27.4.2012

Alkeiskurssin alku

Kävin Tiistaina HSKH'n agilitynalkeiskurssin luennolla. Oma valkkumme (Elina Raininko) oli valitettavasti mökkeilemässä, mutta hyvin saatiin selville pelisäännöt ja kurssi ohjelma. Meidän ryhmä treenaa pääsääntöisesti maanantaisin puoli kuudesta eteenpäin.

Torstaina olikin sitten poikkeuksellisesti meidän ekat treenit. Lämpättiin Ruffen kanssa vapaalla kentällä hölkkäillen ja palloa viskellen, vaikkei tunnilla tehtykään mitään kovin fyysistä. Aloiteltiin vielä puolen tunnin rupattelulla, sillä Elina halusi kertoa omia mielipiteitään ja suunnitelmiaan vielä tarkemmin. Tämän jälkeen Elina halusi nähdä miten me leikitään koiriemme kanssa vai leikitäänkö ollenkaan. Ruffe oli onneksi ainakin puoli kiinnostunut lelusta, vaikkei sitä joka kerta hakenutkaan.

Tämän tunnin aiheina oli namikupin opettelua ja vapautuskäskyn valinta. Ruffe on jo oppinut aikaisemmin irtoamaan kupille, joten oli mukava treenailla sitä. Hakee kupille mistä tahansa, ja miten tahansa. Kuitenkin yksi hairahdus kävi, Ruffe juoksikin luotani kupille, ja kupilta suoraan oi niin ihanan labbis tytön luokse. Otettiin uudestaan, ja toimi taas normaalisti. 


Kokeiltiin vähän luoksetuloja, juosten, selkä koiraan päin, piilosta yms. Sitten väliin laitettiin yksi aita, ei tosin rimalla, vaan speedbumbilla (ponnarilla). Oletin Ruffen hiukan harhailevan, mutta koska olimme viimeisiä Ruffelle oli suuri hinku päästä pomppimaan. Tämäkin tehtiin namikupin avulla, kuppi laitettiin aidan toiselle puolella, ja vapautus, ja näin edespäin. Aidan lisäksi, kokeiltiin samaa putkella. Kaiken järjen vastaisesti Ruffe yritti pissiä putkeen! Sai sen verran ikävän karjaisun, että tuli nilkkoihin uikuttamaan. Eipä yritä uudestaan. Loput putkeen irtoamiset sujuivatkin hyvin.

Lämpättiin ja juteltiin ensi kerrasta, sekä juostiin pientä lenkkiä, hyppien jokaisten penkkien päälle. Jostain syystä toi pöljä pelkäs muutamia penkkejä, vaikkei sillä mitään negatiivisia kokemuksia olekaan. Kaiken kaikkiaan, oli tosi kiva päästä treenaamaan agia ryhmässä pitkästä aikaa! Pian alkaakin toukokuu, ja meidän kiireisin kuukausi, en malta odottaa.

ps. kerrankin kuvaton postaus.

Ciao!

25.4.2012

Shoppailua

Käytiin eilen vähän ostoksilla uudessa petenkoiratarvike myymälässä, Porvoossa. Ai että. En tietenkään muistanut, että oli virallinen koirapäivä. Joten pahaa aavisttamattomana marssin kauppaan hyvillä mielin, ihan vain vaihtaakseni viime tilauksestani saaneen pannan pienempään. Toisimpa kävi.


 Sisälle kun päästiin, oli myyjä heti vastassa tarjouksineen päivineen. Käytiin vaihtamassa panta 35cm kokoiseen, ja istuu nyt huomattavasti paremmin. Kyseessä on siis Hurtta Collectionin, Leather Classics panta. Tosi nätti, puolikuristava, ruskeasta nahasta ja messingistä tehty kaulain. Edellinen tuppasi ketjuistaan hajoamaan, ilman sen kummepaa syytä (pakkasta epäillään). Joten Hurttaan luottaen maksoin tyytyväisenä pannasta 32,50€

Pantojen vieressä, oli tietysti kauan ihastelema hihnani. Nuo hurtan pyöreä hihnat on niin tajuttoman mukavat kädessä, että nyt en enää voinut vastustaa. Nappasin samantien yhden mukaani. Pituutta oli 180cm ja värinä beige. Olis ollut punasta ja sinistäkin, mutta neutraali väri, paras väri. Hihnassa on loistavat heijastimet, ja vahvantuntuinen klipsi/lukko, miksi sitä nyt haluaa sanoa. Hintana tuolla oli 18,50€


 Tämän jälkeen tietnkin, kiitin myyjää neuvoista ja neiti tokaisi takaisin, että ilo on hänen puolellaan, onhan sentään koirienpäivä. Tämän kunniaksi kaikki namit ja lelut olivat alennuksessa vähintään -25%. Oi voi. Suuntasin siis nameja kohti ja nappasin mukaani kaksi purkillista treeninameja. Nämä siis alennettuun hintaan 4,30€ Tosi hyvän kokosia, ainakin treeni käyttöön. Ruffe rakastui ihan heti noihin 'party mix'in antimiin. Eli nameja tuli ostettua noin 10€ edestä.

Näiden herkkujen lisäksi oli tietenkin tarjous Ruffen lempiluissa. 3pussia = 24€. Normaalisti yksi pussi maksaa 14,50€ joten otettiin sitten nekin siitä. Eipä ainakaan ihan heti lopu kesken!


Nami osaston vieressä, oli Chomperin tarjousleluja. 3klp = 10€. Olisin itse kävellyt ohi, mutta koska äiti oli mukana, otettiin sitten järjetön kasa pehmoleluja. Tekosyinä toimi hyvin '' mökille pitää viedä yks, täytyyhän sillä pehmolelu olla, aina on tilaa yhdelle'' ja sitä rataa. Eipä ole valittamista, tuntui tykkäävän!


