29.2.2012

Reetu käymässä

Eilen nähtiin taas Ainoa ja Reetua. Mentiin suoraan koulusta sinne, ja jillailtiin siellä sitten iltaan asti. Ei tehty mitään kummoista poikien kanssa tällä kertaa. Seitsemän aikaa tuli lähtö tallille, tämä oli Ruffelle uusi kokemus. Hevosia oli nähnyt muutaman kerran aijemmin, silloin oli hiukan turhan utelias. Automatka sujui odotettua paremmin (masu täynnä nameja), ja aika kului rattoisasti. Perillä Aino ohjasti meidät suoraan maneesin katsomoon, ettei oltaisi tallissa tiellä. Siellä sitten kökötettiin kuvaillen Ainon tuntia. Nyt on aihetta olla ylpeä, ei kertaakaan ulissut tai haukkunut, vaikka hevoset laukkailivat muutaman metrin päässä meistä. Oltiin vielä sopivasti sillä korkeudella, että Ruffekin näki mitä oli tekeillä. Kauhen kiinnostuneesti seuraili aikansa, kunnes sitten nukahti mun syliin. Edes viereisellä penkillä oleva kääpiösnautseri ei jaksanut kiinnostaa. Tunnin jälkeen päästiin käymään vähän tallissakin. Hiukan pelkäsi sisätiloissa, kun kolisi kaikki niin kauheasti. Milloin kuolaimet lavuaariin ja milloin kaviot sementtiin. Yllättävän hyvin kuitenkin pärjäsi. Kiinnostusta hevosiin on siis yhä, mutta pysyy kaukana jaloista. Sylissä tosin koitti kovasti nuuhkia hevosten turpia. Automatka kotiinkin sujui loistavasti. Päästiin siis onnellisesti kotiin, kello oli siinä vaiheessa niin paljon, että kaaduttiin sängylle ja simahdettiin siihen.


Tänään tulin aikaisin koulusta kotiin intopiukeana tämänpäivän upeasta säästä. Ensitöikseni lähdinkin Ruffen kanssa pienelle verryttely lenkille, jonka jälkeen virittelin hiukan agi-kamoja etupihalle. Koitettiin tänään saada vauhtia putkiin ja pussiin, joka onnistui kiitettävästi. Muodostin muutamia suoria linjoja, joista sai paahtaa läpi targetille. Sitten muodostelin putkista ja pussista 'ympyrän', sanoisinko kaaren. Jossa ohjasin Ruffe kaaren sisäpuolelta käsin, hetken kuluttua alkoi juosta pelkillä ääni komennoilla. Kokeilin muutamia pimeitä putkikulmia, mutta aika epäröivästi meni. Treenailtiin vielä 'eteen' käskyä joka siis meillä on ''mene'', tulee jotenkin luontevammin suusta tuo sana. Joten siihen päädyttiin. Aika hyvin irtosi ensi alkuun, sitten jotenkin tahmaantui. Treenailtiin hetki rally-toko juttuja, joissa tulikin sopivasti loppu verryttelyt. Nyt voisin uppoutua kirjallisuuden ihmeelliseen maailmaan, ja lukaista muutaman vinkin tuosta uudesta hierontakirjasta. Luulenpa, että tulee Ruffelle mieluisa loppu ilta. On nimittäin ollut hiukan pinkeä takaa, koitetaan vähän availla niitä lihaksia. Jos vielä löytäisin sen ohralämpöpussi systeemin, niin olisi ihan loistavaa. Näyttäisi olevan tee valmista, hyökkäänkin siis keittiöön. 
ps. Huomenna vihdoin Rally-toko treenit!

Ciao!

27.2.2012

Maalailua

Eilinen paluu arkeen ei ollut niin ruusuinen, kuin olisin toivonut. Aika rankalta tuntu istua koulunpenkillä loman jälkeen. Asia kuitenkin korjaantui nopasasti, kun Aino ja Reetu pistäytyivät visiitille meidän kämpille. Siitä on taas hetki, kun pojat on viimeksi nähneet toisiaan. Aluksi näytti vähän siltä, ettei Reetu jaksaisi Ruffen ainaista leikki-intoa. Hetkenkuluttua ne kuitenkin elelivät jo sulassa sovussa.


