Ohjaajaa ne metsästää

Otinpa itseäni oikein kunnolla niskasta kiinni, ja tein todella pitkästä aikaa kriteeriporrastaulukon. Näitä tehnyt vissiin viimeksi koulussa. Selkeytti kovasti ideaa ja mustavalkoisuutta seuruun ikuisuusprojektin kanssa. Ja että menisi kunnolla hifistelyksi, kävin itsekseni kävelemässä käännöksiä ja suoria. Ilman koiraakin teen koiran puoleisella kädellä pakkoliikettä liikkeellelähdöissä (näkyy ruun videossa kohdassa 50-55s), joten ihan vaan ohjaaja vaatii treeniä. Yksikseni dallailin siis käännöksiä (90, 180, 270) ja kun sujui itseltä yksinään oikeassa rytmissä ja ilman tohelointia, niin koira mukaan. 

Ruulla oli hyvä meno päällä! Hävettävän vähän ollaan paikallaan käännöksiä tehty oikealle, ja se näkyy videolla. Muutoin erittäin kivaa tekemistä, ja suoria hyviä perusasentoja. Ruulla ei taidakaan katsekontaktin kanssa olla minkäänlaista ongelmaa, se todella harvoin ottaa häiriötä yhtään mistään. Hyvä rallykupla siis aluillaan, ja ainakin omaan silmään mukavaa seuraamista. Tässä en ala nillittämään koiralle millivinouksista, edityksistä ym. Korjaa aina paikkansa kuuliaisesti jos huomaa vähän kiihtyneensä, ja tärkein on Ruffen(kin) kanssa tuo palo tehdä tätä hommaa. Niin kauan kuin meillä on motivaatiota, meillä on kaikki hyvin. 

Tosiaan lauantaina sain kuulla palautetta, että Leevi ei selvästi tiedä, mitä seuraaminen tarkoittaa. Yllä olevan videon perusteella uskallan olla erimieltä. Leevi teki sitä parasta omaa tekemistään! Ensimmäisissä aloluokan kisoissa meillä oli juurikin tämä fiilis. Tätä mä haluan lisää, puhdasta tekemisen intoa ja käännöksissä piipittävää pientä miestä. Todella kivan tuntuista työntekoa, ja katsekontakti taisi kahdesti seuruun aikana tippua (laskekaa tarkemmat paremmin). Olen siis itse anehtinut liikaa. Rally-tokossahan ei katsekontakti ole kriteeri, mutta minulle se on. Pelisääntöjä siis etsitään vielä vähän lisää ja erittäin hyvällä polulla ollaan nyt.

10 makupalan peli tuottaa heti meillä hedelmää, ja tyypit onkin sitä pari kolme kertaa treenaillut, kotona, ulkona ja hallilla. Leevin kanssa 30-40 sec on riittävä. Ruffe tehnyt vaihtelevasti 10/180s ja 8/180s. Kuin myös motivoivia 10/60s. Vielä pitäisi molemmille koirille saada samaa paloa oikealle puolelle. Ruffella siis oikea puoli aika ok, mutta herkästi jätättää jos ei olekan ihan varma paikastaan. Leevin oikealla puolella seuraaminen on sellaita viihdettä että huhhu! Hetki vielä töitä edessä. Mutta miltäs tekeminen videolla teidän silmään näyttää? 

Seuraten ihan leikiten

Lääh ja puuh. Koirien kanssa leikkiessä tulee aina niin perhanan kuuma, jos leikkii ihan tosissaan. Mulla jäi paljon mietteitä omien treenien videoita katsellessa ja muutamaan asiaan puutun heti, ennenkuin ehdin juurtua ihan täysin johonkin pikku asiaan. 

