Mätsärit 2015

Tänään oli vuoden ensimmäiset ja viimeiset mätsärit. Heh, ei olla kauheesti käyty, ei sillä että olisi ehtinytkään. Mätsäröinti osoittautui nyt kuitenkin Leeville oivaksi tavaksi totutella tapahtuma hälinään. Se on kuitenkin aina ollut vähän ääniherkkä ja tuijottelevaa tyyppiä, joten tapahtumissa käynti tekee aina hyvää. Ennenkuin ikinä aion koiraa viedä rallyssä voittajaan skabaamaan, tulee sen oikeasti osata/pystyä keskittymään. Tähän siis vaan sitä ainiaista treeniä.

Päivän teemana siis 'pidetään kivaa ja tehdään yhdessä' tämä toteutui vallan maniosti! Leevi oli heti häkistä tullessaan kuulolla ja sama meno jatkui kehässäkin. Ekasta kehästä napsahti käteen sininen nauha ja kamalasti kehuja ensikertalaiselle, joka pöydällä koitti kiivetä tuomarin syliin (?!).

Kiireellä koiran vaihto ja Ruffen kanssa kehään. Tyyppi oli vielä harjaamatta ja ihan täynnä virtaa. Hipsuttelu sen kanssa oli vähän veitsenterällä tanssimista, mutta hienosti pysyi ravilla ja hampaatkin huulien sisäpuolella, eikä ohjaajan lahkeessa. Huisi Ruu muisti vielä kehähommia kahden vuoden takaa ja pönötti pätevästi paikallaankin. Ensimäisestä kehästä Ruffelle siis punainen nauha.

Sinisten kehässä Leevi oli vielä enemmän edukseen ja ihan innostui näistä ''nopeista seuruu pätkistä'' oli ihan tottiskenttäläinen, mutta maistui kuitenkin tuomareille meidän esiintyminen.

Treeniin voidaankin laittaa odottelu. Se on meillä muutenkin ollut listalla ja asian eteen jo tehty ruokakuppisulkeisia ja muita reenilöitä. Ruffe odotti häkissä kuin vanha tekijä ja sai ihan untakin palloon aika ajoin. Leevi odotti Ruffen kanssa todella hienosti (ihan yllätyin), mutta yksin tai tyttöystävä Islan kanssa jäädessään tuli vähän suru puseroon - tällaista odotin koko odottelun olevan.

Jotain on siis jo tehty oikein ja suunta on eteenpäin. Selkeästi kuitenkin tyypille helpompi odotella hallissa sisällä, kuin pölähtää paikalle autosta (niinkuin on joka kisassa käynyt). Joten tästä edes kannan sen kuusitoista kiloisen rautahäkin autosta kisapaikalle, vaikka tulisi itsellä surupuseroon. 

Sinisten kehässä Leevi oli vielä enemmän edukseen ja ihan innostui näistä ''nopeista seuruu pätkistä'' oli ihan tottiskenttäläinen, mutta maistui kuitenkin tuomareille meidän esiintyminen.

Ruffe liiteli lennokkaasti myös punaisten kehässä. Häntähän sillä on taivaissa, mutta minkäs teet kun toinen huiskuttaa onnellisuuttaan minkä kerkiää. Saatiin hyvää palautetta seisomisen kestosta, ja siitä ettei koiraa tarvitse lainkaan asetella.

Lopputulemana Leevi oli pienten aikuisten SIN2 ja Ruffe pienten aikuisten PUN3. Ei mikään huono mätsärikauden aloitus etten sanoisi.

Täytyykin siis ottaa itseä niskasta kiinni ja mennä mätsäröimään aina kun on aikaa. Kivaa 'kisakokemusta' nuorimmaiselle ja Ruffelle harjoittelua mestariluokan käytösruutua ajatellen. 3 minuuttia seisten vaatii jo vähän treeniäkin. Miten mukava päivä, kiitos vaan Lauralle & Islalle seurasta, täytyypi mennä uudemman kerran kun on täälläpäin meininkiä!

Ekat mätsärit

Niin siis tänä vuonna oikeasti ekat märsärit Ruffen (ja Morriksen) kanssa. Nämä olivat PiskiTiskin mätsärit, joihin oli ennakkoilmoittautuminen ja maksimiosanotto 10 koiraa per luokka. Oikeasta virkistävää osallistua tällaisiin aikataulutettuihin mätsäreihin. Joissa ei tarvinnut odottaa kahdeksaa kymmentä koiraa arvioitavaksi. IHANAA. Mukana menossa oli sisko, jonka käsialaa nämä kuvat ovat. Kiitos hänelle!