 Ylenpalttisen mässäilyn ja juttelemisen lisäksi, tehtiin Ainon kanssa tuota A-estettä hiukan valmiimmaksi. Oon yllättynyt ettei koirien päälle tippunut maalia ollenkaan, vaikka ne kokoajan pyörikin jaloissa. Maalipurkit ne kyllä jätti rauhaa, haisi vissiin sen verran voimakkaasti niitten kuonoihin. Maalailtiin siis nyt kaikki pinnat, ja jotkut osat toiseen kertaan. Törkeen siistiä jälkeä tulikin, lukuunottamatta oransseja maaliläikkiä mun tukassa. Vielä pitäisi maalata hiukan 'alapuolelta' ja sitten se onkin kutakuinkin valmis. Välipuu pitää tosin mitoittaa, sillä tehtiin helposti säädeltävä A-este, mutta välipuun kanssa on muutama pulma. Joko se on liian lyhyt, tai liian pitkä, liian alhaalla tai liian ylhäällä. Täytyy saada siis siihen jokin ratkaisu. Tai sitten tehdä muutama erillainen välipuu, ja vaihdella niitä korkeuden mukaan.  Oon yllättynyt ettei koirien päälle tippunut maalia ollenkaan, vaikka ne kokoajan pyörikin jaloissa. Maalipurkit ne kyllä jätti rauhaa, haisi vissiin sen verran voimakkaasti niitten kuonoihin. 


Autotalli kohtauksen jälkeen ajateltiin vähän kuvailla poikia. Ulkona oli kuitenkin jo hämärää, joten siitä ei sitten innostuttu. Siirryttiin sisälle, ja viriteltiin pojat kuvauspaikalle. Kauhea häslinki! Ruffe ei halunnut istua lähelläkään Reetua, ja Reetu ei halunnut olla paikallaan. Monet kuvat kyllä otin, ei kyllä varmaan yksikään onnistunut. Otettiin vielä pojista erikseen kuvia, ja niistä muutama onnistui. Haastavia kuvattavia noi hauvat, oli vissiin liikaa energiaa. 


Illalla lähdettiin saattamaan Ainoa ja Reetua kotiin päin. Vähän matkaa kun oltiin kävelty, kuului hirveesti haukkumista ja hetki sen jälkeen naisen karjumista, että ''takasin, tänne!'' Siinä vaiheessa otettiin koirat syliin, mut jatkettiin kuitenkin etenemistä. Kolmesta koirasta siis yksi selviytyi tielle, ja se sattui olemaan vielä pentu. Automaattisesti siis sähisin sille, reppana heittäytyi selälleen ja ryömi luokse nuolemaan näppejäni. Naisen huudosta huolimatta kesti tovi ennenkuin se lähti takaisin omaan pihaansa. Onni onnettomuudessa oli se, ettei autoja tullut ja se että aikuisemmat koirat jäivät pihaan. Sattuvat nimittäin olemaan vähän villin puoleisia, hyppivät naamankorkeudelle äristen. Muutaman kerran on Ruffe jäänyt jalkoihin, tappelua ei kuitenkaan ole syntynyt tähän mennessä. Vielä jos tulee tielle, niin meen kyllä jututtamaan sitä neitiä. Nyt täytyykin lähteä opiskelemaan!

Ciao!

26.2.2012

Mummolan reissu

Sinne hujahti hiihtoloma. Mutta palataanpa vielä viikonloppuun. Tosiaan lähdettiin lauantai aamuna käymään mummolla Ruffen kanssa. Matkaa oli siis hiukan päälle sata kilometriä, ja siihen nähden Ruffen matka sujui oikein leppoisasti. Viimeisellä pätkällä sellaista kiemuraista hiekkatietä sitten hiukan puklasi, ihan aiheesta tosin. Perille kun päästiin, niin Ruffe sinkosi ovesta ulos sellaisella vauhdilla, etten ehtinyt mitään sanomaan. 


Päivä sujui mukavasti kuvatessa ja riehuessa. Ruffe löysikin itselleen uuden tyttöystävän, vanhan pehmolelun. Siitä kyllä iloa sitten riitti. Kauhean onnellisena riepotteli sitä joka suuntaan karvat pöllyten. Hupi kuitenkin loppui, kun se sai repäistyä tytyltään korvan irti. Energiaa kuitenkin vielä löytyi, joten käytyyn vähän ulkoilemassa systerin kanssa. Ruffe tuntui nauttivan viileästä ilmasta. Eikä ollut minullakaan valittamista kun ilman hanskoja pärjäsi vallanmainiosti. Pian ulkoilun jälkee tulikin aika suunnata takaisin Helsinkiin. Ruffe jäi haikeana tuijottamaan, kun nousinkin autosta ilman häntä jo mellunmäenmetriksellä. Matka kotiin oli kuitenkin sujunut hyvin ilman minua, eikä edes puklannut. 


Kävinkin sitten kirjakaupassa ennen kuin suuntasin poikkikselle päin. Löysin siis joululahjaksi pyytämäni kirjan, ''Lepoa tassuille'' ja toisen kirjan jota olen pidempään etsinyt ''101 koiratemppua''. Alkoikin jo ideat käymään vähiin. Selailin niitä loppu illan ja ai että. Tänään harjoiteltiinkin Ruffen kanssa jo ryömimistä. Aikaisemmin on tyssänyt ongelma kohtiin, mutta nyt saatiin pelittämään jo hiukan paremmin. Namilla houkutteluahan se vielä on, mutta eteenpäin ollaan menossa. 


