui melkein yhtä kivasti 8/10 onnistui, parilla kerralla kiepsahti ohjajaa vastaan - niinkuin viime kisoissakin. Eli vähän epävarmaa vielä, varmuutta tönöttämiseen. Liikkeessä istu > jätä koira, ollaan taidettu kerran reenailla kokonaisena liikkeenä aiemmin. Hiiiiiiiidas. Tätä voisi lelujen kanssa hetsailla, takapalkata ja apuja näinollen vähentää. Oli tyypillä kuitenkin muistissa miten homma toimii.

Merkin kanssa sujui yllättävän kivasti! Ruffe on lähinnä entisenä agikoirana opetellut ''takaakiertona'' kartioiden kanssa ohjauksia. Heleposti soveltui tähän hommaan, vaikka paikka vielä valuuuuu. Erillistä pysäytys käskyä kuitenkaan ei ole enää tarvinnut antaa, 

Leevilä treenaili samoja asioita. Nappasin sen kanssa myös alokkaan ympärikierrot, istuen ja maaten. Avoimen istu, seiso > kierrä koiran ympäri toimii oikeastaan äärettömän hienosti. Liikkeestä seisominen oli vaikeaa ja selkeästi epävarma liike. Tosi hienoja toistoja saatiin kuitenkin rakenneltua ja megapalkat aina näistä onnistumisista.

Maahanmenon ja istumisen kanssa sujuikin helpommin. Istumista ollaan treenailtu kertaalleen ennen tätä, hyvin oli muistissa, joskin vähän hidasta touhua. Maahanmenot oli todella näppäriä ja nopeita, kahdesti meinasi nousta mukaan kun lähdin kiertämään, varmasti sekoittaan alon liikkeestä maahan kanssa.

Merkkiä Leevi on tehnyt viimeksi kesällä, hupsista. Kokonaista liikettä ei olla ikinä otettukaan ennen eilistä. Lähinnä juostu vauhdilla merkille, kierretty erilaisia kartioita ja takapalkattu oikeasta paikasta. Piti siis pari kertaa kierrellä ja muistutella, mutta hitsi sehän ihan osasi homman (3m etäisyydeltä). Te joille rally ei ole tuttua, tai ette muuten ole päässeet vielä käsiksi rallymerkkikylttiin. Tässä lyhyt tiivistelmä kyltistä.

1. Merkki sijoitetaan aina 5m päähän kyltistä 45 astetta vasemmalle.

2.  Koirakko pysähtyy perusasentoon kyltille. Ohjaajan seistessä paikallaan, koira lähetetään merkille seisomaan, korkeintaan 1m päähän merkistä.

3. Koiran seistessä paikallaan ohjaaja kulkee seuraavalle kyltille. Seuraavan kyltin tulee olla "liikkeessä kutsu koira"

4. Ohjaaja kutsuu koiraa pysähtymättä kyltinsuorituspaikalla. 

5. Koira tulee kutsusta nopeasti ohjaajan sivulle seuraamaan ohjaajan jatkaessa kulkuaan.

6. Ohjaajan on sovitettava kulkunopeutensa niin, että koira ehtii seuraamaan ennen seuraavaa tehtävää. Koiran seuraamispuoli on edellistä tehtävää vastaava.

Vaikka näitä treenipäivityksia (ja blogia muutenkin) itselleni raapustelen. Toivottavasti näistä on hyötyä muille rallattelijoille. Ja toivottavasti näistä teksteistä saa selvää, vaikka ei rallattelija olisikaan. Kun on ollut oman lajin parissa tarpeeksi pitkään, ei enää käsitä mikä tekee ''ulkopuoliselle'' järkeä ja mikä ei. Jokaisessa lajissa kun on oma sanastonsa. Kertokaahan siis kommenteissa, mitä tykkäätte tällasista perusteellisemmista postauksista!

Vuosi yrittäjänä !

Kesä hujahti ohi ja syksy pääsi valloilleen. Viime vuoden marraskuussa meidän oma yritys avasi ovet asiakkaille. Avajaisjuhlat pidettiin 15.11.2014 lauantaina Sportti Hurtan omissa tiloissa nakinsyöntikilpailun ja kakkukahvittelun kera. Päivän tunnelma on vieläkin käsinkosketelavissa ja niin tuoreessa muistissa, etten voi käsittää olleeni yrittäjä jo vuoden!