 Viimeisimpänä vaan ei vähäsimpänä, alkeiskurssille otettava namikippo. Ihan vaan targetti käyttöön. Hassua kyllä, toi oli hamsteri-osastolla. On kuitenkin  normikupin kokoinen ja tarpeeksi näkyvä. Hintaa taisi olla huikeat 1,90€ 


Sellainen shoppaus reissu tälläkertaa. Eipä tartte hetkeen shoppailla! Huhhu. Huomenna alkaakin meidän agilityn alkeiskurssi, ja ollaan ihan täpinöissä. Täpinöistä puheen ollen. Maanantaina kävi pieni haaveri Ruffen kanssa. Hölmö törmäsi sohvapöytään ja sai silmäkulmansa oikein urakalla auki. Tosi lähellä ettei mennyt silmään, huh. Putsailtu ja fixailtu silmänurkka paranee kovaa vauhtia!

Ciao!

22.4.2012

Ensimmäiset möllit

Lauantaina oli meidän ensimmäiset kisat. Oltiin saatu niin hyviä suorituksia treeneissä, että uskaltauduin kisoihin. Tavoitteena ei ollut voitto, vaan häiriötekijöiden sietokyvyn kasvattaminen. En voi sanoa, että oltaisiin loistettu radalla. Mutta ajoittain oli toivetta ihan agilitykoirastakin.

Saavuttiin kisapaikalle mukavissa ajoin, ja ilmoitin Ruffen mölli-luokkaan kahteen starttiin. Saatiin numerot 2 ja 7. Joten väliinkin jäi mukavasti aikaa. Mölli-medeissä oli 5 koirakkoa. Rata vaikutti tosi mieleiseltä, vaikka kauhistelinkin radalla olevaa pussia hetkisen. Aino hoki vieressä, että '' ajattele positiivisesti'' ja niinhän mä teinkin. Radan ihanne ajaksi oli pistetty löyhä 40sek, namejakin sai käyttää (viidellä virhepisteellä). Tuomarina toimi Tiina Mäkelä.


Pian kisat alkoivat ja revinkin jo lähtönumeroa niskaani, tämä oli siis meidän eka startti. Siirryttiin radalle ja pistin Ruffen odottamaan ensimmäisen hypyn taakse. Pysyi siellä nätistä, ja tuijottii koko ajan innoissaan, että koska pääseen. Lähtö luvan saatuaan Ruffe ylitti ensimmäisen esteen moitteetta, mutta kuinka ollakkaan. Seuraavana oleva muuri, oli ylitse pääsemättömän vaikea. Siinä sitä sitten sahattiin muutaman hylkäyksen verran, kunnes päästiin yli. Seuraavat esteet liidettiin vauhdilla. Ja 'yläkulmassa' oleva mustaputki ei tuottanut ongelmia, mikä oli yllättävää. Pian päästiinkin puomille (ehkä Ruffen lempi esteelle) ja mitä minun silmäni näkevätkään, Ruffe painaa esteelle hyppää alas heti kontaktin jälkeen ja sen jälkeen kiertelee haukkuen ympäri kenttää. Sain sen kutsuttua luokse ja yritettiin uudestan. Ei onnistunut, yritettiin aikamme. Kunnes ilmoitin meidän keskeyttävän tämän radan. Ruffella vinksahti joku sen puomin kanssa sen verran, etten sitä sinne pakottanut.


Naureskeltiin Ainon kanssa hetki meidän suoritukselle, kunnes palasin taas lähtö ruutuun, odottamaan toista starttiamme. Tälla kertaa Ruffe ei oikein malttanut jäädä istumaan, mutta sain kuin sainkin se pysymään siellä. Jäin tällä kertaa lähemmäs, luulin saavani tyrkättyä sen muurille. Mutta ei. Sama rumba uudestaan, tällä kertaa kuitenkin astetta vähemmän haukuntaa ja kiertelyä. Mentiinkin hetki taas todella vauhdikkaasti, suorastaan liitäen. Ja homma tyssäsi taas puomiin. Kokeiltiin muutamaan otteeseen, kun ei millään mennyt (ja oltiin saatu jo liki 100 virhepistettä) ohitettiin puomi, ja jatkettiin putkelle. Yllätyin suuresti kun Ruffe meni pussin (liki) ongelmitta ja jatkettiin vauhdilla seuraavien esteiden yli putkien kautta maaliin. Jos koko rata olisi mennyt samalla temmolla, oltaisiin varmasti päästy kärki kolmikkoon, sen verran ripeä poika on. Ruffe on myös sen verran tarkka, ettei pudotettu yhtään rimaa. Pisteet siis siitä. Toilailujen takia, arvostelut kuitenkin näyttivät tältä.

1. Startti
vp. 70 + 5
(keskeytys)

2. Startti
Aikarike: 48s.
vp. 90 + 5
Sij. 5

Enemmän treeniä ja varmuutta puomin kanssa siis. Muurissa ei ole aikaisemmin ilmennyt ongelmia, joten sen uskaltaisin pistää kisastressin piikkiin. En oikein itse osannut rentotua, ja se näkyi kyllä Ruffessakin. Ensi kerralla parempi onni matkassa! Kuvista saan kiittää Ainoa, eikä seurakaan ollut pahitteeksi. Ensi kisat taitavatkin olla Rally-tokon saralla ensi viikonloppuna. Agilitykisoissa meitä tavataan varmaankin toukokuussa.

Ciao!

20.4.2012

Alkeiskurssi läpäisty

Tänään oli tosiaan meidän viimeiset Rally-toko treenit, niin siis alkeiskurssin merkeissä. Kaikkia ryhmäläisiä ei ollut paikalla, mutta haittaako tuo. Oli vähemmän häiritekijöitä, tai niin luulin. Paikalle kuitenkin tupsahti cairni herra, jolla ainakin oli sanottavaa! Kerrankin mulla ei ollut äänekkäin koira, pisteet siitä. 