Tänään tulinkin himaan ajoissa, että ehtisin maalailemaan A-estettä. Kontakti pinnat sain siis maalatuksi, pisteet siitä. Kauhean raskasta maalata, kun ei pensseli luista. Syynä tietenkin se, että kyseessä onkin liu'unesto maali. Siinä siis on sellaisia pieniä rakeita, epäilen vahvasti että on ihan hiekkaa, hirveen kevyeltä vaan vaikuttaa. Jokatapauksessa hyvä tulee. Huomenna jos pääsisi maalaamaan toisen kerroksen ja muut pinnat niin olisin tyytyväinen. Saan luultavasti apurikseni vielä Ainon, niin eiköhän hommat luista! 

Buonanotte!


24.2.2012

Leluja

Nyt tulee tosiaan vaihteeksi tarvikepitoinen postaus. Elikkäs, eilen illalla porukat tuli kotiin pienen pussukan kanssa. Oli ostanut Ruffelle uuden narulelun, toivoen että tämä kestäisi. Ainakin nyt on 12 tuntia selvinnyt. Eli lupaavalta näyttää. Edelliset on nypitty piloille jo heti ovella. Tämä siis ihan jostain elintarvikekaupasta, veikkaan että S-marketista. Ja maksoi kuulemma 4,90€. Toivotaan että kestää !


Huomasin tänään että poikien lelu laatikkoon oli ilmestynyt tällainen puputti. Chowperin vesilelu, loistavaa. En sitten tiedä että keneltä ollaan tällainen saatu, mutta porukat vahvisti, että lahjaksi. Kelluu ja vinkuu, Ruffen unelma lelu. Viime kesänä (Ruffen ensimmäisenä kesänä) opeteltiin vähän uimaan mökin rannassa. Aluksi näytti ihan toivottomalta menolta. Upposi välillä pinnan alle ja puhalteli kuplia. Sitten räpiköi hädissään rantaan. Lasse sitten vahvana uimarina näytti mallia, vähän Ruffe vielä arkaili. Mutta kun itse menin syvemmälle veteen, tuli Ruffe perässä ihan nätisti uiden. Vesi ei kuitenkaan näytä olevan kauhean mieluisa juttu. Saattoi kyllä johtua hiukan liukaasta kallio pinnastakin. Saatiin jo ystävältämme Iirolta ja hänen saksanpaimenkoiraltaan napilta, lupa tulla heidän rantatontilleen uiskentelemaan. Tietysti vasta sitten kun on lämmintä vettä!


Tässä vielä kuvia virosta tuomastani shootterista, jonka mainitsin viime postauksessa. Tosiaan hurja kätevä, heiteltiin nyt sitten kuitenkin tänään vähän, kun löydettiin aurattu metsä tie. Ei tartte kyllä voimaa edes käyttää, että pallo lentäisi pitkälle. Loistava vehje! Maksoi tosiaan Hotresissa sen 2,75€ joten ei oltu siis hinnallakaan pilattu.




Mutta nyt onkin aika ryhtyä siivous hommiin! Huomenna ollaan nimittäin menossa koko porukalla Mummolaan käymään. Reilu tunnin matkan päässä, Ruffelle vähän rankka reissu, mutta totutellaan edelleen autoiluun, joten hyvästä vain tällainen treeni. Takaisinpäin tullessa jäänkin sitten poikaystävälle yöksi, Ruffen kanssa tai ilman. Siitä pitää vielä vähän jutella, kun kyseiseen kerrostaloon ei lemmikkejä saisi ottaa. Vierailevat lemmikit ovat siis vähän kyseenalaisia. Ja tuntuu poikakaverikin olevan irtokarvoja vastaan. Katsotaan että miten järjestyy.


Ciao!




23.2.2012

Ympäri mennään, yhteen tullaan

 Lomalomalomaloma! Onneksi vielä tämä viikko jäljellä. Kotiuduin eilen viron laivalta vasta puoli kymmenen tienoilla. Oi että oli ihana nähdä lempipoikaa taas reissun jälkeen. Alku viikko siis meni suhteellisen sujuvasti shoppaillessa, ja ostin tietysti pojille tuliaisen. Tällä kertaa saivat siis tuollaisen pallo-shootterin. Vartta on kyllä sen verran että lentää tajuttoman pitkälle. Pitää vielä säylytellä kaapissa, kun ei niitä palloja tuolta hangesta löydä millään. Keväämmällä sitten ankaraan käyttöön. Maksoi tosiaan vaivaiset 2,75€, on siellä eestissä vaan niin paljon halvempaa. Vaikka ne eurot on sinnekkin tungettu.