Vuoden aikana on opetettu yli 400 uutukaista uimaria innokkaiksi polskijoiksi! Samaten on kouluteltu kymmeniä pentukurssilaisia tavoille ja hyvälle polulle matkallaan varsin kelvollisiksi koirakansalaisiksi. On toki kouluteltu myös koiratanssia, esine-etsintää ja doboa.


Rally-tokoa on koulutettu ehdottomasti eniten ja suurimmalla intohimolla. Vuoden mun kanssani treenanneita ihania valmennusryhmäläisiä on tänä päivänä jo muutaman kymmenen porukka, joista suuri osa on innostunut kilpailemisestakin ja saanut jo tänä vuonna hienoja tuloksia. Onnea vielä kaikille Sportti Hurtan nimissä kisaaville! Kaikki uudet ja vanhat rallyryhmäläiset olette ihan huippuja ♥

Synttärijuhlia vietetään tänä vuonna melkein päivälleen oikeana avajaispäivänä. Luvassa jälleen nakinsyöntiä, kakkua, kahvia, tarjouksia, mahtavaa seuraa ja koiramaista menoa. Tulkaahan halailemaan ja kahvittelemaan, tää on meille taas iso päivä! Tässä ei oltaisi ilman meidän mielettömiä asiakkaita ja tämä koirankouluttaja ei olisi koskaan ryhtynyt yrittäjäksi ilman yrityksen toista omistajaa, ehdottomasti parhainta ystävääni Paulaa, joka on yrityksen  paperisotilas ja businessnainen.

Tänä Lauantaina 14.11.2015, synttärikahvit ja paljon muuta klo 12-15!

Treenivideopläjäys

Kun blogin puolella on ollut hiljaisempaa ja olen lähinnä kirjoittanut jostain ihan oikeista aiheistakin, on treenipostaukset olleet ihan olemattomia. Sain eräänä päivä oikeasti kyselyn, että mitä me oikeen tehdään. Ihanaa, että joku oikeasti odottaa meidän treenipäivityksiä, enkä näitä pelkästään itselleni kirjoita! Vitsi te ootte huikeita. Joten tässä teille harrastuspäivitys, for real!

Me edelleen harrastetaan Rally-tokoa. Viimeisin rallypäivitys on syyskuulta, meidän seuran mestaruuskisoista - jossa Ruffe muuten tanssahteli voittajaluokan mestariksi ja toiselle sijalle. Kisoista jäi treenilistalle yksi jos toinenkin asia molemmille koirille (niin ja ohjaajalle), joten pienen kisatauon paikka ja treenaamaan.

Ensimmäinen video on elokuun alusta. Heinäkuu ja elokuu treenailtiin suunnilleen joka toinen sunnuntai Tuusulan kennelkerhon omatoimiryhmässä. Kiitos vaan paljon kaikille seurasta ja hyvästä treenihengestä. Jopa yhdeltä kerralta on videota, wuhuu!

Voittajan tasoinen rata, jossa Leevi tekee ensimmäistä kertaa oikealla seuraamista muualla, kuin omassa olohuoneessa. Ainoat epäkohdat oli tällä kertaa vasemmalle kääntyminen ennen hyppyä, kun katsekontakti katkesi. Toinen erhe oli hypyn jälkeinen kyltti, istu, käännös ja askel oikeen istu - ehdottomasti meidän heikoinkonta nämä oikeaan tehtävät avokäännökset. Oli muuten myös Leevin ensimmäiset treenit jossa uskalsi leikkiä kunnolla muiden koirien läsnäollessa!

Ruffe teki samaista rataa. Ensimmäinen epämääräisesti suoritettu kyltti onkin jo toinen, istu - seiso - istu, tai siis ruffen mielestä perusasento - peruuta askel - vino perusasento. Nojoo, näitä on nyt treenattu ja ilo huomata, että nykyään toimii! Oikealla seuruu toimi tosi kivasti, ja yllättävän näppärästi meni ekaa kertaa paikallaan käännökset silläkin puolella. Muutamat lopun erheet menevätkin sitten edistämisen piikkiin. Treenit oli jokatapauksessa erittäinkin onnistuneet, ja on aina niin iso ilo kun pääsee treenaamaan vieraammalle kentälle, vieraiden ihmisten ja koirien kanssa. Olivat pojat varsin edukseen!