Tehtiin aika yksin kertaisia ratoja. Muuteltiin samalta radalta kylttejä aina tämän tästä. Tavoitteena tälle tunnille, oli häiriötekijöiden sieto. Joten yhden lähtiessä radalle, toinen lähti perään (muutamaa kylttiä jäljessä). Koirat itse asiassa keskittyi kaikilla huomattavasti paremmin kun radalla oli muita. Kummia otuksia. 

Ruffen kanssa meni niinkuin odotinkin, hyvin. Keskittyi ja kuunteli, otti käsi ohjauksia hyvin. Liikkeestä maahan meno taisi olla ainoa joka takkusi, mutta siihen on helppo lisätä treeniä. Aika varmalta vaikutti kaikki liikkkeet. Eteen istuttaessa jää vähän vinoon. Pitäisi palkata siis hiukan toisesta suunnasta, jos vaikka osaisi laskea peppunsa oikeen paikkaan. Treenaamista siis vielä tarvitaan ennen ensi viikonloppuisia Rally-kisoja, vaikka mölli luokkaan ollaankin tosin menossa.


Kisoista puheen ollen, HUOMENNA on meidän ensimmäiset agilitykisat, nyt jännittää. Pitäkää peukkuja!

17.4.2012

Testitilaisuus

Tänään oli kuin olikin tuo kauan puhuttu testitilaisuus. Saavuin pakalle ajoissa, ja leikin Ruffen kanssa hetkisen ulkona. Pian systeri saapui paikalla kameroineen päivineen ja hetken kuluttua saapui valmentajakin. Asetuttiin kentällä kuuntelemaan valmentajaa (ja ruffe piippaamista). Siirryttiin toiselle kentälle ja tutustuttiin hetki. Meitä oli kuusi, nimiä en vielä oppinut, mutta kaikki ollaan tyttöjä. Erillaisia koiria oli riittämiin, ja Ruffe oli ihan into piukeana koko ajan.


Testattiin ensin luokse päästävyyttä, tämä ei tuottanut ongelmaa. Ohjaaja tuli meidän luokse, jutusteltiin hetki harraste taustaa jonka jälkeen hän silitellen siirtyi seuraavan koirakon luokse.

Toisena testattiin luokse tuloa, mikä sujuikin ongelmitta. Ohjaaja piteli Ruffea ja kävelin pois, poika juoksi vauhdilla kutsusta luokse ja ja istui alas. Tästä saatiin kehuja kaikki.

Kolmantena testattiin paikalla oloa, mikä ei myöskään tuottanut ongelmaa. Pistin Ruffen odota käskyllä paikalleen ja kävelin noin 10 m pois päin koirasta ohjaajan viereen. Saadessani luvan palasin takaisin maahan lösähtäneen koiran luokse.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä oli seuraamista, oletin tämä olevan helpoin kaikista. Mutta ei. Ruffe pisti kaiken tempperamenttinsa peliin ja irti päästyää juoksi kentän toiseen laitaan ja taas toiseen. Kutsua ei kuullut ja riehui ympäri kenttää. Hölkkäilin pienen matkaa, jonka jälkeen keskittyminen alkoi palailla. Seuraamiselta se ei kyllä silti näyttänyt. Miksi oi miksi, ei ole koskaan aikaisemmin käyttäytynyt noin. Ohjaajan kuin minun ilme oli varmasti yhtä hämmästynyt kuin vain olla saattaa.


Joka tapauksessa, epäonnistumisista ja onnistumisista huolimatta, päästiin sisään alkeiskurssille joka alkaakin jo ensi kuussa! Todella kivaa päästä treenaamaan ryhmässä pitkästä aikaa. Tämä taitaakin olla meidän toinen alkeiskurssi, mutta ensimmäinen omassa seurassa. Innolla odotellaan! Kiitos vielä kuvista ja seurasta Hannalle! (:

15.4.2012

Napsutellen hallilla

 Lähettiin tänään hallille kokoonpanolla Minä&Ruffe sekä Jennie&Napsu. Julkisilla menosta on tullut Ruffelle mukavaa. Se hyppää innolla bussiin ja viihtyy sisällä tuijotellen ihmisiä hiljaisesti tarkkaillen. Siitä ole tyytyväinen. Hallille saavuttiin taas etuajassa, ja laiteltiin rataa kuntoon. 


Tehtiin aikamontaa eri variaatiota tän päivän radoista, mutta taas tein vain muutamista mitä hakattiin vähän pidempäänkin, niin ratapiirroksia. Lähdetään liikkee siitä että ensi lauantaina on kisat, ja niihin tänään treenattiin. Ruffella on kehitystä näkyvissä aikalailla. Ainoa jippo tässä on se, että ensimmäistä kertaa kun koittaa A-esteelle lähteä, poika juoksee ohi. Ei halua mennä. Sitten kun sen kerran sinne oikeen tyrkkään, niin sitten loppu treenit menee kuin vettä vaan. Radallahan sitä toista mahdollisuutta ei oikein ole. Vaikka nyt ajattelinkin kaksi starttia vetää. 



Tosi hyvin sukeltaa putkiin, ei kertaakaan tänään piipahtanut väärästä päästä ulos. Kiersi kyllä U'n muotoisen putken yhteen tai kahteen otteeseen, huolimattomasta ohjauksestani johtuen. Tarkkutta tarkkuutta. Oletin muurin tuottavan ongelmaa, kun kotona sitä on esiintynyt. Tänään kuitenkin Ruffe paahtoi muurin yli niin että humina kävi. Muitakin edistyksiä tuli, Ruffe menee puomia jo aika vauhdilla. Suostuu jopa laukkailemaan puomin päällä. Ennen jäi 'ravin' puolelle koko meininki. A-estekin menee nopsasti, mutta! Kontaktit tuntuvat jäämään kun vauhtia riittää liikaakin. Täytyy vähän hillitä sitä alastuloa.


