Ruffe on mun taskurakettini. Se kulkee aina mukana - ihan joka paikassa. Kampaajalla, kaupassa, kahvilla, töissä, vierailla, siskolla, Saulilla, mummolla, juhlissa, kisoissa ja siis noin yleisesti se on aina mukana. Nyt myös siitä on hyötyä, sillä iltalenkillä täällä siskollain, Ruffe kantoi oman pyyhkeensä ja mun tavarat. Reppua tasapainotin puhelimen painoisilla kivillä, jotka siis oli kääritty pyyhkeeseen. Näin me taas ollaan oloiteltu reppukausi, kevyesti mutta pätevästi. 5km lenkki sujui puolet matkasta ilman reppua, ja kyllähän toi mullakin toimii, eikö? Voi tsiisus.
Käytiin vajaa kaksi viikkoa sitten osteopaatti Hanna Kivisellä, joka sai tuon koiran avattua. Yksi nikama oli kääntynyt kovasta iskusta eteenpäin, joka nyt palautettiin. Tätä seurasi treenitön viikko ja nyt uinnin aloitus. Me käytiin tutustumassa koirauimalaankin - josta saatte laajan postauksen myöhemmin. Mutta omatkin vesistöt kelpaa. Meillä kotona on noi hiekkakuopat, jotka pysyy lämpöisinä pitkään. Täällä siskolla on tämä meri, jota nyt hyödynnettiin. Kaverilla on niiiiiiiiiiiiiiiin kivaa vedessä, että hymyilyn voi ihan nähdä. Entinen vesikammoilija on täysin muuttunut, harmikseni en löytänyt vesikammoilu videoita, mutta muutos on shokeeraava. Sehän ui ja rakastaa sitä - ja vähän noita sorsiakin.
Se on niin kompakti. Välillä mietin isompia rotuja, päällimmäisenä mielessä kelpie. Aina vaan jotenkin palaan siihen, että shetlantilaiset on niin hauskoja. Niillä on ihan omat jutut. Olen vannonut, etten ota maxi koiraa ennenkuin joka fiksu laskee kisarimoja. Enkä ota toista koiraa ennenkuin tämä rasavilli paimenviettinen teinihormonihirviö kisaa kolmosissa - ei meille varmaan tule koskaan toista koiraa. Ainakaan tällä menolla. Juuri nyt en kaipaakaan toista koiraa elämääni, sillä tämä on minulle tarpeeksi. Mulla on mielettömästi aikaa pikkuiselle, treenaamiselle, leikkimiselle, lenkkeilylle ja lihashuollolle. Uusia lajeja ei valitettavasti talveksi tule, kun ei mahduttu Flyball-kurssille mukaan. Rally-toko haaveet murskasi hallikauden aikataulu, joten aika aksapainoitteinen talvi tulossa. Haaveissa vielä koiratanssia ja ihan kaikkea, kyllä me vielä johonkin päästään!
Löytyykö teiltä reppuisteja?
Tai siitä kiinnostuneita, innostuneita, kokeneita.
Meillä Betty oli ennen tosi vesikammoinen. Positiivisella vahvistamisella ja ahkeralla treenillä tuosta kuitenkin saatiin kesän aikana ihan siedettävä vesieläjä. Ei se vieläkään ui, muutakuin satunnaisesti pienen lenkin, mutta kahlailee ja pyörii vedessä senkin edestä. Meidän hienohelma pinseri joka ei keväällä uskaltanut edes tassujaan kastaa ilman kamalaa huutokonserttia. :)
VastaaPoistaMersu ei ookkaan vielä uimaan päässyt, mutta ajattelin sen kyllä talvella viedä uimalaan kokeilemaan mitä tykkää. Nyt se saa kuitenkin vielä kasvaa rauhassa ja treenaillaan ihan peruskäytöstapoja. Joissa muuten tuli eilen vaaaltava takapakki. Toi koirahan on siis aina kävelly hihnassa kutakuinkin nätisti, nyt viime viikkoina tajus vetämisen idean ja nyt kun vihdoin se vetäminen oli saatu pois niin vastaan tuli irtokoira ja kävi tuon päälle. Nyt mulla on siis hihnassa kaikkia koiria pelkäävä pikkupentu.. D: Joten jos kiinnostaa/on aikaa niin meille saa joskus tulla häiriökoiraks. Tarvittais nyt mahdollisimman paljon hyvin käyttäytyviä häiriökoiria. Me asutaan nyt siis järvenpäässä, mutta liikutaan kerava-helsinki akselilla hyvinkin paljon.