Keli oli loistava, aurinkoinen ja tarpeeksi viileä. Morriksella taisi alkupeleissä olla vähän kylmä, kun vipatti ihan kamalasti takakoipia. Saikin hetken istuskella sylissä, kun maa oli kostea ja viileä. Me tullaa oikein hyvin toimeen, ja auktoriteetti on kohdallaan. Nyt jo hiljettiin jos sanottiin ja odotettiin kun käskettiin. Aika pätevä kaveri se on. Stressihaukkuja tuli vain silloin, jos jotain odottamatonta tapahtui. Kuten äkkinäinen ulahdus läheiseltä basenjilta tai pentutapausten ärinäpurinaleikit. Muutoin saattoi jo olla hiljaa pidemmän tovin, ja nauttia maisemista. Kaikenäköistä sai pikkuinen sietää, niin muilta koirilta kuin meiltäkin. Lääpittiin toisen hampaat ja korvat läpi, sekä naurettiin kippurassa sen pupukorville - ihana otus.

Itse mätsärit sujuivat supermallikkaasti! Toi osasi esiintyi niin hienosti, etten olisi enempää voinut pyytää. Kehässä ei tarvinnut namittaa lainkaan ja seisotuskäsky oli hallinnassa. Hihnaa vastaan ei pullikoitu ja polvetkin saivat jäädä hampailta rauhaan - ihan hölkätessäkin. Kymmen koiran seasta siis 4, mukaan lukien meidät, pääsivät punaisten kehään. Näistä neljästä me oltiin se, jotka tipahti kehästä ulos. Harmitti, sillä toi ei ole koskaan esiintynyt noin hyvin. Tolla tukalla en tosin ihmettele. Se mitä taas todella ihmettelen, on se, miten täydessä tukassa oleva hyvin esiintyvä sheltti sai sinisen nauhan, eikä sijoitusta. Rasismia aistin mä, vaikka tuomarilla olikin itsellään sheltti.

Huonona häviäjänä katselin kateellisena hervottoman kokoisia pystejä, ja totesin, että olen silti äärettömän tyytyväinen Ruffen esiintymiseen, vaikkei se tänään riittänytkään. Palkitopalleille päätyi kaksi kulttista ja rhodesiankoira. Me tosissaan oltiin isojen koirien kehässä, koska ton kisakirjassa lukee 40cm, ja se todella oli raja. Eipä tuo haitannut, hyvää siedätystä tömistykseen ja isoihin ääniin. Olen äärettömän ylpeä tuota junnustani.

Kun ei bissiin päästy, niin aijottiin suunnata kotiin, kunnes hoksasin, että hyödynnän heti tuon pöytätilanteen Morriksen kanssa. Niimpä saatiin tuomarilta kopeloitia ja totuttelua tällaiseen tilanteeseen. Hetken taputtelun jälkeen sai Morris syötyä namejakin tuntemattoman kädestä ja hienosti hyväksyi hampaiden katselun ja korvatsekkauksen. Todella mukava, että saatiin Morriksen kanssa tällaista kokeilla ja kokea yhdessä. Mukava päivä poikien kanssa auringossa, ai että. Pitää varmaan useammin käydä mätsäreissä! Punaisten nelonen tällä kertaa siis ''sijoituksena'', samaan on hyvä pyrkiä isommissakin piireissä.

Milloin te viimeksi kävitte mätsäreissä?

Missä luokassa, millaisin tuloksin ym.

HSKH Match Show 2013

Ei ole muuta sanottavaa kuin että, huhhu! Ihan mielettömän kiva päivä, kiitos kaikille mätsäreissä käyneille ja meitä tukeneille. Olitte kaikki koirinenne ihania, joten kiitos hymyisistä kuvista ja iloisesta hengestänne. Tässä nyt näitä paljon kyseltyjä kuvia. Osa hauvvoista oli kovin eloisia, joten kuvaaminen oli aivan mahdotonta. Fiilistely kuvia lähinnä, Isabella hoiti kehäkuvauksesta suurimman osan. Nauttikaa, ja kuvia saa kopioida omaan käyttöön. Saa laittaa facebookkiin tai vaikka tulostaa itselleen. Kommentoithan tähän, jos nappaat jonkun kuvista itsellesi. Jos jokin kuva jossa  esiinnyt häiritsee sinua, kerro siitä minulle. Kommentteja kuvista otan mielelläni vastaan. Mutta pidemmittä puheitta, tässä näitä olisi! Lisää tapahtumakuvauksia varmasti tulossa, joten pysykäähän blogin ääressä. Lukijaksi voi liittyä sivun reunasta, jolloin osoitat meille kiintosi ja annat meille yhden syyn lisää kirjoittaa ja valokuvata. Kiitos. Klikkaa ensimmäistä kuvaa, ja selaa ne läpi suurempina.

Tässä vaiheessa mun piti valitettavasti lähteä, ensi kerralla varaan paremmin aikaa kuvaamiselle. Ja otan enemmän niitä paljon haluttuja kehäkuvia. Olitte kaikki supereita, kiitos ihanasta päivästä teille!