6.3.2013

HalliTehis Cup

Tiistaina oli meidän treenit korvattu Tehis Cup hallikisoilla. Tämä oli ensimmäinen osakilpailu ja vielä valmiiksi maksettu, niin pitihän sinne mennä. Oltiin paikalla tietenkin liian aikaisin, ja päätettiin heittää pieni lenkki ennen ilmoittautumista. Takaisin päästessämme olikin jonoa kertynyt jo ainakin neljänkymmenen koirakon verran, jessus. Jonoteltiin kiltisti (liki) haukkumatta. Ja ilmoittauduttiin kahteen kisaavien starttiin, sekä yhteen putkiralliin.


Putkirallirataan tutustumisia oli pitkin päivää, ja ajattelinkin suunnata sinne päästelemään höyryjä. Varmana siitä, että meillä molemmilla olisi kivaa. Seitsemännen ja kahdeksanne putken välissä kuitenkin tapahtui jotain odottamatonta. Putkilta ei ollut kovin suora linja toisilleen, ja Ruffe tuli mun jalkoihin. En käsitä miten se sinkosi suoraan mun jalkojen väliin, ja vielä niin, että toinen takajalka jäi sinne siksi aikaa että ehdin ottaa vielä yhden juoksuaskeleen (eli puristaa tassun omin luideni väliin). Yleisön huokauksien ja oman kauhistukseni seuraamana nosti Ruffe tassunsa korkealle ilmaan ja uikutti kuuluvasti. Tuomariltakin taisi hymy hyytyä. Kokeilin jalan nopeasti läpi, ja pistin pojan kävelemään. Ensimmäiset askeleet meni kolmella jalalla, kunnes muisti taskussa olevat namit, ja samalla unohtui tassukipu. Tuomari kehoitti laittamaan putkeen vielä kerran, ja Ruffehan meni. Onneksi ei mennyt mitään rikki! Itku kyllä meinasi tulla, kun ajattelin aiheuttaneeni sille kauheaa ahdinkoa.

Seuraavaan starttiin kisaavissa oli reeeeeeeeilusti aikaa. Ehdittiin siis tsekkailla jalan kuntoa, ja leikkiäkin. Onneksi meillä oli seuranamme Pia ja Sisu. Uusia tuttujakin tuli tehtyä, ja nähtyä vanhoja. Kauhea kasa oli mukavia ihmisiä tullut kisaamaan. Maxi luokat aloittivatkin kisaamisen vasta puoli kymmenen, voi raasut.


Kisaavien rata oli erittäin kinkkinen muistaa. Tämä oli tehty kolmosten ja kakkosten rataa sekoittaen, ja oli siis meille aivan hepreaa. Helpoissa kohdissa mokailin ja minun mielestä vaikeat olikin tolle tuttu juttu. Oli ihan kiva rata, mutta kepeille tulosta en tykännyt. Ellei osannut todella hyviä takaaleikkauksia, niin ei siitä olisi selvinnyt. Kolmosen kisaavahan radan sitten voitti. Meillä jäi suorituksiksi ekalta muistaakseni hylly, meni väärältä puolelta. Ja tokalta meidän ensimmäinen nolla! Epävirallinen nolla, mutta silti nolla! Tällä päästiin kuudensiksi, ja kerättiin Cup pisteitä, jee. Tässä vielä kisavideo.



ps. Ensimmäisellä kerralla sinisen putken jälkeen, mitä mä teen. Mihin jäi pakkovalssit? Missä on vastakkainen käsi jos en muuta ehdi? Siellä mä odottelin että koira tulee kohdalle ja koitin repiä itteäni sitten liikkeelle. Joo valoja!

5 kommenttia:

  1. Tälleen ei-koiraihmisenkin silmään toi rata näyttää vaikeelta! Ja hyi ku kuulostaa hirveeltä toi törmäys, en haluu ees tietää miltä se näytti tai tuntu.. :S Hyvin se Ruffe onneks tuossa juoksee eikä mittään käynyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli! Yllätyin nollasta kovasti :D Mjoo, oli erittäin ikävää. Tapahtunut löytyy videolta, mutten oo vielä ainakaan pystynyt tota kattomaan.

      Mutta noin muuten meni hyvin ja oli ihan Super Ruffe (:

      ps. Tulen teille ensiviikon perjantaina.

      Poista
  2. Auts, kuulostaapa ikävältä tuo törmäys, onneksi ei käynyt mitään pahemmin! Hienosti meni tuo jälkimmäinen nollarata :)

    VastaaPoista
  3. Millä sä teet noi agility rata kuvat? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin Agility blues-ohjelman. Sen saa vissiin ilmaiskokeiluun jostain (:

      Poista

Arvostamme vaivanäköäsi, kiitos tuhannesti kommentistasi! :)