Niin pinsku touhua tuo Bettyn käytös. Tinalla samat oireet, olen siitä jo aika vesihullun saanut. Välillä saa hepulin tajutessaan, että herran jumala - mä olinkin vedessä :) pöhköt eläimet.
PoistaMe voidaan mielellään häiriödä ja auttaa parhaamme mukaan. Sekä koirauimalaan pääsee meidän kanssa, jos tänne Helsinkiin päin on tulossa. Kausikortin omaavana saa vähän halvemmalla noita hintoja ;)
Hihii joo noi pinserit on vähän tommosia omanlaisiaan otuksia.
PoistaHei siistiä! Me tosiaankin kaivataan häiriökoiria ja seura koirauimalaankaan ei olis ollenkaan pahitteeksi. Helsingissä siis tullaan käymään sitten kun joskus sinne asti päästään. :)
Onko sulla nyt miten kiireitä? Melko paljon näytätte ruffen kanssa kuitenkin menevän ja sit sulla on noita hoitokoiriakin niin kauheesti :D Mulla nyt periaatteessa on aina normi arki-illat ja toistaiseksi vielä viikonloputkin vapaata että kerkee ton pennun kanssa treenaileen tota koirapelkoasiaa ihan kunnolla. Mutta jos ei aiemmin niin ainakin sitten sielä mätsäreissä nähdään 21 päivä niin vois sillon sit ainakin kattella et missä vaiheessa meidän koirapelkotreenit on.
Mulla on _AINA_ kiire. Huomenna ois hieroja, jolle lupailin, että tää sunnuntai ois meidän lepopäivä. Kello 12 on lähdetty lenkille, jonka jälkeen tavattu uusia hoitokoiria keskustassa, käyty siellä uimassa. Sitten tavattu kaverikoiria rannalla, ja taas uitu. Siitä kävelty kaverille, katsomaan koiria ja uimaan. Nyt pääsin kotiin, joten ihan mukavasti sujuu 9 h ulkona ;) Mukava syksy!
PoistaMulla siis on vähän näitä kiireitä, ja ensi viikko on aika hektinen ilman vakiokuskia (noi kun lähtee Mallorcalle) ja minä jään tänne..
Viimeistään siis silloin! :)
Tollainen reppu on meilläkin hankintalistalla! Matkustetaan Afrin kanssa senverran paljon ja mulla on tota kamaa aina ihan hirveet määrät, niin ajattelin että olisi aika kätevää jos Afri voisi omat kamppeet ja ainakin osan, itse kantaa :) Mustissa ja Mirrissä bongasin tuollaisia ensimmäisen kerran ja ajattelin että on pakko saada seuraavaa reissua varten! Onko ollut käytössä hyvä?
VastaaPoistaAfri rakastaa vettä ylikaiken, mutta ei ui! Se siis loikkaa kyllä jokaiseen vastaantulevaan lätäkköön yms. ja tykkää kahlailla, mutta ei halua uida. Luulen, että johtuu lähinnä siitä kun perheeni vanhempi Hoffi (jonka kanssa Afri on kasvanut) ei ui, mutta kahlailee oikein mielellään. Maybe someday! :)
Katja
Noi reput on mahtavia! Me varmaan tarvitaan myöhemmin erimallinen reppu, tolla on niin lennokas ravi/löysä kiinnitys repussa, että heittelee välillä puolelta toiselle - pitää siis korjata paljon. Ruffwearin reppu suunnitelmissa, hetiku löytyy ylimääräinen 140€ ;)
PoistaTällaisia koiria on paljon, tarvitaan oikeat puitteet, että koira oppii uimaan ja siitä pitämään. Meillä tämä vei aikaa, ja jokapäiväistä vedessä käymistä :) Nyt onkin maailman iloisin koira. Ois se helppoa, jos niille vois järjellä selittää, miksi kannattaa uida, eikö?