5.2.2014

Rallytellen

Meidän tammikuu alkoi rally-toko kurssilla, jossa käydään joka toinen keskiviikko. Yksi kerta jäi välistä, kun oltiin solmittu osteopaatti samalle päivälle. Eilen tapahtui kuitenkin jotain maagista. Olen kyllä huomannut, että kaverista alkaa kuoriutua tokoisti, ja into tekemiseen vaan kasvaa - itse kullakin. Sivulle tulo on kamalan kivaa ja seuruukin on kamalan kivaa ja kaikki on niiiiiiiiiin kivaa. 

Eilisissä treeneissä eroteltiin ALO ja AVO luokan kylttejä. ALO me ollaankin jo käyty, joten ne on hallussa. AVOvoimessa tulee paaaljon enemmän pysähdyksiä ja tiukkoja käännöksiä. Istu, käännös, istu. Näitä on joka suuntaan, ja lähtöön. Meistä kaikista siistein liike oli kuitenkin seuraamisessa suoritettu pyörähdys, jossa koira siis liikkeessa suorittaa pyörähdyksensä. Ruffesta oli ihan älykivaa, vaikkei ollut koskaan ennen tehnyt. Alkoi tätä välillä jo ennakoimaankin, sivulle tulon sijaan. 

Hinkkailtiin ALOn ja AVOn eroja aika konkreettisesti. Tässä esimerkki täyskäännöksien eroista. Ensimmäisenä Alon täyskäännös, keskellä avon täys käännös istumisella, ja viimeisenä avon täyskäännös perusasennosta - täyskäännökseen ja istumiseen. 


Treeneissä oli ihana huomata, miten työ taas tuottaa tulosta. Kaveri palkkaantui lelulla älyttömän hyvin, vaikka oli ihania nameja taskussa. Kananpalasista viis, kunhan sai leikkiä mun kanssa. Toinen älytön plussa oli ton odottaminen. Kun itse kävin rataa läpi, möllötti kaveri paikkamakuussa 1,5 minuuttia, pukahtamatta kertaakaan. Tämä toistettiin kolmesti, ja jaksoi aina yllättää - varsinkin kun viereisellä radalla oli äänekäs russeli putkirallattelemassa. 

Treenilistalle jäi kuitenkin kivoja juttuja treenattavaksi! Jäi niin hirmuisen hyvä fiilis koko treenistä, että huhhuh. Into tehdä lisää on suuri, ja niin moni asia yllätti. Koko 45 minuuttia treenittiin ihan huomaamattamme putkeen, ja kaverilla säilyi keskittyminen kokoajan. Näitä lisää! Ja alempana vielä treenilista ensi kerralle. Tuon seisomisen kanssa on vähän harjoittelua, vaihdoksia pitäisi treenailla oikein kunnolla. 

On tämä vaan niin meidän laji, niin siis agilityn lisäksi. Vielä tänä aamuna hymyilyttää kaverin mieletön kontakti ja into tehdä ihan mitä vaan. Ehkä Ruffesta kasvaa isona bordercollie?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)