Myräkkä

Nyt kyllä harmittaa, jäi ne mätsärit väliin. Syynä oli tänpäiväinen lumimyrsky, joka siis olikin hirveempi, kun uutisissa eilen sanottiin. Eilinen puunaus oli siis tarpeetonta, ja raukka sai kärsiä monen tunnin hoitohetken. Ensikerralla parempi tuuri. Toivotaan ainakin näin. Päivälle ei ollut siis muuta suunniteltuna, joten ajattelin, että voisin vihdoinkin jatkaa iänikuista projektiani, A-estettä. Sain kaikki neljä kappaletta kasattua, vahvistuksen laitettua, ja tukikapulat ruuvailtua. Se on siis jotakuinkin valmis. Aikaahan siihen kului, mutta mitäpä muutakaan olisin tehnyt. On se kuitenkin sen arvoista! Saranatkin sain vielä kiinni, ja kertaalleen nostin sen ylöskin. Käyttökelpoinen siitä vielä tulee. Maalit on jo ostettu, samoin karheennusta varten hiekat ja niin edespäin. Innolla odotan, että miltä tulee valmiina näyttämään.

Myrskyn pauhatessa, päätettiin systerin kanssa viedä Ruffe ulkoilemaan. Sillä tuntui olevan niin paljon energiia, että nätisti kulkeminen hihnassa olisi ihan uusi juttu. Päästiin kuitenkin nopeasti yhteisymmärrykseen siitä kumpi kävelyttää ja ketä. Saatiin kunnollista hankitreeniä kaikki, kun satuttiin auraamattomille teille. Lunta oli parhaillaan melkein polviin, eipä näyttänyt Ruffea paljon kiinnostavan. Sisälle päästyämme kuivuttiin hetki, ja otettiin vähän rally-toko juttuja treenin alle. Se liikkeestä maahanmeno, tulee kyllä olemaan haaste. Yritettiin tänään tosiaan useita kertoja sen kumartamisen kautta, ja onnistuttiinkin aina välillä. Heti mun pysähtyessä se tarjoaa perusasentoa, joten maahanmeno suoraan ei jotenkin tunnu istuvan sen aivoihin. Paljon on työtä edessä. Vähän tylsähkö postaus tälläkertaa, mutta satun olemaan systerini luona, joka tarkoittaapi tällä kertaa sitä että inspiraationi lähde on kotona. Musta vähän tuntuu ettei porukat saa tälläkään kerralla unta, kun Ruffe joutuu nukkumaan yksin. Raasu.

Buonanotte!