Tänään tosiaan piti olla rally-toko treenit, mutta tuli valkulta viesti, että joutui syystä tai toisesta tänään perumaan. No korvaava kerta sovitaan myöhemmin. Joten tälle päivälle siunaantui siis täysin vapaapäivä. Aamusella satoi sen verran lunta etten lähtenyt agility kamoja laittelemaan edes auratulle etupihalle, jos keli ei suosi, niin agility tuodaan sisälle. Tosiaan virittelin olohuoneen ja keittiön väliin yhden putken ja harjoiteltiin sisääntulokulmia oma aikamme. Paremmin sujui kuin viimeksi. Tosin irtoaminen on edelleen vaikeata. Jos seison suoraan putken suulla ja siitä komennan, itse liikkumatta, niin aika huonosti lähtee. Paikallanihan en tietenkään radalla ole, mutta näin ollaan tätä harjoiteltu. Edistystä kuitenkin on, sillä aikaisemmin ei lähtenyt ollenkaan putkeen. Vaikka siellä olisi ollut pallo odottamassa noutajaansa.

Lounaan jälkeen siirryttiin hiukan ulkoilemaan, kevyehkön lenkin jälkeen, heiteltiin pehmolelua pihalla, mikä osoittautui hyvin suosituksi. Lähdin itse hakemaan kameraa ja pojat jäivät aitaukseen. Mikä odottikaan kun pääsin takaisin ulos. Pojat juoksivat toistensa perässä, lelu kenenkin suussa milloinkin. Nyt sitten tuli nämä lumityöt tarpeeseen, näytti ainakin hauskaa olevan.


Ilta menikin hankitreenin jälkeen sohvalla löhötessä. Yllättävää kyllä kissa neiti Pipsakin liittyi seuraan. Siinä sitten yhdessä katseltiin parit ohjelmat, ja ilmoittauduttiin tosiaan Ruffen kanssa niihin seuraavan viikon mätsäreihin. On vielä 'meidän' hallilla, niin tuntuu tosi kivalta sinne lähteminen. Ilmoittautumismaksut maksettu ja kyyti buukattu. Toivottavasti tällä kertaa ajokeli pysyy siedettävänä, että päästään perille asti. On tosin vain 20 minuutin matka, ettei pieni myräkkä estä menemistä.

Kuten varmaan näkyy niin väsäsin taustan tähän blogiin, uutta banneria en jaksanut tehdä. Taustan lisäksi kuitenkin laitoin meidän tapahtuma kalenterin tuohon sivun yläreunaan, kun koko ajan tulee kyselyä siitä, että ollaanko tulossa sinne tai tänne. Sieltä voi nyt sitten katsella, kaikkiin ei välttämättä päästä, kun eihän mulla tosiaan ajokorttia ole. Aikalailla siis kiinni kortillisista ihmisistä. Mutta yritetään ainakin!


Ciao!

19.2.2012

Myräkkä

Nyt kyllä harmittaa, jäi ne mätsärit väliin. Syynä oli tänpäiväinen lumimyrsky, joka siis olikin hirveempi, kun uutisissa eilen sanottiin. Eilinen puunaus oli siis tarpeetonta, ja raukka sai kärsiä monen tunnin hoitohetken. Ensikerralla parempi tuuri. Toivotaan ainakin näin. Päivälle ei ollut siis muuta suunniteltuna, joten ajattelin, että voisin vihdoinkin jatkaa iänikuista projektiani, A-estettä. Sain kaikki neljä kappaletta kasattua, vahvistuksen laitettua, ja tukikapulat ruuvailtua. Se on siis jotakuinkin valmis. Aikaahan siihen kului, mutta mitäpä muutakaan olisin tehnyt. On se kuitenkin sen arvoista! Saranatkin sain vielä kiinni, ja kertaalleen nostin sen ylöskin. Käyttökelpoinen siitä vielä tulee. Maalit on jo ostettu, samoin karheennusta varten hiekat ja niin edespäin. Innolla odotan, että miltä tulee valmiina näyttämään.



Myrskyn pauhatessa, päätettiin systerin kanssa viedä Ruffe ulkoilemaan. Sillä tuntui olevan niin paljon energiia, että nätisti kulkeminen hihnassa olisi ihan uusi juttu. Päästiin kuitenkin nopeasti yhteisymmärrykseen siitä kumpi kävelyttää ja ketä. Saatiin kunnollista hankitreeniä kaikki, kun satuttiin auraamattomille teille. Lunta oli parhaillaan melkein polviin, eipä näyttänyt Ruffea paljon kiinnostavan. Sisälle päästyämme kuivuttiin hetki, ja otettiin vähän rally-toko juttuja treenin alle. Se liikkeestä maahanmeno, tulee kyllä olemaan haaste. Yritettiin tänään tosiaan useita kertoja sen kumartamisen kautta, ja onnistuttiinkin aina välillä. Heti mun pysähtyessä se tarjoaa perusasentoa, joten maahanmeno suoraan ei jotenkin tunnu istuvan sen aivoihin. Paljon on työtä edessä. Vähän tylsähkö postaus tälläkertaa, mutta satun olemaan systerini luona, joka tarkoittaapi tällä kertaa sitä että inspiraationi lähde on kotona. Musta vähän tuntuu ettei porukat saa tälläkään kerralla unta, kun Ruffe joutuu nukkumaan yksin. Raasu.