Leluja meillä on käytetty lähinnä loppupalkkana. Treenit menneet yleensä omatoimisesti yksi 15min pätkä tai jaettuna tämä aika suunnilleen kahteen osaan, jolloin koirat tauottavat toisiaan. Joka tapauksessa liki aina aluksi naksutellaan jotain perusjuttuja, tehdään rataa palkkaillen, tehdään rataa vähemmällä palkalla ja viimeinen toisto ilman välipalkkaa huuuuuikealla lelurevityksellä heti maalin jälkeen. Ei saisi näin juurtua. Eli noin 99% ajasta koirilla käytössä ruokapalkka, jota saa usein joten noin 70% ajasta ei tehdä mitään lähellekään kilpailusuritusta muistuttavaa.
Aloitettiin treenit niin, että hehkutin koiralle supersiistiä lelua ja nappasin lelun piiloon. Tästä alkaakin video, jossa eka klippi on lähdössä oloa. Tämän jälkeen kaikki meidän tekemämme on videolla, väleistä on leikattu pois kaikki leikkiminen. Video oli kuusi minuuttia pitkä, joten suhteellisen kova leikkimisen suhde itse tekemiseen. Miljoona asiaa tuli treenin aikana todettua ja videota katsoessa huomattua.

Asia numero yksi, on ehdottomasti se, että miten kivaa seuruuta se tekikään. Ai että. Niin iloista touhuamista ja pysyi aivotkin melkein mukana. Pitkillä sivuilla saattoi edistää, muutoin kamalan kiva tyyppi. Asia numero kaksi, oikean puolen seuruu on ihan lapsenkengissä tällaista treeniä ajatellen. Liian kovilla kierroksilla ei pysty pysymään oikealla puolella ilman häslinkiä, siksi videolla huomattavasti vähemmän oikeaa puolta, jota otettiin ehkä 20m yhteensä. Oikean perusasennot oli ihan sula mahdottomuus näissä sfääreissä. Kolmantena vaan ei vähäisimpänä, pientä hiomista oikealla kääntymisissä. Ensimmäisen kyltin (360' oikealle) kohdalla tosin häkki, jota Leevi väistelin treenin loppumisen pelossa ilmeisesti. Ollaan tehty hurjasti enemmän vasemmalle käännöksiä takapäänkäyttöä ajatellen, joten näihin varmuutta.

Tämän jälkeen vuorossa Ruffe. Olen jostain kaukaisista agilityajoista jäänyt siihen lopputulemaan, ettei lelupalkka meillä oikein toimi. Ja ei varmaan toimikaan, agilityssa. Kuitenkin nyt toimi erittäin passelisti kyseisessä treenissä. Ei keittänyt yli, ei välkkynyt hampaat, ei kukaan roikkunut lahkeessa ja hymyilikin kamalan onnellisesti. Ehdottomasti kasvanut lelun arvo ja jaksaa tehdä pitkään töitä lelunkin kanssa. Ruuan kanssahan tuo tekisi varmasti maailman loppuun asti, mutta lelun kanssa on yleensä into loppunut lyhyeen. Itsekukin tässä taas varmasti oppinut asioita ja varmasti tämän myötä revitellään useammin rallykentällä. Ruffen kokonaisvideo oli 8 ja puoli minuuttia, joten leikkimistä taas ollut reippahasti yli kaksi kolmasosaa. Sillä on kyllä ihan mieletön asenne kaikkeen aina - vaikka kiroileekin välillä tehdessään.

Hitsiläinen, se joka sanoi että seuruun treenaaminen on tylsää - ei tee sitä oikein. Koko viimevuoden  ajan mulle aina vaan tullut selkeämmäksi, mitä haluan koirilta ja mitä ne minulta. Kaiken harrastuksen on aina ja kokoajan tarkoitus olla kivaa. Yhdessä vietettyä laatuaikaa ja suhdetta parantavaa toimintaa. Ai että meillä on aina vaan siistimpää ja siistimpää kentällä, onni on kun saa omistaa koiria, joiden kanssa on ilo harrastaa.

Rally-tokon ABC - Seuraaminen

Jos on vielä epäselvää, että mitä Rally-toko on ylipäätään, kannattaa vierailla Rally-tokoliiton sivuilla, tämän linkin takana, clikc clikc. Ensimmäinen osa toivottavasti useammasta kirjoituksesta käsittelee aihetta - seuraaminen. Rallyssä erittäin suurta osaa itsellään pitää seuraaminen, niimpä ei ole yhtään hullumpi idea käyttää reippaasti aikaa ja vaivaa seuraamisen opettamiseen varmaksi ja palkitsevaksi toiminnoksi koiralle. Eihän homma radalla etene, mikäli seuruu rakoilee?