Houkutusputken väistely onnistui hyvin, vaihtelevalla menestyksellä. Ruffe teki töitä tänään sata lasissa. Ja voitti muutamia pelkojaankin. Keinun kanssa päästiin tänään todella hyvään vaiheeseen. Viimeksi siis jäätiin siihen että pidin pannasta kiinni ja laskin keinun alas. Aluksi pidin vielä pannasta kiinni, mutta sitten aloin häivyttää kättäni. Ruffe menikin pian ilman avustusta keinulle ja laskin sitä vielä sille muutaman kerran. Sitten tyydyin tyrkkäämäään jalkani maan ja keinun välii, ettei tulisi niin kauheaa räminää ja pian häivytin senkin. Ruffe siis meni keinun 'itse'. Täytyyhän siinä ihan kiinni olla, ja mennä samaa tahtia. Jos menen edelle, Ruffe hyppää alas kesken kaiken, jos taas jään jälkeen, se ei nouse keinulle alkuunkaan. Mutta jösses, nopeasti se pääsi siitä kovan äänen pelko hommastaan ohi sen keinun kanssa. Tosi hieno herra on! Nyt täytyykin pistää pojille ruuat valmiiksi, ja kohta saakin jo mennä nukkumaan, ihanaa!

Ciao!

Punaista pukkaa

Jälleen kerran luvassa oli mätsärit. Lähettiin siis kymmenen jälkeen Piian kanssa Konalaan. Mätsärit pidettiin ulkona, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mielessäni oli tietenkin jäätävä kauhuskenario mutaisista kehistä ja Ruffen valkoisista haivenista. Kentät kuitenkin olivat suhteellisen kuvia ja tilavia. Ainoa ongelma oli kylmyys, sormet kohmeisena jo ilmoittautumisen aikoihin.


Saatiin numero 12 ja odoteltiin kehän ulkopuolella, tällä kertaa suhteellisen kovaan ääneen piipaten. Päästiin kehään Ruffe esiintyi nätisti, kävy oli nättiä ja maata hipovaa, häntä pysyi alhaalla! Seisominenkin sujui hyvin, vähän kärsimättömästi. Saattaa johtua mun sähläyksestä sen narun kanssa. Pöydällä aristeli jostain syystä peppuaan tällä kertaa. Muutoin heilutti häntää ja nuoli tuomarin käsiä. Tuomarina toimi Outi Toni. Jouksutin Ruffen vielä edes takaisin, ja ympyrän. Meni aivan tosi nätisti. Seisotettiin koirat vielä vierekkäin ja odotettiin tulosta. Hymyillen tuomari toi meille punaisen nauhan. Kiittelin ja suorastaan kehuin Ruffen ulos kehästä.

Jäädyttiin ulkona vielä monen monta minuuttia, aika kului madellen sillä sormet olivat järkyttävän jäässä. Seurasin kutenkin isojen koirien kehässä hilluvaa Piia, joka tulikin Sabin kanssa sinisten ensimmäisiksi! Onnea heille.

Vihdoin menivät siniset kehään, ja pian olikin punaisten vuoro. Vyöryttiin kehään ja Ruffe uhkui intoa. Seisotettiin koirat, meitä oli joku 9 kappaletta, jos en väärin muista. Meidän taakse sattui Ruffen mielestä kaaaauhean kiinnostava puudeli tyttö, joten seisomisesta ei tullut kyllä yhtään mitään. Ei malttanut olla katsomatta pois päin puudelistaan, ja jos malttoi oli naama kiinni mun namikädessä (seisoen täysin vinosti). Tuomari kutsui viidenneksi tulleen, sitten neljänneksi, ja kolmanneksi, tässä vaiheessa tiesin jo ettei meitä palkittaisi tänään. Hassu ipana. Sijoittumattomina poistuttiin kehästä ja kipitettiin kuvaamaan Sabia&Piiaa BIS-kehään. Kaiken kaikkiaan ihan mukava päivä, lämpimämpi olisi voinut olla, hyrrr. 


Illemmalla suunnattiin Jennille. Napsu oli ensin vähän Ruffea vastaan, mutta rauhottui pian ja antoi tulokkaan olla rauhassa. Lenkkeiltiin ja kateltiin Frendejä. En kauheesti halunnut poikaa väsyttää, sillä sunnuntaina on kuin onkin hallivuoro. Yay.

Ciao!

13.4.2012

Piikitetty poika

Eilen oli tosiaan Ruffen vuotuinen eläinlääkäri käynti. Auton nokka kohti keskustaa ja kipiteltiin nätisti sisälle. Ruffe arasteli kauheasti vastaanotto henkilökuntaa. Eikä maistunut herkutkaan, sen verran paniikissa oli. Sitten kun päästiin hoitohuoneeseen, Ruffe innostui ihan kauheasti nähdessään oman lääkärinsä. Häntä vispas sellasta tahtia ettei ole nähty, ihme vesseli.


Kaikki tuntui olevan normaalia, sydän ja keuhkot hyvässä kunnossa. Jalat terveet ja vahvat. Kehittynyt oikeassa suhteessa. Ainoa mistä puhuttiin hetki pidempään oli Ruffen paino. Ruffe on nyt korkeudeltaan noin 40cm. Ja paino heittelee tällähetkellä 8,5kg ja 9kg välissä. Tässä kuussa se on vakiintunut yhdeksään kiloon. Lääkäri kuitenkin suositteli, että tiputettaisiin puolella kilolla painoa. Ja näinpä siis tehdään. Ruffen ruuasta otetaan puolet jauhelihasta pois, niin näin se laihtuu tasaisesti ja varmasti vain sen puolisen kiloa poijes normi painostaan. Eli varsinaista laihista ei ole luvassa.