Buonanotte!

18.2.2012

RALLY vol.5

Tulin toissapäivänä treeneistä hiukan ennen kymmentä kotiin, ja painuin suorinta tietä nukkumaan, joten postaaminen jäi väliin. Systerin kanssa siis tosiaan suunnattiin treeneihin illan suussa, kamerat tietysti laukussa keikkuen. Meitä oli siis hallissa omaa porukkaa, 4 koirakkoa, ja sitten rästituntia suorittava tyttönen koirineen. Keskittyminen alkoikin tällä kertaa heti, kun halliin päästiin, siitä olin kiitollinen. Vinkui kuitenkin jonkinverran hetkellisesti, mikä saatiin häiriöllä loppumaan. Meillä oli taas rata suoritettavana, mutta ennen sitä harjoiteltiin uusia kylttejä, jotka tällä kertaa olivat nuo: istumisen kautta maahan meno, saksalainen täyskäännös, yms. Itse sain harjoiteltavaksi vielä voittajaluokan kyltin, jossa koira vaihtaa puolta, ohjaajansa jalkojen välistä, sujui yllättävän hyvin! Sitten päästiinkin radalle, ensimmäisinä taas kerran. Suhteellisen helppo rata, pyörimistä vaan kauheesti niin ehti huono-olo tulla muutamaan otteeseen, onneksi ei oltu pujottelua tungettu tolle samalla radalle!



Treenit meni kokonaisuudessaan hyvin. Radalla haistelemiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, kun tuppaa se nenä olemaan maassa, ellei ole houkutuskättä lähellä. Eikä sitä voi remmistäkään riuhtoa, kun rapisee roimasti virhepisteitä. Ensi treeneissä on luvassa alokasluokan viimeinen kyltti, liikkeestä maahanmeno. Aijai, tulee olemaan vaikeeta. Koiran siis tulee mennä maahan kyynärpäät edellä, eli jos se peppu nyt sitten osuu maahan, niin liike on suoritettu väärin. Joten harjoitellaan tätä nyt jo etukäteen kotona, kumartamisen kautta. Muutama kymmenen minuuttinen on siis tähän käytetty, ja toimii ihan hyvin, mutta vain käsiohjauksella, eli oon itse sitten virheellisessä asennossa, kun oon kumartunut sillain, että käsi melkein ylttää lattiaan. Pitäisi saada nuoriherra kumartamaan käskystä, ilman noita omia kumartelujani. Ensikerrassa on myös uutta se, että valmentajaksemme vaihtuupi Milla, joka siis kisaa rally-tokossa omien koiriensa kanssa voittajaluokassa. Saadaan siis kunnon tehotreeniä!


Huomenna onkin siis edessä ne Espoon laskiaismätsärit, hiukan sää varauksella mennään, sillä huomiseksi on luvattu aikamoista lumimyräkkää. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Oli miten oli, Ruffe joutuu kuitenkin tänään kylpyyn ja föönattavaksi. Se on kyllä niin huonossa karvassa, että huhhu. Mutta kokemuksen perässähän me mätsäreihin mennään, ei sillä etten haluaisi sijoittua, mutta ei se oli meille se pääpointti. Mutta nyt alkaakin puunaaminen, huomenna tunnelmia mätsäreistä!


Ciao!

15.2.2012

Ystävänpäivä

 Näin on taas viikko lähtenyt käyntiin, jokseenkin hitaasti tällä kertaa. Viikonloppuna oli niin kiirus, että Ruffe sai tyytyä porukoitteni seuraan. Maanantaina kävinkin sitten Jenniellä katsomassa Kertun ja Simon pentuja. Aivan ihania taaperoisia! Rotuna siis tosiaan Ranskanbulldoggi. Veivät tosiaan sydämmeni täysin. Neliviikkoisia muistaakseni olivat, joten syliini eivät harmiksi joutuneet. Pelkkä katseleminenkin oli kuitenkin varsin terapeuttista. Päivä vierähti siis mukavasti siellä suunnalla. Elvistäkin pääsi näkemään pitkästä aikaa, toivottavasti pääsis pian pitämään Ruffen ja Elviksen kanssa pientä miitinkiä. Illalla saavuin kotiin niihin aikoihin, että kävin vain pikaisen lenkin Ruffen kanssa. 