Toinen video on Elokuun loppupuolelta meidän hallilta. Lyhyempi alo/avo kylttejä sisältävä rata, jota taisin treenailla seuramestiksiä varten. Leevillä niin iloinen asenne ja huiksuhäntä! Maailman nopein maahanmeno, joka valitettavasti jää helposti päälle. Tämä treeni taisikin olla eka, jossa Leevi tarjosi maahanmenoa perusasennon sijaan, vaan eipä onkelma siihen jäänyt, edelleen kiihtyessään saattaa liimaantua maahan yllättäen (lue: kun ohjaaja antaa siihen vihjaavia apuja huomaamattaan). Ruffe teki muuten samaa pätkää, mutta lopun seisominen otettiin liikkeessä, ilman peruasentoa. Erittäin mallikas oli Ruffekin, vaikka kierrokset oli harvinaisen korkealla.

Molemmilla radoilla näkyy tuhat ohjaajavirhettä, jotka sattuu itseä silmiin. Onneksi koirat suorittaa just eikä melkein, niin voi sitten jatkossa käydä yksin kentällä ja opetella muun muassa, laskemaan askelia yksi, kaksi ja kolme. Opetella kävelemään suorassa ja peruuttaa niin ettei ole kokoaikaa kaatumassa selälleen. Listan viimeinen asia on nyt onneksi hanskassa, ja tätä videota katsoessani olin ihan äimänkäkenä, miten nuo on punkeneet eteen vinottain ja voimalla. Nyt on vähän maltillisemman näköiset eteen istumiset.

Viimeinen video onkin Lokakuulta, hups. Syyskuu aloitettiin jo mainituilla seuramestaruuksilla, sitten pojilla oli viikon/kahden rallytauko, kun ohjaaja mietti treenisuunnitelmia. Loppu syyskuu käytettiin naksuttimen kanssa muutamien asioiden vahvistamiseen, per viikko taisi aina olla pari eri kylttilajia reenissä, ihan omassa olkkarissa vaan. Eteenistumiset, Seisominen ja paikallaan käännökset oli treenissä enimmäkseen, vaikka käytiin ihan spiraaleita ja muitakin juttuja läpi. Syyskuussa eteni asiat ihan hurjasti, kun molemmille tuli lisää suoritusvarmuutta.

Voittajaluokan rataa jälleen, ensimmäisenä vuorossa Leevi. Mulla ei ole niin mitään sanottavaa radasta koiran osalta. Aivan ihana harrastuskaveri, joka teki piiiiitkää rataa ilman välipalkkaa ja häntä se vaan heilui. Ohjaajalle noottia, käsi nyrkissä (?!) ja sitten ihmettelen kun koira hyppii käteen odottaen palkkaa, pöh. Onneksi Leevi antaa anteeksi tällaisia aivopieruja, ja tekee töitä mielettömällä asenteella.

Ruffe jälleen vauhdissa ja nakit maistuu! Mä en käsitä miten tuo voi olla aina niin pieni ja pippurinen. Pitkä matka ollaan kuljettu siitä, kun koira haukkui radan aikana mun jokaiselle epävarmuudelle ja virheelle, kun nyt ainoa minipulma on ajoittainen edistäminen ja näin ohjaajan liikkeen estäminen. Vaan eipä huolta, meillä on niin hirmuisen kivaa treeneissä, ettei tosikaan! Täytyy vaan muistaa itse olla rauhallisuuden perikuva, ja ennen rataa ottaa sellaista tekemistä missä koira aina onnistuu, saa palkkaa ja rauhoittuu ruokapalkalla yhden pykälän verran. 

Tässä siis muutamat treeniradat videon muodossa. Näiden lisäksi on tosiaan sitä kuuluisaa olohuonetreeniä - josta on myös videota, mutta ne on lähinnä itselle, kun viilaan omaa liikkumista tai koiran varpaita paikallaan pysymistä. Myöskin ollaan oman yrityksen ansiosta treenailtu satunnaisesti toisen kouluttajamme ryhmässä, jos on ollut poissaoloja ja itsellä vapaa ilta. Ruffe ja Leevi päässeet molemmat treenimään häiriössä, ja on ne vaan niin siistejä tyyppejä.

Sen verran siistejä, että buukkasin meille kahdet kisat marraskuulle. 21.11 Janakkala ja 29.11 Vantaa. Leeviltä uupuu vielä kaksi avoimen tulosta ja Ruffelta vastaavasti kaksi voittajan tulosta. Nuorimmaisen kanssa lähdetään kisoihin hakemaan sitä paljon puhuttua kokemusta ja Ruffe lähtee hakemaan harmonisia ratoja, joissa ei tarvitse keulia.

Mitäs tykkäätte tällaisista päivityksistä?
Haluatteko lisää treenivideoita, treenikuulumisia ja ratapohjia vai ette?