Viikonloppu on taas täynnä suunnitelmia, sen huomaa aina näin perjantaisin. Tänään käytiin vielä Ainon kanssa tallilla, otettiin pojatkin mukaan. Reetu on viimeksi käynyt tallilla joten sähläystä riitti, Ruffe osasi olla yllättävän nätisti. Ja sai muutaman uudes koiruuskaverinkin. Huomenna mennään Piian & Sabin kanssa mätsäreihin. Illemmalla mennäänkin Jennille & Elvikselle yöks. Kuvaan astuu mukaan myös ranskanbulldoggi Simo, jota myös Napsusksi kutsutaan. Ollaan nimittäin menossa treenailemaan hallille sunnuntai aamuna, joten ollaan Jenniltä käsin sitten jo lähtö kuopissa. Saas nähdä miten taas saadaan kaikki onnistumaan.

Ciao!

11.4.2012

Päässä pyörii

..aika monestakin syystä. Availin tänään kotiin saapuessani sähköposti ja sielläpä odotti mukava yllätys. ''Hei, Kiitos hakemuksestasi HSKH:n kevään agilityn alkeiskurssille. Saimme yhteensä 76 hakemusta. Valinnoissa painotettiin HSKH:n jäsenyyttä ja aktiivisuutta yhdistyksen toiminnassa. Tarjoamme sinulle harjoittelupaikkaa..'' Ensi tiistaina sitten vain suorittamaan käytöstesti ja se on siinä.

Tämä päivä on kätkenyt sisälleen muutakin mukavaa. Petenkoiratarvikkeesta tuli taas tilaus postiin, jonka sitten kävin hakemassa. Ruoka on tolle ipanalle maistunut, joten tilasin nyt sitten ihan reilun kaavan mukaan. Elikkäs, Royal Canin Mini Adulttia, 8kg pussi. Toivottavasti riittää pidemmäksikin aikaa, Ruffen ruoka tosiaan koostuu nappuloista, jauhelihasta ja puurosta. Joten eiköhän tuo hetkeksi riitä? Hintana tuolla oli sopivat 45,90€


Muuta mussuteltavaakin ostin, noita Racinelin naudannahkakääröjä. Ei olekaan noita vähään aikaan ollut, ja tuntui selvästi maistuvan ainakin Ruffelle. Lasse ei niinkään näistä innostunut. Alennettuun hintaan 8,90€. Nappasin mukaan vielä tuollaisen pehmolelun. Sairaanoloisen kimeä vinku tuolla sisällä, taitaa tulla sellaiseen 'superlelu' käyttöön. Saa sitten onnistuineitten treenien jälkeen heiteltäväksi. Tämäkin siis alennettuun hintaan 2,80€. 


Päivemmällä treenattiin vähän agia uudestaan sulaneella etupihalla. Ruffe oli innoissaan työskentelemässä, ja energiaa riitti ehkä liikaakin. Teki hassuja vihreitä, kun ei kuunnellut ohjausta. Tehtiin siis hetki rally-tokoa ja johan alkoi keskittyminen palata. Heitin läjän esteitä pihalla, ja tein pientä radan pätkää. Aika moiseksi pyörittämiseksi meni. Ruffe kuunteli yllättävän hyvin käskyjä A-esteen ja putken luona. Vain muutaman kerran, kun huusin ''yli'', niin sankari sujahti putkeen. Muutamalla toistolla alkoi kuitenkin erottaa ''Yli'' ja ''Läpi'' käskyä toisistaan. Siinä sitten suhattiin tyytyväisinä aikamme, kunnes lämpättiin, ja siirryttiin sisälle. 

Tänään onkin jo korkea aika hieroa Ruffea, on jäänyt taas vähän vähemmälle se homma. Kuten edellisessä postauksessa jo ounastelin, on meille menoa jo enemmän kuin tarpeeksi. Mätsäreitä on ilmestynyt kalenteriin lisää ja lisää. Ja ennen kaikkea sinne on myös ilmestynyt Agilityn möllikisat ensi viikon lauantaille, ilmoittautumisen pistin menemään eilen. Saas nähdä, että mahdutanko mukaan. Viikonlopulle ollaan jo saatu aikamoiset suunnitelmat aikaiseksi, sisältäen mätsärin ja hallivuoron, sekä yökyläilyä Jennillä ja Elviksellä. 


ps. Torstaina on kuin onkin vuosittainen lääkärikäynti pikkusella.

Ciao!

9.4.2012

Voitto kotiin!

Herättiin (ainakin toinen meistä) virkeänä pakkasaamuun. Ja lähdettiin vähän ulkoilemaan, koitin väsyttää Ruffea, sillä tänään oli tiedossa mätsärit. Lähdettiin kahden aikaan ajelemaan kohti Konalaa ja tipautettiin Sauli taas kotiin matkalla. Sekun ei tahdo noihin mätsäreihin mukaan, koirat ilmeisesti haisee, höpsö kun on.

Perille päästyämme käytiin ilmoittautumassa, ja saatiin numero 414. Aika sopiva, siinä keskivaiheilla. Ei tartte aloittaa, eikä tarvii jäädä suoraan kehään. Tyytyväisenä vedin puolen tunnin lenkin lähimaastossa ja palasin sisälle leimautuen kehän laidalle. Siinä sitten möllöteltiin ja tuijoteltiin suloisia koiria, tosi paljon villakoiria ja kleinspitzejä. 