Tiistaina treenailtiin sisätiloissa (lumimyräkän vuoksi) erillaisia Rally-toko juttuja, saas nähdä miten sujuu huomisissa treeneissä. Näitä vatvottuamme siirryttiin sitten koiratanssin puolelle, ja treenailtiin seisomista takajaloilla kaukokäskynä, aivan hakusessa kyllä on. Ruffe on niin kiinni käsimerkeissä ettei kyllä mitään tule, kovaa työtä tulee vaatimaan. Plussaa tosin tulee siitä, että peruutukset sujuu todella nätisti, lähes automaattisesti. Nyt tosin yrittää vain tarjota sitä ensimmäisenä käytöksenä, ennenkuin olen edes ehtinyt avata suutani, saati korottaa kättäni käsimerkkiä varten. Hyvää ja huonoa siis. Harmiksi ei olla oikeen ulkona päästy treenailemaan, kun lunta tuli taas muutama hassu sentti. Agikepit pitäisi taas kaivaa hangesta, muttei tunnu innostavan. Tänään tosin vein pitkälle lenkille Ruffen lisäkisi myös kamerani. Joten muutamia hyviä otoksiakin tuli näpsittyä. Meidän metsäpolkuja ei tietenkään ollut aurattu, joten rämpimistä oli edessä. Hyvin se jaksoi noin. 4 km lenkin, vaikka tassuihin kertyikin taas hillittömät määrät lunta. Kylmä ei kuitenkaan ollut, joten sulattelin niitä välillä käsilläni pois. Tyytyväisinä ja uupuneina palattiin sisälle, ja Ruffe valtasikin sohvan heti ensitöikseen. Voisin nyt liittyä seuraan tee mukillisen kera, huomenna uutta postausta kehiin.


ps. Myöhässä tulee, mutta oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille.

Ciao!

9.2.2012

RALLY vol.4

Onpas ollut kiireinen viikko. Koiramaisuudet on jääneet vähän vähemmälle, kun on ollut niin paljon muuta tekemistä. Alkuviikosta kuitenkin saapui kauan odotetut (nyt sitten ihan 'oikeat') agility kepit, 12 kpl (68,90€). Kylkiäisiksi otin sitten tollaisen rengasesteen, samaan sarjaan kuului, ja tosi tukevalta vaikutti (35,00€). En edes olisit ostanut tollaisi turhuuksia, muttakun oli taas halpaa niin pakkohan sitä nyt oli sitten.

Tänään olikin jälleen aika suunnata rally-treeneihin. Koko remmi oli tänään paikalla, joten oletin hallin tuntuvan täydeltä, mutta koska ohjelmassa olikin radan suorittamista, mahtui sinne hyvin. Ei oikeastaan opeteltu mitään uutta tällä kertaa. No tietysti nyt sitten näitä, temmon vaihtoja. Eli 'hitaasti' ja 'juosten'-kylttejä. Sekä jatkettiin istumisen kautta, maahan menojen hiomista. Ruffe edelleen pelkää, että astun sen karvoille, kun kierrän sen ympäri. Tästä täytyy päästä eroon, ja kehiteltiinkin jo siihen ovela keino. Pitää nyt vain treenailla koto-oloissa.
 

Tässä siis tämän päivän ratapohja. Jaksoin jopa nähdä vaivaa tällaisen väkertämiseen. Ruffella oli keskittyminen hukassa tunnin alussa. Suoritettiin rataa ensimmäisinä, ja Ruffen nenä ei juurikaan noussut maasta. Otettiin vielä toinen kierros ja sujui jo paremmin. Kyllä se keskittyminen sieltä löytyi, yllättäen samaan aikaan kuin juustotkin. Tämän jälkeen muut pääsivät radalle, ja treenailtiin erillaisia juttuja, kuten: eteen viemistä, takaa kiertämistä, tempoja ja hiottiin vieressä istumista suoremmaksi. Edelleen tuppaa taipumaan välillä katselemaan mun naamataulua, johtuen tästä katsekontaktin tarjoamisesta, joka ei olisi nyt kauhean tarpeellista. Tietysti siitä on hyötyä monissa muissa asioissa, mutta istunnan kannalta se ei ole hyvästä. Häyvytettiin tänään myös 'namikättä', eli vasen käsi siirrettiin nameineen päivineen selän taakse, sen sijaan että koiraa johdateltaisiin jatkuvasti eteenpäin. Tämä saatetaan tulkita houkutteluksi, mistä rapisee virhepisteitä. Jos nyt siis halutaan oikeaoppisesti harjoitella näitä asioita.

Tänä viikonloppuna ei valitettavasti jää oikein aikaa Ruffelle. Mun viikonloppu sijoittuu helsinkiin oman Alokkaani luokse. Huomenna suuntaankin sotilasvalaan heti aamusta. Joten Ruffelle tulee pitkä päivä, onneksi porukat kuitenkin lupasivat pitää sen tyytyväisenä, kunnes tulen takaisin kotiin. Ensi viikonloppuna sen sijaan on oikein Ruffen kissanpäivät. Lauantai menee puunatessa ja sunnuntai mätsäreissä, saas nähdä miten sujuu tällä kertaa. On kuitenkin vasta toiset mätsärit mun hurmurille. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Ciao !