Rally-toko radalla liikkuminen

Radalle lähdetään aina niin, että koira istuu perusasennossa ohjaajan vasemmalla puolella. Kyltiltä toiselle liikutaan aina koira seuraten. Kahdessa ensimmäisessä luokassa koira ainoastaan vasemmalla ja kahdessa viimeisessä luokassa myös oikealla seuraten. Tämä minusta ei ole syy siihen, miksi opettaisi koiran ensiksi seuraamaan vain vasemmalla. Tässä päädytään helposti siihen, että oikean puolen opettelu tuntuu ohjaajalle myöhemmin (vasemman jo vahvistuttua) työläältä ja hankalalta, kuin myös koiralle vieraalta. Olisikin siis suotavaa, että koiralle opetettaisiin molempia puolia tasapuolisesti, myös kropan kannalta.

Kaikki mitä koiran täytyy alemmissa luokissa osata vasemalla puolella, täytyy sen myös osata ylemmissä luokissa oikealla puolella. Koira kyllä erottaa puolet ja niiden vaihdokset, joten mikäli toista on treenattu enemmän kuin toista, näkyy se aina suoruudessa, nopeudessa, varmuudessa ja tekniikassa.

Rally-tokossa seuraamisen tulisi olla iloista ja luontevaa. Ihmisen ei tarvitse olla jäykkänä tai kankeana, mutta kaikenlainen kumartelu, epämääräinen liikehdintä ja koiran houkuttelu on epätoivottua. Koiran ei ole pakko säilyttää katsekontaktia radan aikana, mutta minun mielestäni tämä helpottaa radan kulkua huomattavasti. Tärkeintä kuitenkin on se, että koiralla on selkeä halu seurata ja tehdä hommia yhdessä, oli se sitten kummalla puollella hyvänsä.

Ennen ratasuorituksien tekemistä onkin siis hyvänä pohjataitona osattava seuraaminen molemmin puolin! Rallyssa seuraamista voi tulla erittäinkin pitkiä matkoja, muttei kuitenkaan pitkiä puuduttavia suoria. Jo alokasluokassa rata koostuu 10-15 kyltistä, joista vain 5 saa olla pysäyttäviä. Lopuissa tehtävissä koirakko liikkuu koko ajan, koira sivulla seuraten. Mestariluokassa vastaavat numerot ovat 18-20, joista pysäyttäviä kylttejä voi olla peräti 9.

Vauhdinmuutokset

Rally-tokossa on 4 erilaista vauhdinmuutoskylttiä, jotka kaikki tulevat jo vastaan alokasluokassa. Vauhdinmuutokset on määritelty niin, että koirakon etenemisvauhti muuttuu selkeästi hitaammaksi tai nopeammaksi. Vauhdinmuutoksia käytetään paljon radoilla, luokasta riippumatta. On siis hyvä tsekkailla, että koira pysyy mukana vauhdissa kuin vauhdissa.

Tyypillisimmät ongelmat varmasti juoksuosuuksissa hyppiminen ja hitaissa osuuksissa istumisen tarjoaminen. Vauhdinmuutos alkaa välittömästi kyltiltä ja pysyy voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään, jopa maaliin asti. Kaikissa nopeuksissa voi tulla erilaisia kartiotehtäviä ja käännöksiä, mutta ei koskaan pysäyttäviä kylttejä. Mistä tahansa vauhdista voidaan vaihtaa mihin tahansa vauhtiin, kuten hitaasta juoksuun, juoksusta normaaliin tai juoksusta hitaaseen, noin esimerkiksi. 

Erilaiset kartiotehtävät

Rally-tokossa on useampi erilainen kartiota sisältävä seuruukuvio. Spiraalit sisältävät monia täyskäännöksiä kartioiden ympäri, kun taas pujottelu sisältää loivempia käännöksiä kartioiden seassa. Nämä kaikki tehtävät voidaan suorittaa normaalin seuruutahdin lisäksi jonkin vauhdinmuutos kyltin alaisena, hitaasti tai juosten. Kartioiden väleihin jää aina 1,5m-2m tilaa.