Tuli meidän vuoro mennä kehään. Pariksemme saapui ruskea pinseri. Olin enemmän kuin tyytyväinen Ruffen askeleeseen. Katsoi eteenpäin häntä alhaalla ja viisti maatakin ihan sujuvasti. Pinseri meni ensin pöydälle, ja me odoteltiin kärsimättöminä vuoroamme. Nostaessani Ruffea pöydälle hölmö potkaisi pöydän reunaan oikeen kuuluvasti, tuomari (Anri Viskari-Lojamo) tokaisikin, että ''hupsista''. Ruffe vähän väsiteli pöydällä, mutta antoi kuitenkin katsoa kaiken mukisematta. Juostiin vielä suora edestakaisin ja palattiin seisomaan parimme viereen. Tuomari kipitteli hymyillen meidän luokse, onnitteli ylitsepursuavasti ja antoi meille punaisen nauhan! Selitti valintansa näin: ''Ikäisekseen rauhallinen. Kauniit liikkeet. Iloinen ja aikaansaava. Kokeneen tuntuinen ja tasapainoinen.'' Kritiikkiä tuli pöytä ujoudesta. Työstetään sitä siis.


Aika kului nopsasti arvoinnoissa ja jutellessa muiden kanssa. Voitettiinkin arvonnassa sellainen rengaspurulelu. Pian tulikin meidän vuoro mennä punaisten kehään. Asetuttiin paikoillemme ja Ruffe odotti yllättävän kärsivällisesti. Porukka jaettiin kahtia, ja molemmat ryhmät esittivät kaksi kierrosta. Tämän jälkeen tuomari valitsi viisi jatkoon. Joukossa oli kääpiömäyräkoira, cairnterrieri, tricolour sheltti ja musta kääpiövillakoira. Seisotettiin koirat, ja kaikki juoksuttivat suoran edestakaisin. Sanoi valinnan olevan helppo. Hän palkitsi kolmanneksi villakoiran. Sitten toiseksi Cairnin. Ja ensimmäistä palkintoa pidelle tuomari tuli meitä kohti onnitellen. Hyvä etten äänen kirkunut. Otin pokaalin ja kiittelin vuolaasti poistuen kehästä. Meidän ensimmäinen sijoittuminen! Punaisten 1.


Mätsärit jatkuivat ja jäätiin vielä BIS-kehään. Koiria oli noin 10 ja näistä 3 palkittaisiin. Porukkaa jaettiin ja halottiin moneen kertaan. Siinä vaiheessa, kun koiria oli enää kuusi kehässä, meidät käteltiin ulos. Kiitin ja poistuin. Olen todella tyytyväinen tähän päivään ja Ruffen käytökseen. Tämä halli oli Ruffelle täysin uusi paikka, ja toimi siellä niinkuin kotonaan. Ihana ipana, lisää tällaisia päiviä. Ensi mätsärit ovatkin 22 päivä tätä kuuta. Sitä odotellessa(:

Ciao!

8.4.2012

Hauskaa pääsiäistä!

Meillä ollaan vietetty todella uneliasta ja toimetonta sunnuntaita. Eilen kotiuduttiin mummalta, eikä olla sen jälkeen ulkona piipahdettu. Ruffe on kuitenkin saanut liikuntansa, eikä näytä lokoilusta valittavan. Sauli ja Ruffe nukkuvat sulassa sovussa sylikkäin, lähes koko aamupäivän. 


Täyden tuntuinen huhtikuu on luvassa. Vaikka meillä onkin vain yhdet mätsärit tiedossa. 20 päivä on Rally-tokon kisavalmennus, että oltaisiin 28 päivä edes jossain kuosissa Oulunkylän mölli kisoihin. Ollaanhan me kotosalla treenattu ja vähän hallillakin, mutta ei se sama ole, kuin taulujen kanssa. Ja sellaisella radalla jota ei ole aikaisemmin suorittanut. Jänskättää jo nyt hiukan että miten menee. Suurin ongelma voi olla tuo maan haistelu. Tuppaa niin kauheasti uudet paikat kiinnostamaan ettei ole tosikaan.Lasse sai uuden kevät luukin alà vanhemmat. Ajattelin vielä itse parannella tuolta noita töyhtöjä pois. Paljon reippaamman näköinen otus, nuorentui muutamalla vuodella. Ruffekin kaipaisi vähän klipsuttelua. Alkaa taas tassukarvat rehottaa siihen malliin, että täytyy ennen huomisia mätsäreitä ne  leikellä poijes. 


Odottamista ja odottamista. Huomenna on viimeinen päivä ilmoittautua HSKH'n agilityn alkeisvalkkuun. Ilmottauduttiin testitilaisuuteen jo ajat sitten, toivottavasti päästään sinne asti. Testitilaisuus on tosiaan 17 päivä. Toivon niin kovin että päästäisiin ryhmään treenaamaan, tekisi meille hyvää. Varsinkin Ruffelle, ettei tarttisi katella mun ohjausvirheitä aina uudestaan ja uudestaan. Joku voisi tulla vähän hihasta nykimään että päin honkia menee sun käsimerkit. Peukut pystyyn ja sitä rataa. Nyt alkaakin mätsäreihin valmistelu ja ankara kortin peluu.

Ciao!

6.4.2012

Uutuuden huumaa

Kuten otsikosta voi päätellä, käytiin tänään uudella hallilla treenailemassa. Raahattiin Aino ja Reetu mukaan, näin ollen saatiin aikaan kivaa häiriötä ja hyviä kuvia. Pienehkön busseilun ja kävelymatkan jälkeen oltiin perillä, todellakin ajoissa. Vuoro alkoi 16.00, ja oltiin paikalla jo 15.20. Noh, siinä sitten ehti koirat rauhoittua ja keskittyä. Laskettiin radalta rimoja alemmas, sillä edellisellä ohjaajalla oli maxi koira käytössä. 