5.2.2012

Siskolla

En sitten lähtenytkään viikonloppuna suomenlahden ylitse tapaamaan isää, joten oli aikaa puuhastella Ruffe kanssa kaikenlaista. Migreeni tosin siis iski perjantaina, joten vietettiin koti-iltaa ihan kahden. Ulkona oli niin hirvittävä myrkys, että Ruffellekin ilmeisesti kelpasi leffojen katselu lämpöisiltä sohvilta. Käpertyi tyytyväisenä syliin, eikä vängännyt ulos kertaakaan koko illan aikana. Loppujen lopuksi sain änkeä sen ulos, ettei sitten keskellä yötä herättäisi koko taloa sen takia, ettei vain viitsinyt käydä aiemmin.

Lauantai aamu lähti käyntiin vauhdikkaasti. Suunnattiin mutkien kautta systerin luokse yökyläilemään. Ruffe ei ollutkaan käyny siinä uudessa asunnossa. Asunto siis tosiaan on kolmannessa kerroksessa, ja portaat sinne olivat kiviset ja varsinkin näin talvella, tosi liukkaat. Ruffe luisteli siis minkä ehti, ja koitti kulkea seinänviertä, ettei joutuisi kaiteitten (kaltereiden) lähelle. Ilmeisesti oli hurjistuttavan pelottavat. Sisällä se kuitenkin rohkaistui ja kipitteli tyytyväisenä ympäri kämppää. Hetki sitten puuhailtiin omiamme ja juotiin kahvit.


 Lähdettiin käymään itiksen mustissa & mirrissä. Lähinnä siis siksi, että luut olivat päässeet loppumaan. Ja vanhemmalle koiruudelle käy herkän masun takia ainoastaan nämä tietyt, joten Ruffekin saa tyytyä niihin. Tosiaan, kauppaan päästyämme kierreltiin ja kaarreltiin, tutkittiin jokainen hyllyrivi. Itsekuria kuitenkin tällä kertaa oli (jokinverran). Päädyin ostamaan Trixien naru-tennarin (2,90€), kun oli niin halpa. Muutama ton tyylinen on ennestään, mutta tuntuu menevän rikki kauheen nopeesti, kun Ruffea kiinnostaan nimittäin narut, enemmän kuin se itse pallo. Toisena ostoksena mukaan lähti viimeinkin, Agi-patukka, 15cm (9,90€). Oon pitkään katellu tollasta, että pitäis hommata. Ja nyt löyty tollainen Ruffea motivoiva. On vielä just oikeen kokonenkin, ettei sen tarvii reväytellä leukoja yrittäessään tunkee tota suuhun. Siinä kassalle päin suunnatessa ovalsin, että ne luut vielä puuttuu. Kävinmpä vielä sitten nekin hakemassa, vaikka jouduin ottamaan jotain erimerkkiä. Mutta aineksen oli täysin samat, joten luulempa ettei Lassen masulla ole hätää. Joku säästöpussi, 45kpl luita (14,90€). Kassalla ollessani, ilmoitti kassaneiti, että kanta-asiakkaana saa ottaa (tämän vuoden) ilmaisen kalenterin. Varmaan yllättää se, että otin Shelttikalenterin? Ei muuta kun autoon ja tyytyväisinä takaisin kämpille. Autoilut suijui koko viikonlopun ajan ihan kivasti, läähätystä ja nuoleskelua, haukuttelun säestämänä, mutta yhtään puklua ei tullut.


Tänään aamulla henkilökohtaisena herätyskellonani toimi jälleen Ruffe. Ei edes haukkunut aamulla, mutta punki naamaan kiinni koko ajan ja läpsi mahaakin. Niimpä sitten nousin katsomaan kelloa, vasta 8. Kuitenkin lähdin sitten viemään Ruffea pissille, enkä enää sen jälkeen saanutkaan unta. Systeri kuitenkin heräili pian ja lähdettiin lenkille, vaikka ulkona olikin 26 astessa pakkasta ! Ehkä jonkun kilometrin jälkeen, kävi selväksi, että kylmyys oli Ruffelle liikaa. Tassujen nostelun lisäksi, alkoi uikuttaa ja täristä. Kannoin sitten herran kotiin. Sisällä pistettiin se sitten jalka kylpyyn. Ei kauhean nautinnolliselta näyttänyt, mutta jäät ainakin suli pois polkuanturoiden väleistä. Muutama tunti vielä oleiltiin systerillä, syöden sämpylöitä ja katsellen Animal Planettia.