Kartioina saa toimia liki mitä tahansa kartiota muistuttava kapistus. Liki litteistä merkeistä aina 40cm korkeisiin kartioihin asti. Merkit voivat olla puisia, muovisia tai metallisia. Merkin nuuskiminen, koskettaminen tai pahammillaan kaataminen on ratavirhe. Koiralle olisi siis hyödyllistä esittää erilaisia merkkejä, jotta se kestää merkkien/kartioiden luomaa häiriötä helposti, niiden koosta tai väristä riippumatta. 

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä avoimessa luokassa vastaan tuleva houkutus-kyltti. Lasketaan tämä nyt sitten kartiotehtäväksi, kun mielestäni kuuluu oleellisena osana seuraamiseen rallyssä. Houkutus koostuu kahdesta merkistä, joiden ympäri koirakko kävelee muodostaen kahdeksikon. Kahdeksikon keskikohdassa on kaksi houkutusta. Houkutuksena voi toimia aivan mikä tahansa. Ruokaa, leluja, ihminen, arjen käyttötavara, joulukuusi tai vaikka imuri. Houkutukseen saa laittaa mitä tahansa keskelle rataa, joten hyvä seuraaminen ja häiriönsieto on tässä koetuksella. 

Käännökset

Rally-tokossa on yhteensä 17 seuratessa suoritettavaa käännöstä. Aina 90°asteen käännöksista, 180°, 270° ja 360° asteen käännöksiin asti. Rallyssä arvostetaan siistejä pieneen tilaan meneviä ja teknisesti taitavia käännöksiä. Alemmissa luokissa sallitaan laajemmat käännökset, mutta ylemmissä luokissa kaikki käännökset tulisi suorittaa mahdollisimman pienessä tilassa liki ''paikallaan tallaten''. Koska radalla hyvin pieni osa kylteistä on pysäyttäviä, koostuu rata suurimmaki osaksi erilaisista käännöksistä ja kartiotehtävistä. 

Käännöksien opettaminen koiralle ei ole mitään tähtitiedettä, mutta aiheuttaa usein keskustelua ja päänvaivaa. Käännökset ovat erittäin oleellinen osa lajia, joten niiden suorittaminen hyvin ja varmoin liikkein on erittäinkin suositeltavaa. Koska rallyssä saa puhua koiralle suorituksen aikana, on käännökset ja suunnat helppo nimetä koiralle näin halutessaan. 

Alokasluokan kaikki käännökset suoritetaan seuraten niin, että koirakko ylläpitää samaa kulkunopeutta koko käännöksen ajan. Avoimessa luokassa aletaan tekemään myös paikallaan käännöksiä ja ylemmissä luokissa erilaisia puolta vaihtavia käännöksiä.

Loppumietteitä 

Rally-tokossa ei kannata mielestäni ahnehtia yltiöpitkiä ratoja heti alkuunsa. Määrää tärkeämpi on aina laatu. Radalla tulisi myös mielestäni olla vain kylttejä joita koirakko on aikasemmin yksittäisenä harjoitellut, näin voidaan keskittyä oleelliseen. Kaiken A ja O tässä pienessä ja monimutkaisessa lajisssa on edelleen iloisuus ja halu harrastaa yhdessä ja sen jos minkä pitäisi paistaa jokaisen koirakon radalla liikkumisesta. Luontevaa, iloista ja saumatonta yhteistyötä tulisi jokaisen rally-tokoa harrastavan havitella ja suunnitella treeninsä niin, että tämä olisi mahdollista. Seuraamista voi harjoitella niin paljon muutenkin, kuin vain radan muodossa ja siellä treenikentällä! Seuraamiseen voisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa kuin luulisi ja siitä tulisikin saada koiralle niin siisti juttu, että rata ei tunnu enää suorittamielta, vaan yhdeltä isolta tempulta, jota on ilo ohjaajalle esitellä.

Kommentteihin otetaan mielellään vastaan palautetta, ideoita, risuja ja ruusuja!