Vihdoin aloiteltiin ja jessus oli vauhtia. Ruffe oli siis nyt ensimmäistä kertaa tässä hallissa, jossa tullaan viettämään monia, monia, monia tunteja. Ei arastellut vaikka hallissa kaikui muutamien muiden koirian haukuntaa ja vinkuleluja. Tosi ylpeä olen. Tänään Ruffelle tuli ensimmäisenä tääääysin uutena asiana puomi. Arasteli puomille menoa, joten ohjasin kaulaimesta liikkelle ja johan lähti. Toisella kerralla tuli jo itse ylös ja alas ilman avustusta. 


Seuraava täysin uusi asia oli keinu. Ei ollut mitenkään ajatuksena treenata tätä, mutta sattui kentällä olemaan, joten miksi ei. Kaulaimesta kiinni, ohjaus keinulle, kädellä kiinni keinusta ja laskin sen sitten hiljalleen maahan. Jäi kontaktille itse seisomaan ilman käskyä. Säpsähteli kuitenkin keinusta lähteviä ääniä kovasti. Muutenkin on aika herkkä äänille. Kentällä oli kauheasti kaikkea, mutta kaksi ihan selkeää rataa muodostettiin esteryhmän keskeltä. Kentällä oli siis myös tuo keinu ja pussia ja sellasta. Mutta tähän pistin nyt vain käytetyimmät esteet ja meidän eniten käyttämät radat. 


Ruffe pysy tosi hyvin kädessä, eikä tehnyt kaahotus virheitä juoksemalla jonnekin minne en ole käskenyt. Aluksi oli ongelmia tuon A'n kanssa, kun on erillainen kuin kotona, joten pisti pakan sekaisin pikkukoiralla. Tästä päästiin kuitenkin jo kolmannella yrittämällä yli, piti vähän tuupata alkuun. Ratapohjan alanurkassa esiintyvä putki, oli väriltään musta. Ja ilmeisesti oli tämäntakia kaaaauhean pelottava. Meni aina askeleen kaksi sisälle ja sitten peruutti ulos mumisten. Sain sen sieltä muutamaan kertaan menemään, muttei kauhean mieluisalta näyttänyt. 


''Punainen'' rata, oli enemmän mun mieleen. Sai vähän kikkailla, ja oli tilaa valssailla sinne tänne vähän väliä. ''Sinisellä'' radalla sitten taas tuo alku oli tosi hyvä. Ruffe latasi aina ihan kunnolla, kun sai luvan lähteä. Renkaan kanssa ei ollut ongelmia, toista olin odottanut. Ennen sitä tuntui pelottavan tuo metallin aiheuttama kilinä, vaan ei enää. Tosi hyvin meni, vain kerran suoritti sen väärin. 

Muuta kummaa ei tänään tapahtunutkaan. Käveltiin kotiin hallilta, ja päivän lenkkisaldoksi kertyikin 12km. Aika hurjaa, jaloissa sen kyllä tuntee. Aika ikävän kurainen ja harmaa keli lenkkeillä, mutta hyvässä seurassa ei keli niinkään haitannut. (Ellei lasketa liki kuolioon joutuneita varpaita.) Kuvista saan kiittää Ainoa, oli hauskat treenit, pian uusiksi.

Buonanotte!

5.4.2012

Kissavahtina

Tultiin systerille siis kissavahdeiksi Ruffen kanssa. Heitettiin laukut sisälle ja suunnattiin metsälenkin kautta läheiseen koirapuistoon. En nyt oo varma, että kuuluuko Mellunmäelle vai Vartiokylälle tuo puisto, mutta todella hyvä on. Avara ja tilava. Tultaessa paikalle, säntäsi portille jokin hauskanäköinen sekarotuinen otus. Black&tan värinen vähän corginäköinen uros pentu. Ruffe innostui ihan hurjasti leikkimään, kun oli pentu paikalla. Hetkenkuluttua puistoon saapui musta toypoodeli tyttö. Siitäkös tämä meidän hurmuri innostui. Pomppi ja hyppi raukan yli monet kerrat, ja sai kuonoonsakin aina tämän tästä. Alistui kaikille joka kerta, mutta sama höösääminen jatkui aina uudestaan. 



Suurin hitti puistossa oli aidan toisella puolella oleva isojenkoirien puoli. Siinä sitten meni puudelit ja sheltit aidan viertä tuhatta ja sataa, kun toisellapuolella muutama vinttikoira ja husky pentu painelivat menemään. No, ainakin energiaa kului.

Illalla oleiltiin poikien kanssa parvekkeella ja katseltiin telkkua. Sauli ilmaantui paikalle illansuussa ja pistettiin maate. Ruffe nukkui yllättävän nätisti, vaikka vahtiikin porraskäytävää aika ilkeällä äänellä. Muutaman kerran haukkui yöllä. muuten aika rauhallisesti tepsutteli ympäriinsä ja nukkui jalkopäässä. Seuraava juttu onkin sitten Ainon kanssa se vapaavuoro hallilla, saas nähä miten menee!

Ciao!

4.4.2012

Viikko suunnitelmaa

Huhtikuu oi huhtikuu. Kyllä se kevät vielä tulee, vaikka lunta onkin pihalla taas muutama sentti. Nyt en kuitenkaan tullut lumesta ja mutaisista koirista uikuttamaan, vaan kertomaan vähän suunnitelmista ja edistyksestä. Alkuviikko ollaan treenattu takajalkojen hallintaa/käyttöä. Ja huhhu, on aika taitava epeli. Tässä lyhyt klippi siitä.


Onkin luvassa aikamoinen loppuviikko pikku Ruffelle. Torstaina alkaakin kuin alkaakin kauan kauvattu pääsiäsloma. Hanna lähtee poikaystävänsä vanhemmille käymään Poriin, joten ollaan kissavahteina torstaista lauantaihin. Onneksi kyseinen katti, on ennen asunnut meillä, joten pojat tulevat hyvin juttuun. Systerin kämpän vieressä onkin upeat lenkkipolut, joilla pääsee harjoittelemaan vähän rally-tokoa ja läheisellä aukiolla vapaana olemista erillaisten häiriötten alla. 