Kotiin päästyä olikin sitten vähän töitä edessä. Ensin kaivoin hangesta esiin muutamat agility kepit. Ja tein hangesta taas ikäänkuin 'verkot' niitten ympärille ja itselleni myös juoksuradat siihen likelle. Kuudella kepillä ollaan treenattu, sillä muut kepit on jossain aivan teillä tuntemattomilla hangen alla. Pitäisi joku päivä kaivaa nekin esiin, mutten tiedä yhtään mistä aloittaa. Takapihaa on kuitenkin monenmonta neliömetriä. Jokatapauksessa, muutaman kerran niitä harjoiteltiin. Ihan vaan sen verran, että tuli mulle tuli lämmin ja Ruffelle kylmä. Ruffen pesemisen jälkeen suuntasin autotalliin valmistelemaan tätä iänikuista projektiani, A-estettä. Siihen vaiheeseen ollaan nyt päästy, että yksi sivu on valmiiksi kasattuna ja toinen odottaa mittailuja ja ruuvaamisia. Korkeimmankohdan sarana osuuden kanssa ilmeni muutamia ongelmia, mutta eiköhän siihen jotain keksitä. Huomenna toivottavasti ehdin mittailla ja reijittää sen toisen kaistaleen. Näin oltaisiin jo askel lähempänä onnistumista, mutta nyt alkaakin tämän illan ihanin osuus, rentoutuminen.

Ciao !

2.2.2012

RALLY vol.3

Pääsin just treeneistä kotiin, tosi hyvissä fiiliksissä. Ruffe kuunteli treeneissä tosi hyvin. Ja haki perusasentoa aina tarvittaessa (ja muutenkin). Itse sen sijaan en osannut laskea askelia pidemmällä kuin kahteen. Tarkkuutta siis siinä. Kylmyyden takia on jäänyt lenkit lyhyemmiksi kuin ne yleensä on, tekosyyhän tämä olisi, jos oman kylmyyden takia tulisin sisälle. Sehän olisi vain pukeutumis kysymys, mutta sen sijaan Ruffelle tulee kylmä. Nostelee tassuja hulvattomannäköisesti korkealle ilmaan, liukastellen kolmella jalalla. Joten tämän päivän treenit tulivat tarpeeseen, ylimääräistä energiaa oli kertynyt enemmän, kuin tarve vaatii. Elikkäs meillä oli tänään radan suorittamista ja spiraalin, sekä 'pujottelun' harjoittelua. Kipeyden takia meitä oli tänään vain kolmisen koirakkoa, joten tilaa oli taas mukavasti. Päästiin ensimmäisinä radalle ja ainoa jolla oli keskittyminen hukassa oli luultavimmin minä itse.
Radan suorittaminen suijui jotenkuten, tietenkään niitä parhaita suorituksia ei tullut videolle. Ei kai siinä. Mulle ainakin ois helpompaa, jos Ruffe olis ilman remmiä. Kun koira kiertää takaa, niin siinä ei kauheesti pidellä remmiä nätisti ja jatketa kävelyä. Enemmän oppimista on kuitenkin mulla, kuin Ruffella. Meen liian lähelle kylttejä ja tallon sen hännälle. Keskittymistä siis. Johdattelen kävellessä liikaa kädellä (nameilla), treenien loppu puoliskolla aloin pitää kättä seläntakana, ja kulki ihan yhtä nätisti. Itseasiassa paremmin, sillä ei hyppinyt nameja kohti yli-innokkaasti, niinkuin sillä tapana on. Ruffella on vaan kauheen suuri miellyttämisen halu, joten innostuu ihan tajuttomasti, kun pääsee radalle. Vaikka kyseessä onkin vain lyhyehkö harjoitusrata.



Nämä olivat siis tämän tunnin uusi asia. Ruffelle tuntui olevan helppoja, seurasi nätisti, varsinkin vasempaan kierrokseen tuota spiraalia. Oikealle on vähän tönkömpi, mutta siitä päästään treenaamalla. Ymmärtäähän sen, kun vasemmalla puolella yleensä tallustellaan. Vähän tuppaa tulemaan eteen välillä. Pujottelu oli Ruffelle entuudestaan tuttu juttu, joten hiottiin sitä vain parempaa kuntoon. Jos kartiot oli liian lähekkäin, tuppasi menemään agility-modi päälle ja lähti suorittamaan niitä juosten. Siitäkin tosin päästiin hetkessä. Maan nuuskiminen on uusin ongelma. Siitä rapisisi kisoissa pisteitä, joten yritetään kytkeä se pois. Nyt saattoi kyllä johtua myös ihanista keksinpalasista, joita oli murusina lattialla kartioiden välissä. Oli miten oli, nuuskimisen täytyy loppua. Loppumisesta mieleen, sanoin etten osta Ruffelle pitkiin aikoihin mitään. Mutta tilasin juuri 12 kpl agility keppejä, sekä rengas esteen kylkijäisiksi. Olivat sopivasti halpoja, vähän käytettyjä, joten päätin pistää ranttaliksi ja ostaa ne vielä tuonne takapihalle. Alkaa olla kohta hallin verran tarvikkeita kasassa etten sanoisi.



ps. ilmoittauduin laskiasmätsäriin Ruffen kanssa, 19.2 !
pps. Laitan treeneistä videota, kunhan saan sen koottua.

Buonanotte !