Perjantaiksi on varattu HSKH'n hallista vapari. Mennään Ainon ja Reetun kanssa treenailemaan. Ensimmäistä kertaa kunnon treenit uudessa hallissa. Agia on siis tarkoitus treenata, ja kehitellä kaikenlaista radanpätkää. Täytyy treenata, kontakteja, pujottelua, ja pimeitä putkikulmia.

Lauantaina lähdetään siis systeriltä kohti mummolaa. Käydään (mahdollisesti Ainon ja Reetunkin kanssa) siis kyläilemässä ihan vain päiväseltään. Lenkkeilyä ja lellittelyä siis luvassa lauantaille. Jonkin verran myös autoilua, ainakin noin tunnin ajan istutaan takapenkillä. Toivottavasti säästytään pukluilta.


Sunnuntaina pidetään vapaata ja hölläillään kotosalla. Tai niin ainakin nyt on suunnitteilla. Eiköhän joku kuitenkin koita meitä repiä johonkin suuntaan! Sunnuntai tulee siis olemaan hemmottelupäivä, meille molemmille. Hierontaa ja trimmausta luvassa. Ennen kaikkea, kylpy, koska..

Maanantaina on luvassa mätsärit Konalassa, joihin ollaan ehdottomasti menossa. Ei ollakaan tälla hallilla aikaisemmin käyty, joten odotan innolla että miten tuo ipana käyttäytyy taas uudessa paikassa. Onko hallien uutuus yhtä jännää kuin ennen? Toivottavasti ei.

Nyt
kuitenkin lähdetään kohti systerin kämppää lenkki mielessä. Aurinko paistaa vielä muutaman tunnin ja siitä olen iloinen. Matkalla kotiin käydään hakemassa avaimet halliin ja hakemassa vastauksia vielä muutamiin kysymyksiin. Tässä siis tämän viikon viikkosuunnitelma. Aika koirapainotteinen loma tulee olemaan. Tekee hyvää meille molemmille.

Ciao!

1.4.2012

Karvaista agia

Tänään ois ollut mätsärit Purina Areenalla, mutta jäätiin kotiin jillailemaan. Aamusella Ruffe pääsi heti alkajaisiksi jahtaamaan palloa pellolle melkein tunniksi. Siinä vaiheessa hiffasin soittaa Jennille, että jos tulis Elviksen kanssa kyläilemään. No tulihan ne. Ei ollakaan nähty Elvistä aikoihin, joten Ruffella oli sellainen määrä kuolaisia pusuja tarjolla että oksat pois. Elvis saikin 'nauttia' olostaan huoneen nurkassa Ruffen ahdistellessa tätä pusuilla ja haastaen leikkiin. Turhautuneena sai kuitenkin palata matolle odottamaan sitä, että Elvis innostuisi. Siinä saikin siis hetken odotella!


Etupiha oli taas kovassa kulutuksessa, kun laitettiin pojat töihin. Elvis ei ole kovin kokenut koira agilityn parissa, mutta ei jösses. A-estettä ajateltiin että kokeillaan matalampana, jos vaikka menis. Ennenkun ehdittiin aloittaa houkuttelu Elvis ampaisi esteen ylös ja läähätti tyytyväisenä rullaillen alas. Ihme otus, tyytyväisinä sitten tehtiin erillaisia radantynkiä ja testailtiin vähän.


Ruffe oli jotenkin toooosi väsynyt (varmaan eiliset näyttelyt ja aamuinen lenkki) joten meininki oli vähän sellaista lampsimista. Innostui toki aina juoksemaan, mutta ei vissiin ollut tarpeeksi haastetta, kun ei vetänyt sata lasissa joka mutkaan. Putkiin haku vain varmistuu päivä päivältä. Ja A'lle vetää jo tuhatta ja sataa. Tänään onnistu kontaktitkin todella hyvin. Osasi jäädä siihen jos tulin hiukan jäljessä. Odotti myös paikallaan palkan saatuan hetkisen. Laitettiin putki A-esteen ali houkutukseksi. Yllätyksekseni Ruffe ei mennyt putkeen, vaan juoksi ripeästi A'n ylös ja alas. Sitten kun koitin sitä sinne putkeen saada, niin ei. Ei vaan millään. Sitten kun vihdoin meni, niin innostui sen verran suorituksestaan että juoksi seuraavalle putkelle pyytämättä, energianpurkauksia on ollu lähiaikoina enemmänkin. Hassu kaveri.




Elvikselle siis tänään uutena asiana tuli tuo A-este. Sujui tosi hienosti. Vielä hienompaa oli ''putkeen'' käskyn oppiminen, tosin irtoamista ei vielä edes pyydettykään. Tosi hyvin meni askel kerrallaan, ja päivän päätteksi saatiin laitettua putki U'n muotoiseksi ja Elvis juoksi läpi riemuissaan, hieno pirpana.


Kamerat kävivät kuumana koko päivän ajan ja hauskaa oli. Myöhemmin laiteltiin Jennin kanssa vähän ruokaa, sillä aikaa pojat nukkuivat kiltisti toisistaan välittämättä sen kummemmin. Ruuan jälkeen lähdettiinkin saattamaan Jenniä kotiin niinkuin ala-asteelaiset konsanaan. Vietiin sitten kotiin asti sellaiset 2 km suuntaansa. Kevät kun on, niin kotiin päästyämme oli Ruffe aikamoinen kuratassu. Pesemiseen upposi reilu 30 minuuttia aikaa, sillä oli saanut jostain mukaansa multakökkäreitä ja neulasia. Niitä sitten irroittelin tovin. Nyt Ruffe nukkuu tyytyväisenä matolla, toivottavasti rauhallisuus jatkuu yölläkin.

Ciao!